REVOLUTIONARY ROAD JA TUNNUSTUS

Jos joku ei ole vielä nähnyt elokuvaa Revolutionary Road, niin tänään siihen on tilaisuus, sillä filmi tulee subilta klo 21. Me näimme tämän ensin elokuvateatterissa ja sen jälkeen ostimme omaksi. Katsomme hyvät filmit monasti ja nyt tunnen jo jokaisen Aprilin (Kate Winslet) henkäyksenkin kuin se pyyhkisi ihoani.  Filmi palvoo Richard Yatesin samannimistä kirjaa Tuskin asiaan vaikuttavat pelkästään suosikkinäyttelijäni Kate Winslet ja Leonardo di Caprio. Ohjaaja Sam Mendes on tehnyt loistavaa työtä, mutta kaiken ydin on ehkä kuitenkin aihe, josta saankin nyt aasinsillan saamaani tunnustukseen:

Sain Beatelta Sunshine Award -tunnustuksen, kiitos Beate♥ Kysymyksiä on vain viisi, mutta minä taidan nyt niitä hieman lisätä sekä muunnella po. filmin ja erään lehtijutun innoittamana. Tilasin viikon kevennykseksi Anna -lehden ja mistään kevennyksestä ei tietoakaan, sillä numero 44 räjäytti tajuntani. Henna Hietamäen jutussa Kyllästyin järkeviin päätöksiin bisnesmaailmasta maailman kiertolaiseksi ryhtynyt Päivi Kannisto kertoo elämänmuutoksestaan. Ja tätä ette minusta tienneet: Haluaisin olla Euroopan kiertolainen ja myydä sitä ennen kaiken omaisuuden pois! Meidän perheen Järki on toista mieltä, sillä hänestä vähempikin reissaaminen riittää. Tosin sitten taas, jos minä kysyisin, että muutetaanko pysyvästi vaikka Kreikkaan tai Portugaliin, hän olisi heti valmis. Minusta tässä on joku outo ristiriita...Ja nyt osin muutettuihin kysymyksiin:

1) Pitääkö elämän suuri unelma saada/uskaltaa toteuttaa, kuten halusivat elokuvan Revolutionary Road April ja Frank, vai pitääkö vain tyytyä sovinnaiseen: matkustaa kerran vuodessa etelään ja merkkipäivinä kaupunkilomille? Olisitko sinä valmis muuttamaan kaiken? Minusta pitäisi toteuttaa, sillä elämä on niin lyhyt ja sitten se on ohi. Olen tyytyväinen mitä on, mutta minä meillä olisikaan ilman unelmia...:

Ilman unelmia
meillä ei ole mitään.
Ei tulevaisuutta,
ei toivoa paremmasta.
ei uskoa uuteen.
Ilman unelmia
taistelumme on turhaa,
sanamme tyhjiä ja tarkoituksettomia.
Ilman unelmia
kuljemme toistemme ohi
näkemättä, tuntematta,
rakastamatta.
Ilman unelmia
kuolemme pystyyn
kuin kelohongat,
täynnä palokärjen
varsin vakavia,
ylen yksitotisia
ja pelkistetyn puisevia
päiväkirjamerkintöjä.

- Sinikka Svärd -
Kerron Sinulle Unelmista (Minerva 2009)

2) Jos elämässäsi olisi koko ajan kuin harmaa kalvo, vaikka kaikki näyttää ulospäin upealta ja tuntisit, että jossain on toinen juna johon nousta, uskaltaisitko jättää kaiken ja nousta uuteen junaan muiden kauhisteluista huolimatta? Minä muuten tein sen kolmikymppisenä eli jätin taakseni koko entisen elämäni, sillä tunsin, että en elänyt 'minun elämääni'. Piti hypätä yksin pimeään löytääkseen valon! Lähdin uuteen elämään käytännössä jenkkikassi kädessä, mutta olen niiiin onnellinen, että kerrankin kuuntelin sydämeni ääntä ja suunnistin tunteiden koordinaattien mukaan.

3) Kolme tärkeintä asiaa elämässäsi? Minulla perhe, terveys ja intohimo.

4) Jos ryhtyisit kaksoiskansalaiseksi, mikä olisi toinen kotimaasi? Minulla Englanti.

5) Elämäsi parhain saavutus? Minulla se, että tulin vahvaksi, mutta en kovaksi.

6) Suosikkiharrastuksesi?  Minulla lukeminen, kirjoittaminen, puutarhailu, elokuvat ja issikkaratsastus aina kuin vain ehdin laittaa koko päivän likoon, sillä sen se vie. Matkustamista en tähän laita, sillä minulle se on tapa elää, ilma jota hengitän...

7) Suosikkimusiikkisi? Minulla vanha jazz, ooppera ja Adele.

8) Paheesi? Minulla herkut...

9) Suosikkivuodenaikajuhlasi? Minulla aina vain joulu, jota kannan sydämessäni läpi vuoden. R. on huomannut minun hyräilevän joululauluja juhannuksenakin...

Jaan tätä tunnustusta seuraaville:

Annika K
Opuscolo
Katja/Lumiomena
Helmi-Maaria
Hanne/Valkoinen leinikki
Tuulia/Lukutuulia
Susa
Ketjukolaaja

Mukavaa viikkoa teille kaikille! Minulla on menoviikko, joka huipentuu lauantaina Ilonalle. Siis tosi sopiva viikkoa vastata tähän tunnustukseen sekä myös erääseen toiseen loppuviikosta.

Love
Leena Lumi

Set fire to the rain