paras kutsua Bachin Chaconnea
ja muuatta miestä sen mukana.
Ei hänestä tule puolisoa,
mutta kahdeskymmenes vuosisata
hämmentyy meistä kahdesta.
Satuin luulemaan häntä siksi,
jolle salaisuus on lahjoitettu
ja katkera kohtalo säädetty.
Yö on sumuinen, hän on myöhässä
matkalla luokseni Fontankan taloon
juomaan uuden vuoden viiniä.
Ja siitä loppiaisillasta
hän muistaa kynttilänvalon
ja vaahteran ikkunan takana,
runoelmani kuolemanlennon...
Ei hän anna keväistä sireeninoksaa,
ei rukousta, ei sormustaan --
hän tuo minulle tuhon tullessaan.
- Anna Ahmatova -
Anna Ahmatova Fontankan talossa (Into 2012)
suomennos Marja-Leena Mikkola
kuva Unelma
Kiitos runosta (Marja-Leena M. on hyvä suomentaja) ja oikein mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaHelena, ole hyvä. Hän on, hän on...kunpa saisimme uuden painoksen Ahmatovan Valitusita runoista.
PoistaKiitos samoin sinulle!
♥
Kiitos tästä Anna Ahmatovan runosta & Unelman kuvasta!<3
VastaaPoistaOikein kaunista viikonloppua sinulle, ja Co, Leena-IhaNainen!<333
Aili, ole hyvä. Unelman tälle kuvalle vain parasta eli ainakin vielä se on minulle Ahmatovaa...olen hänestä ihan kuumeessa.
PoistaKiitos samoin sinulle, Aili-IhaNainen!
♥
Pelko vie energia (minun header sisältää tänään esimerkkejä oikeesta elämästä, mä ehkä valitsisin kirjat...)
VastaaPoistaHannele, pelko vie kaiken. Well...kirjat, meren, tuulen, lumen...
Poista♥
Olen kahteen kertaan käynyt etsimässä Ahmatovan kirjaa ja vihdoin eilen sain sen käsiini. Kyllä on kaunis kirja, kuvat on upeita ja teksti hienoa. Historiaa ja upeita runoja. Aaah!
VastaaPoistaVaahtera katsoo täälläkin lähes lehdettä sisälle. Antaa talven tulla ja osan menneisyyttä kuolla.
Mutta murhetta, minulle ei nyt.
Ihanaa viikonloppua sinulle Leena ♥
Birgitta, miten se nyt niin vaikeeta...Mulla sama edessä ensi viikolla. Yksi toinenkin ystäväni osti sen tänään ja meilasi, että juuri tästä Ahmatova -kirjasta hän pitää. Ja hän on venäjän kielen taitajana lukenut niitä eräitäkin.
PoistaAh, lumen valoa...ja tuoksua.
Ei mitään murhetta, eihän toki.
Kiitos samoin sinulle Aurinkoni♥
Ah, Ahmatovaa! Palaan näihin tunnelmiin aika pian... sinä jo ehdit edellä.
VastaaPoistaSinulle on jotakin blogissani. :D
Ihanaa viikonloppua!
Valkoinen kirahvi tuo 'ah!' sopii tähän niin hyvin. Olen niin Ahmatova-kuumeessa tuon upean kirjan jälkeen.
PoistaKiitos tulen.
Kiitos samoin sinulle!
♥
Uih mikä kuva ja tunnelma :) ja mitkä makuhermoa kutkuttavat jutut edellisessä postauksessa.
VastaaPoistaSarppu, eikö vain. Ahmatovaa ja pinkkiä kuuraista ruusua...
PoistaNyt uusia ohjeita vain reippaasti kokeilemaan;-)
Kaunista viikonloppua sinulle!
♥
Ystäväni, mä olen taas ihan poikki... Kiitos tästä piristysruiskeesta! Kaunis runo, säkenöivä kuva! Näissä on sitä jotakin.
VastaaPoistaMeinasin muuten nappasta sinulta valokuva-vuodenaikahaasteen. Asumme ihanaa vanhaa ortodoksikirkkoa vastapäätä. Se on huomattavasti kuvauksellisempi, kuin olohuoneen ikkunan alla virtaava "pääväylä" :)
Rentouttavaa lauantai-iltaa! ♥
Mein Liebling, niin minäkin...suljetaan koneet.
PoistaOle hyvä. Tarkoitus oli tarjota parhautta.
Hyvänen aika: Ota ole hyvä! En tiennyt millään, kuka sitä haluaisi..., kun ei voi tietää, miten kukakin asuu. Voin kuvitella kirkon lmessa ja jouluvalaistuna. Tee se ma. Nyt lepäät.
Kiitos samoin♥ Juuri homejuustot kulkevat alakertaan...taidan lähteä perässä.
Kuva on kaunis! Ruusu on siinä kuurassa niin kutsuvassa.
VastaaPoistaRunokin on ihastuttava, varsinkin kun viimeiseen säkeistöön on saatu mukaan loppusointuakin, joka kai venäläisessä runoudessa on ollut mukana koko 1900-luvun vaikkei sitä suomennoksista aina arvaa?
Ketjukolaaja, niin minustakin. Kuurainen rakkaus...tai menetys.
PoistaMahtava rytmi, kuin melodia runossa. Tämä loitsii minua.
Tunnen paremmin venäläiset klassikot, vankileirien saaristot ja Romanovit kuin runouden, mutta Osip Mandelstamin elämänkerta minulla on ollut jo kauan. Siis sinun kysymysmerkkiisi en nyt kykene vastaamaan. Uskon sinun tuntevan venäläisen runouden minua paremmin. Olen nyt vain niin Ahmatovassa, että se Valitut runot pitäisi saada omaksi. Kunpa ottaisivat uuden painoksen kirjasta!
♥
Kuva huurteisesta ruususta on dramaattinen, samoin kuin runokin. Sama tunnelma.
VastaaPoistaPaula, nämä kaksi, runo ja kuva, palvovat toisiaan, nousevat yhdessä avaruuksiin.
Poista♥
kiitos näistä sanoista♥
VastaaPoistaHanne, ole hyvä. Arvasin, että arvostat.
Poista♥