sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Kakkujen kuningattaret - Ruokatoimittajien kakkubravuurit vuoden jokaiselle viikolle


Tähän kirjaan upposi 531 munaa, yli 12 kg voita, lähes 30 l jauhoja, yli 40 l erilaisia sokereita, melkein 10 kg suklaata, yli 30 l kermaa sekä mieletön määrä erilaisia nonparelleja, strösseleitä ja muita kakunkoristeita. Kaikki kirjan kakut leivottiin ainakin kolme kertaa. Ensin syntyi kokeiluversio, sitten työparit testileipoivat toistensa kakut ristiin. Huippuun hiottu kakkuohje leivottiin vielä kuvattavaksi.

Kun Suomen viisikymmentäyksi ruokatoimittajaa ja valokuvaaja Sami Repo pääsivät yhteen, syntyi vuoden herkullisin kirja Kakkujen kuningattaret - Ruokatoimittajien kakkubravuurit vuoden jokaiselle viikolle (Tammi 2013). Jo kirjan kansi on kaunis kuin koru, mutta hurma vain yltyy sivu sivulta, kuukausi kuukaudelta.  Lumisena naisena olin ihan myyty tammikuun Lumihiutalekakkuun, jonka on loihtinut Annika Elomaa. Koska kannan joulua sydämessäni ympäri vuoden joulukuun Jouluinen luumurahkakakku tekijänään Krista Korpela-Kosonen sekä Seija Laurimaan Jouluinen marenkikakku, saivat jo ajatukset tulevaan jouluun ja jouluviikkojen uniikkiin lumoukseen, jolloin aika kuin olisi pysähtynyt ja…

Kirjan ulkoasu on täydellinen. Paperi on mattamaista, jokaisen kuukauden kakkujen esittelyn aloittaa Revon upea tunnelmakuva, jossa kuukausimietteet saavat sijansa. Lokakuun aloitus kuulostaa tältä:

Elämän pieniä pettymyksiä tai harmillisia vastoinkäymisiä lievittää ystävän olkapään lisäksi ihmelääke nimeltä täytekakku. Sillä voi laastaroida särkynyttä sydäntä, lievittää mielipahaa ja karkottaa jokasyksyistä flunssaa. Kiikuta siis tervehdyttäviksi terveisiksi toipilaan toivekakku.

Ja toukokuun, oman syntymäpäiväkuukauteni, aloittaa kuva omenankukista ja teksti:

Kun pelkät kiitossanat tuntuvat liian kevyiltä, leivo ne kakuksi. Kiitos naapuri, kun tulit päästämään alaovesta keskellä yötä. Kiitos ystäväni – olet parasta matkaseuraa. Kiitos isoveli kun puolustit minua välitunnilla. Kiitos äiti, kun kasvatit ja rakastit. kaiken tuon ja paljon muuta kaunista voi sanoa myös kakkusin.

Koska jokainen lukijani tietää minun olevan ruuanlaittaja, ei leipoja, niin pakko kuitenkin tunnustaa, että en tiedä ihanampaa kahvipöytää kuin se, jossa on vain todella hyvä kahvi tai tee ja täytekakku. Siinä ei muuta tarvita. Kakku on kuin ystävän syli. Kakku on lohtu. Kakku on juhla. Kakku on tavata pitkän ajan kuluttua. Maailman parasta kakkua syömme aina äidillä. Se on erään kotipitäjäni tunnetun paakarin taidonnäyte, valtavan suuri, kaunis ja kostea, ei liian makea. Hoikka mieheni on hulluna täytekakkuihin, joten täytekakun täytyy olla sallittua hyvää. Täytekakku kuuluu kaikkien aistien juhliin.

Helmikuulta haluan esitellä teillä Taina Salovaaran Pitsitortun. Jokaisen reseptisivun aloittaa pieni tarina kokkaajan kakkumietteistä ja näin Taina:

Pidän kakuista, jotka syntyvät ilman hyydyttämistä, pursottamista ja koristeiden näpertelyä. Lapsuudenkodissani tehtiin aina kesän ensimmäisistä mansikoista kauralastukakku, jonka astetta hienostuneempi versio mantelipitsikakku on. Huolettomuus saa näkyä tässä kakussa. Ei väliä, vaikka pohjat ovat vähän eri paria tai jos pitsi sattuu murenemaan. Muruset voi ripotella rennosti koristeeksi kakun pinnalle.

Pitsitorttu

Noin 12 palaa

Pohjat

100 g voita
100 g mantelirouhetta
1 dl sokeria
3 rkl vehnäjauhoja
2 rkl maitoa
1 rkl siirappia

Sitruunatäyte

5 dl kuohu- tai vispikermaa
3 rkl sitruunatahnaa
(lemon curd)
sitruunamehua

Väliin ja päälle

noin 5 dl tuoreita vadelmia
2 banaania
tomusokeria

Pilko voi kattilaan. Lisää muut aineet ja sekoita. Kuumenna seosta miedolla lämmöllä sekoittaen, kunnes voi sulaa. Levitä taikina neljäksi kiekoksi (ø 15 cm) leivinpapereiden päälle.  Pohjat leviävät paistamisen aikana, joten tee ne keskelle paperia. Kypsennä yksi pohja kerrallaan 175-asteisen uunin keskitasolla noin 8 minuuttia tai kunnes ne ovat kauniin ruskeita. Anna pohjien jäähtyä ennen kuin irrotat ne paperista.

Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi ja mausta vaahto sitruunatahnalla ja –mehulla.
Kokoa kakku suoraan tarjoiluvadille. Pane pohjimmaiseksi mantelilevy, lisää vadelmia ja banaaniviipaleita. Tee seuraava kerros samoin. Jätä päällimmäiseksi kermaa, vadelmia ja banaaniviipaleita. Riko neljäs levy koristepaloiksi kakun pinnalle. Tupsauta päälle tomusokeria.
Tarjoa saman tien, sillä säilytettäessä pitsilevyt vettyvät ja rapeus häviää.

Kakkujen kuningattaret alkaa aivan perusteista, sillä luvusta Tule hyvä kakku, löytyvät eri kakkupohjavaihtoehdot, kakkuleipurin muistilista, täytevaihtoehdot ja opastus niiden valmistukseen, kuorrutukset ja koristeet. Kuten tavallista Sami Revon kuvat ovat jälleen estetiikan juhlaa ja jo kakkukuvat voisi syödä!

Lokakuulta löydämme erään kakkujen klassikon, josta lienee versioita enemmän kuin mistään muusta.  Samaan riviin, jossa ajatus kirjoittaa Anna Ahmatova ja Anna Karenina, se luo myös sanan Pavlova. Slaavilaisuuden ylistystä tällä kertaa Tiina Rantasen taidolla ja tyylillä:

Rakastan Pavlovaa, jossa vastakohdat täydentävät toisiaan kuin jin ja jang. Karpaloilla täytetty marenkiunelma on syntisen makea mutta samalla kirpeän hapokas. Australialaisille se on joulukakku, mutta se sopii loistavasti syksyiseksi jälkiruoaksi tai kahvipöydän tarjottavaksi.

Jääkarpaloinen pavlova

Noin 10 palaa – gluteeniton

Marenkipohja

6 valkuaista
2 dl erikoishienoa sokeria
2 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
hyppysellinen suolaa
2 tl maissitärkkelystä
1 tl valkoviinietikkaa

Täyte

3 dl kuohukermaa
1,5 dl valmista kinuskikastiketta
1 tl vaniljasokeria
5 dl jäisiä karpaloita

Lisäksi

Valmista kinuskikastiketta

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Sekoita keskenään hieno-, tomu- ja vaniljasokeri. Lisää vaahtoon ripaus suolaa ja sokeriseos erissä samalla vatkaten. Lisää lopuksi maissitärkkelys ja etikka.
Levitä marenkivaahto leivinpaperilla peitetylle pellille, ø noin 25 cm:n kokoiseksi levyksi. Painele levyn keskelle lusikalla syvennys täytettä varten.

Kypsennä marenkia ensin 125-asteisessa uunissa puoli tuntia. Laske lämpö 100 asteeseen ja kypsennä edelleen 1,5 tuntia.

Sammuta uuni ja anna pohjan jäähtyä uunin jälkilämmössä.

Täytä pavlova juuri ennen tarjoilua. Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi ja sekoita joukkoon kinuskikastiketta pikkuhiljaa, maun mukaan. Lusikoi vaahto kakun keskelle ja koristele pinta karpaloilla ja kinuskikastikeraidoilla.

Mitä muuta Kakkujen kuningatar tarjoaa, ovat mm. Mokkakakku, Kuninkaiden kakku, Kesäpäivän kakku, Omena-kinuskikakku, Tiramisu-suklaakakku, Nina Lincolnin jäädytetty suklaa-juustotorttu, Pyöreä Brita, Perinteinen mansikkakakku, Marjastajan juhlakakku, Tarte tatin, Paistettu juustokakku, Punajuuri-suklaakakku, Vaalea käpykakku…Siis kakku vuoden jokaiselle viikolle!

Oma hauska suosikkini tulee valokuvaaja Sami Revolta, sillä olen aika boheemi leipoja ja omistan juuri Pappilan hätävarakakkuun sopivan maljan:

Sami kertoo kakustaan hauskasti, että ’Kakku on muisto Talkkunan-mökiltä Saimaalta, jossa vietin kesiä lapsena. Kun ”muutin” mökille, lihoin siellä 5 kg, ja äiti ei meinannut tuntea, kun tulin takaisin kotiin. Nyt maailma viskoo eteenpäin, ja kakkuun on tullut vääntö Brooklynin suosikkiravintolan coctailista. Ehkä ympyrä sulkeutuu, koska nykyään muutan talvisin Yhdysvaltoihin ja Suomeen palattuani huomaan vaatekoon pienentyneen numerolla…’

Tähän Samin luomukseen en tarjoa nyt tässä ohjetta, mutta paljastan, että maljassa on tiikerikakkua, manteleita, mustikoita, mantelilikööriä, pohjoiskarjalaista luomuhunajaa…Tämän kakun teen minä itse ja tiikerikakkuahan leivon joka viikko olipa menossa kevätdieetti tai ei.

Suosittelen Kakkujen kuningatarta vuoden kirjalahjaksi itselle, ystävälle, rakastetulle, tuliaiseksi, ’rotinoiksi’, muistamiseksi muuten vain. Täytekakuissa havisevat historian siivet, mutta puhaltavat myös nykyajan tuulet. Kakku voi olla kuin runo: tunnetila. Siihen leivotaan tunteita ja kaipuuta, tulemisia ja lähtemisiä, juhlahetkiä ja kahdenkeskisiä tuokioita. Joskus se kostutetaan viskillä, jäähyväisten hetkellä kaihon kyynelillä. Kun rakkaasi maistaa kakkua, jonka olet leiponut juuri hänelle, magia ilmestyy mukaan ja jo ensimmäisestä palasta hän on sinun omasi ja seuraava kakku onkin jo hääkakku! 


*****

34 kommenttia:

  1. Yritä tässä nyt pääsiäispaastoa pitää, kun kuolata alkaa ihania kakkuja katsoessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, Sama täällä, sama täällä...ja minua piti olla heti vapun jälkeen 5 kiloa vähemmän. Tämä on ihan toivotonta;-)

      Poista
  2. Minä jo kuolasin tätä kakkua kirjakaupassa, vaan en raaskinut vielä ostaa. On mennyt tuo keittokirjabudjetti vähän yläkanttiin viime aikoina...

    Ihania kakkuja ja minustakin täytekakku on kahvipöydän kruunu. Ei siihen enää niin paljon muuta sitten tarvitakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minna, sinä et voi ohittaa tätä;-) Minäkin olen keittokirjamaanikko: Et ole yksin!

      Tämä on muuten vuoden ehdottomia kohokohtia sen Matkalla huipulle kirjan kanssa. Olisikohan nyt jo tiedossa vuoden kaunein kirja...

      Täytekakku riittää, siinä ei silloin muuta tarvita.

      Tämä kirja on hyvä osoitus siitä, miten luovaa kokkaaminen on...Tämä on 'hothot', joten nyt syöt jotain nuukuussoppaa viikon ja hankit tämän;-)

      Poista
    2. Äh, meillä on pihistelyviikko menossa, mutta aika epätoivoiselta näyttää - meidän perheessä ei osata tuota nuukuussopan syöntiä.
      Mutta... mulla on tulossa synttärit piakkoin...

      Poista
    3. Minna, ei tämä kirja nyt voi viikossa kahdessa kadota. Sen olen kyllä huomannut, että kirjan elinkaari on sen verran lyhyt, että jos oikein pidän jostain kirjasta, hankin sen puolessa vuodessa.

      Minä ja R. kykenemme nuukuussoppaan 4 päivää, jos välissä on yksi päivä muuta. Se on tottumiskysymys. Älä vain kysy, mistä se soppa tehdään;-) Minulla on ystävä, joka toimii samoin ennen tai jälkeen hemmotteluhankintojen ja lapsetkin sopasta siellä tykkäävät.

      Ah, synttärit pelastavat tilanteen!

      Poista
  3. Nami,nami ! Tuo täytyykin etsiskellä käsiin :) Leppoisaa sunnuntaipäivän viettoa sinulle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta, tämä on ihan ehdoton juttu!

      Kiitos samoin sinulle♥

      Poista
  4. On aikoja kun miettii minkälaisen kakun tekee, selaa nettiä, plärää lehtipinoja eikä löydä sitä juuri suussasulavaa makuelämystä kahvin seuraksi. On todellakin hyvä olla kirjahyllyssä oiva kakkukirja. Kiitos Leena kirjaesittelystä, tuon hankin omaksi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maiju, minulta usein hukkuvat lehtien ohjeet ellen heti niitä leikkaa irti ja liimaa reseptivihkooni.

      Tämä on ihan must, usko minua. Tulet nauttimaan...

      Ole hyvä. Ja lupaan, että ihastut.

      Poista
  5. Oho mitä herkkuja... En uskalla kuin pikaisesti silmäillä, samalla kun tulin sinut haastamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annika, ole tässä nyt dieetillä;-) Uskottelen itselleni, että täytekakku hoikistaa. Pääsäinen äidillä tuo takuulla lisää 3 kiloa...ja katsos sitten vieä mämmi ja kuohukerma ja maailman parhaan karjalanpiirakan leipojan perunapiirakat ja kaiken päälle kaksi kertaa päivässä ruokaa kunnolla.

      Kiitos haasteesta: On otettu vastaan♥

      Tämä kirja on todella ihastuttava. Jos itse et tätä uskalla, niin hyvä lahjavinkki. Huomasithan, että Pavlova on gluteeniton.

      Poista
    2. Tulin vielä uudemman kerran näitä ihanuuksia katselemaan ja oi - gluteention Pavlova! Kiitos Leena ♥ En ole koskaan tehnyt marenkia, mutta vaikuttaa niin ihanalta, että tätä voisi pääsiäisenä kokeilla!

      Poista
    3. Niinpä! Kirjassa on myös gluteeniton Omena-kinuskikakku sekä Suklaa-viikunakakku.

      Kokeile tuota Pavlovaa...

      Ole hyvä♥

      Poista
  6. Ihana postaus!
    Onneksi tulin lukeaan tämän juuri ruokapöydästä, vatsa täynnä muusia ja lihapullia punajuurien kera. Muutoin pitäisi alkaa heti leipomaan. Kakut on niin parasta.
    Pappilan hätävära pelastaa tilanteen kuin tilanteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi-Maaria, kiitos. Ihanasta kirjasta on helppo kirjoittaa. Punajuurta on nyt kakuissakin...Me olemme vasta nauttineet brunssia ja syömme vasta parin tunnin päästä.

      Pappilan hätävara on klassikko.

      Poista
  7. Kuulostaa niin ihanalta :) olisi ihana tehdä tuollaista kirjaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarppu, tähän juttuun meinasi jo tulla linkki blogiisi;-) Kaikki johtuu siitä suklaakakusta, josta sinäkään et tiedä vielä, mitä tapahtui. Kerron kaiken vasta, kun saan sinulta siihen lainata hyvät kuvat ja saan viedä sen resseptin tulevaan Leena Lumi -reseptikokoelmaan, mutta tietysti sinuun linkittäen:-) Minulla kaikki meni toisin ja kuvaus kesti tunteja, ja kuvat ihan syvältä...

      Sinä olisit täydentänyt upeasti tätä kööriä, mutta kuvat silitikin Sami Revolta: Palvon hänen 'tatsiaan'♥

      Hanki tämä kirja: Tuskin ikinä nähnyt mitään näin kaunista ja 52 upeaa täytekakkua.

      Poista
  8. Voi, mitä herkkuja :) Ehkä pitää hankkia tuo kirja itselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanilja, suosittelen: Kirjassa on kakku joka viikolle, joten tavallaan on apu kaikkiin vuodenaikajuhliin...Ja miten kaunis kirja!

      Poista
  9. Tämä kirja tulee varmaan olemaan yksi suositummista ja varmaan myöskin tarpeeseen.. Luin tuota listaa ja niinpä sieltä löytyikin monta suosikkia, joita tuli/tulee vieläkin tehtyä..Kinuskia,mansikkaa suklaata, tiramisua, juustokakkuja.. ah:)
    Nami postaus. Onneksi on nyt tiikerikakkua makean nälkään..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, minä veikkaan tästä erityisesti lahjasuosikkia, sillä kirja on niin kaunis, mutta myös hyödyllinen. Bonusta on myös se, että kakut on koepasitettu testaten näin reseptien toimivuus.

      Meidän tiikerikakku on jo taas loppu...;-)

      Poista
  10. Tämä on varmaankin ihan Must-kirja :D
    Nam nam..

    VastaaPoista
  11. Niin hyvin esitelty kirja, että se on ihan pakko hankkia. Juuri kun pääsin sanomasta, että nykyisin googlaan kaikki reseptit. Tuo kansikuva vie jo ihan mennessään. Pitsitortun lemon curd kuullostaa hyvältä. Yksi ystävättäristäni syö pelkästään gluteiinitonta, joten tuo pavlova on juuri sopiva. Pappilan hätävarakin näyttää jotenkin niin rähjäromanttiselta, että sitä on varmasti pakko kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, kiitos. Ja minä kiitän Repoa, jolta saan näitä ihania kuvia. Ilman kuvia, kukaan ei tajua, mistä on kyse.

      Minä en googlaa reseptejä. Olen muun aikaa aina koneella, joten nautin olla tästä poissa ja selata ruoka-, sisustus- ja puutarhakirjoja.

      Kansi on kuin koru! Taitaa mennä Valitse Vuoden 2013 Kaunein Kirjan Kansi Leena Lumissa -kisaan...

      Tuo pitsitorttu minua nyt houkuttaa juuri ainestensa takia. Ihana Pavlova! Minä kokeilen eka tuota kuvajan ohjetta, sillä se näyttää niin kivalta ja tiikerikakkua teen unissankin, vaikka en muuten ole oikein leipoja.

      Huom. miten hyvä suvituliainen tämä kaunis kirja onkaan.

      Poista
  12. Pitsitorttua haluaisin ja sen jossain vaiheessa teen

    VastaaPoista
  13. Kuinkahan paljon tuon kirjan hankkimisen jälkeen tulee kiloja lisää, niin ihanalta ainakin esittelemäsi kuvat näyttävät.
    Tiedänpä mitä kirjaa seuraavaksi etsin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, pitäähän elämässä olla jännitystä;-) Jos ajattelisi niin, että kakku ja kuukausi, joihin hetkiin varmaan löytyy jotain juhlaa ja ellei sitä ole, juhlan tekee kakku, niin tuskin lihominen on sitten juhlana nutista kiinni. Monet ja minä sanon, että ihana joulu suklaineen tuo kilot, mutta niinhän viisaat sanovat ettei se joulu ja välipäivät, vaan muun vuoden syömiset...

      Tässä on paljon sellaista suvi- ja satokauden kakkuakin, joita sun on kiva tehdä teidän mökillä. Suosittelen!

      Poista
  14. Yllätys, yllätys, minä rrrrakastan pavlovaa!:)
    Ihan hirveä kirja, kaikkea tekisi kuitenkin mieli kokeilla ja heti..;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, niin minäkin! Nyt olen hukannut sellaisen pavolovan, joka oli jossain blogissa viime suvena ja sitä mainostettiin helpoimpana kaikista. Se oli sydänsuvea ja siinä oli kaikki koottu lasimaljaan kuin tuossa Revon Pappilan hätävarassakin.

      Eiks olekin kauheeta;-) Nyt on kaksi suvimekkoa, joihin mahdun...Teen testejä ja sitten vain kiristän tahtia, mutta kun en voi mitään sille, että olen perso herkuille. En siis karkeille, vain herkuille....oikeille herkuille.

      Tämä kirja on tosi ihana, joten älä unohda;-)

      Poista
  15. Oihhh.. Tämä kirja on pakko hankkia! <3 Jo pavlovan mainitseminen saa veden herahtamaan kielelle. Kiitos ihanasta kirjaesittelystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, just niin ja 'auts!' vielä päälle;-) Pavlovalla on sellainen kyky. Ole hyvä.

      Poista