ei haavoita silmänluontinsa syvä,
ei tahdo hän tappaa, kynsiä, purra,
vain hiipiä hiljaa ja kauniisti surra,
pään painaa olkahan lemmityn miehen,
elon siirtää kuin laskevan auringon tiehen,
hänet kiertää katseella hyväilevällä,
niin kärsimys-kirkkaalla, surun-kipeällä,
ja heittää maailman yli yön hunnun
ja tunteen kuolon ja rakkauden tunnun.
Peto on minun armaani, vaan peto arka,
hän askelta säikkyy, hän ääntä jo karkaa,
kun kutsut, hän pelkää, kun huudat hän lymyy
ja silmänsä lehvien halki vain hymyy,
hänet saada voi saaliiksi ahdistamalla,
kun vuori on eessä ja jyrkänne alla,
voit vangita hänet ja kotiisi kantaa,
mut silloin hän saattaa iskunkin antaa,
voi hyväillen hyökätä, suudellen purra
ja itse sun haavojas haikeimmin surra.
Peto on minun armaani, vaan peto soma,
ei tahdo hän olla pyytäjän oma,
hän tahtovi tulla, kun hällä on mieli,
ei silloin kun kutsuu lempijän kieli,
jos väistyt, hän seuraa, jos hyökkäät, hän haihtuu,
jos etsit, hän elämän-murheeksi vaihtuu,
hänet parhaiten voitat, kun suot hänen mennä,
et itkuas näytä, et vastaansa ennä,
hän kärsiä tahtoo ja onneton olla
ja yöstänsä tummasta syliisi tulla.
- Eino Leino -
L. Onerva Eino Leino - Toinen toisillemme (Otava 1986)
kuva Albert Edelfelt/Virginie
Hyvää Eino Leinon päivää!
VastaaPoistaKetjukolaajja, kiitos samoin sinulle.
PoistaWau, runon ja suven ja ... Eino Leinon päivänä ja miesruno ja niin hyvä ja vielä Edelfelt ja Virginie! Lämmintä ja aurinkoista päivää! Hyvin alkoi päivä.
VastaaPoistaReijo, niinpä. Tämä on parhautta. Po. runoon päättyi puheeni miehelleni hänen täyttäessään pyöreitä http://leenalumi.blogspot.fi/2009/07/rakas-mieheni-reima.html
PoistaKiitos samoin! Tänään on hyvä päivä.
...tunnustan, että minulle Leino on Suomen kansallisrunoilija, sillä hän jos kuka on suomalaisen sielun tulkki, sydänten runoilija.
PoistaKävin puheen lukemassa ja kauniisti sanoit, huumoria ja vakavuutta unohtamatta!
PoistaKiitos, Reijo. Koko elämä on kuin se laulun räsymatto eli kirkkaat värit eivät erotu ilman tummaa. Terveisiä paahteiselta länsirannikolta, täältä lapsuuden kotikylästä Luvialta.
PoistaKaunista runon ja suven päivää ♥
VastaaPoistaMinttuli, kiitos samoin ♥
PoistaTuo Edelfeltin Virginie on Joensuun Taidemuseon helmi ♥
VastaaPoistaTuula, ehdottomasti ♥
PoistaEnsi tuo maalaus on minun yksi lempimaalauksia. Kiitos , Rakastamastani Suomen ihanimmasta runoilian tekstistä. Jo pikku tyttönä vain Leino nousi ykköseksi ja on pysynyt. Pidän paljon myös L.Onervastakin. Elämän kuviot ovat erikoisen kun yli 40 vuotta sitten pääsin avioliittoon Eino Leinon kaukaisen sukulaisen kanssa, on yhteinen ihastuksemme Leinon kirjallisuus.
VastaaPoistaSirkkis, ole hyvä. Sama täällä. Leinoa on muuten Lumikarpalossakin, ainakin tämä ja sitten pari muuta suosikkiani häneltä. Hän on paras, mutta minäkin pidän Onervasta paljon. Häntäkin Lumikarpalossa. Oi sinua onnellista! Minä en yhtään ihmettele, että Onerva paloi Leinosta!
PoistaTuli semmonen olo, että runo kertoo minusta. Minä olen tuo säikkyvä ja arka peto, jota pitää varoen ja hellästi luokseen kutsua... :)
VastaaPoistaKatarooma, varmaan näin ja kukapa sitä pakon edessä antautuu.
PoistaVoisiko runon ja suven päivä enää kauniimpi olla, tuskin! Eino Leinonkin päivää vietetään, mutta hänen runojaan sopii kyllä lukea muinakin päivinä vuoden aikana.
VastaaPoistaBetween, juuri näin se olkoon! Täysin samaa mieltä kanssasi.
PoistaTämä on niin ihana runo. Joka kerta runoa lukiessa jää tuohon syvään tunnelmaan. Leinolla on sana hallussa, näky nähdä kauneus, ilo ja suru.
VastaaPoistaUpeaa.
Birgitta, niin ihana, niin ihana.
PoistaKiitos.
Terkkuja Luvialta. Harjoittelen tässä vähän iPadilla..kuka olisi tätäkään uskonut..hymiö. Love!