perjantai 11. syyskuuta 2015

Syyskuun hyllyvät hyytelöt, syysmansikoita, omenapiirakkaa, omenasosetta ja...

Syyskuu, suosikkini kaikista, pettää tänä vuonna omenoiden suhteen, mutta olen huomannut blogeista, että toiset saavat hyvänkin sadon. Meidän saarella ainakin pihlajanmarjojen puuttuminen on vienyt omenat, mutta se ei estä ostamasta kotimaisia ja tekemästä herkullista omenapiirakkaa tai -sosetta niistä. Myös hyytelöiden valmistus kuuluu tähän kuukauteen, ja monen liharuoan melkein välttämätön herkku onkin mustaviinimarjahyytelö. Ohje löytyy kirjasta Syksyn makuja, mutta hyvin siihen voi soveltaa myös Suomalaista voimaruokaa kirjan karpalohyytelön ohjetta, jossa

hyvin tarkasti kerrankin selostetaan, miten hyytelöitymisen voi testata eli lue täältä

Syksyn makuja kirjasta löysin myös luumuhillon, josta tulikin meillä täydellinen makumenestys, vaikka en ihan taaskaan noudattanut ohjeita, mutta jotenkin näin se meni:

Ja hieman innostuin Syksyn makuja kirjan ohjeesta Kanelilla maustettu luumuhillo, jossa oli ohje yhdelle kilolle luumuja. Luumut piti ensin halkaista ja sitten poistaa kivi. Hah, hah, koittakaapa poistaa tuoreesta ja ihan kypsästä luumusta kivi;-) No, minä halkaisin luumut, mutta keitin kivineen päivineen. Ohjeen sokerin vaihdoin hillosokeriin ja puolitin sokerin määrän. Olen hirveän huono tottelemaan mitään sääntöjä, en noudata ikinä mitään ruokaohjeitakaan edes semmoisenaan, vaan muuntelen niitä. Lisäsin sen sijaan vaniljasokeria ja kanelit toki pidin mukana. Kun sose oli kiehunut, siivilöin sen ja sain näin lävikköön luumusosetta, josta kivet oli hiukan aikaa vievää, mutta helppoa noukkia pois. Sen jälkeen yhdistin liemen ja soseen ja siinä vasta tapahtui sitten sokerointi. Vielä pieni kiehautus ja sitten hiukan jäähdytin ennen purkkeihin laittoa. Maistoin ja se maistui aivaan taivaalliselta eli oli vaivan väärti! Purkkeihin laitoin mukaan myös kanelitangot, sillä olen aivan hulluna kanelin makuun.

Kirsikat laitetaan purkkeihin runsaan sokerin ja alkoholin kanssa eli kirkasta viinaa. Purkit suljetaan hyvin ja säilytetään kellarissa. Niitä käännellään silloin tällöin ja joskus joulukuun alussa sitten pullotetaan odottamaan

joulun pyhien jälkiruokahetkiä. Tulee tosi kaunista ja hyvänmakuista, joten voi antaa vaikka ystävälle lahjaksi kaunissa pullossa. Tämä vinkiksi myös heille, jotka ovat ihmetelleet, mitä tekisivät kirsikkasatonsa kanssa. Ja voihan tätä tehdä, mistä hedelmistä tai marjoista haluaa. Syksyn sadosta vähän sekosimmekin, koska

nautimme syyskuun ensimmäisenä päivänä elämämme parhaat mansikat! Olimme ostaneet kummallekin puolen kilon rasiat, sillä Polkaa oli jo säilötty pakastin täyteen ja toinen mustikkaa. Emme muistaneet mansikan nimeä ja lisääkin teki mieli, joten kolme kertaa samalla viikolla ajoimme noutamaan superjälkkärit tätä herkullista myöhäismansikkaa, jonka nimi on Malwina. Tämä on uusi tulokas ja Malwinan maun sanotaan muistuttavan 'vanhanajan mansikkaa' ja oi totisesti!: Nyt meillä lukee kalenterissa, että 'muista: elo-syyskuun vaihteessa Malwinaa.'

Vaikka niitä omia omenoita ei tänä vuonna meillä saatukaan, valmistan kuitenkin helppoa ja herkullista omenapiirakkaa, jota nautitaan runsaan vanhanajan vaniljakastikkeen kera.

Kotimaisista omenoista valmistuu myös kanelinen, vaniljainen omenasose, jota olen joinakin syksyinä tehnyt päiväkausia ja kaikki on nautittu tavalla tai toisella.

Onhan tätä vähän ikävä, mutta ensi syksynä sitten...

Keijunmekkoon on viety lisäkuvia, mutta

syyshortensiat saavat vielä odottaa punastustaan. Edessä viime elokuun lopulla istutettu Vanille Fraise. Nuo takana ovat syyshortensiat sijaitsevat siis sisääntulossa ja ne ovat jo 35 vuoden ikäiset.
Seuraan myös täältä etäältä äidin viime vuonna istuttamaa Bombshell -syyshortensiaa. Tämän kuvan otin elokuulla ja nyt jatkokuvat ovat kiinni sisarestani. Yhtenä yönä Luvialla oli ollut vain noin +1, joten pikkupensas on alkanut punertaa jo. Pidin paljon tämän pensaan runsaudesta ja ryhdistä. Jotenkin vain niin suloinen!


"Jokainen kuukausi on ystäväin, mut omenakuuta eniten ma rakastan."

- L.M.Montgomery -

Love
Leena Lumi

28 kommenttia:

  1. Ihania herkkuja! Kyllä syksyllä kelpaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katriina Ttk, täysin samaa mieltä!<3 Ja sitten saapuu ihana joulu...;)

      Poista
  2. Ihanan makuinen ja tuoksuinen postaus. Omena-aika on, mutta...Onneksi kaupastakin saa aina piirakkatarpeet.
    Voi että sinulla on upeat hortensiat! Pian ne alkavat punertaa, täällä oli aamulla plussaa ainoastaan kaksi astetta.

    Hyvää ja herkullista viikonloppua ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, kiitos <3 Ihana aika vuodesta ja aina jostain saa kotimaisia omenoita.

      Kiitos, jaksan ihemtellä niitä itsekin;) Mietin, että kuinka kauan tätä onnea jatkuu. Odotan punerrusta, jonka te varmaan saatte aikaisemmin. Muistaisin sinunkin istuttaneen hortensian...

      Kiitos samoin ♥

      Poista
  3. Myös meidän lähikaupan edustalla myytiin tuota Malwinaa ja täytyy sanoa, että herkullisempaa mansikkaa saa etsimällä etsiä. Maku on kerrassaan mahtava ja meillä meni pari litraa kuin huomaamatta suoraan suihin. Piti käydä ostamassa toinen satsi, että sain päällismansikat sovittuun kakkuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, siis ihan mieletön maku. Lumieskin näytti silti kuin olisi syönyt jotain, mitä viimeksi sai lapsena;) Kuulostaa hurjalta, mutta me siis muutamina päivinä nautimme kumpikin (sic!) 500 grammaa Malwinaa per persoona erityisjälkkärinä. Mansikka on kaikkea muuta kuin lällärimarja eli hoitaa ihoa, hellii vatsaa ja vaikka mitä. Professori Piippo on mansikastakin paljon kertonut kirjoissaan. Se kakku olikin sitten paras mansikkakakku ikinä; Malwina-kakku!<3

      Poista
  4. Onneksi kaupasta ja torilta saa omenoita silloin kun omat puut ei tuota satoa. Minä kävin viimeviikonloppuna läheisellä omenapuutarhalla, jossa sai poimia omenoita pussillisen mukaansa. En saanut otettua kuin piirakan verran, kun yli-innokkaat poimijakaverit saivat minut hermostumaan, heh heh... no omenapiirakasta tuli hyvää kuitenkin =)

    Täällä on omenoissa kovasti rupea, en tiedä mistä se johtuu.

    Nämä säilykkeesi ovat herkullisia. Talvi-iltoina onkin ihanaa herkutella sekä juomilla että purkitetuilla herkuilla. Ja kukkakuvasi ovat upeita. Onneksi syksy on pitkä ja saat vielä punerrukset mukaan kuviisi.

    Ihanaa viikonloppua teille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, älä muuta sano. Yli-innokkaat poimijakaverit kuulostaa kiinnostavalta...;)

      Se on se pihlajanmarjakoi. Kai se on koi...eli kun se ei saa nyt pihlajanmarjoja, se kaivautuu omeniin.

      Älä muuta vikra, ja sitten tietysti voisi valmistaa vielä erilaisia pikkelsejä. Tulee ihan muumimammaolo, kun saapuu syksy ja tekee mieli saada kellarin hyllyille purkkeja, jotka rakentavat talvipesää.

      Viime yönä oli tapahtunut jotain eli osa kanukoista oli jo ihan punaisia. Hortensiat vain nyt haluavat vaalia vielä netiseellistä puhtauttaan, kunnes punastuvat kauniisti kuin kaino neito!

      Kiitos samoin teille <3 Tomorrow is another day...and it's Saturday!!!

      Poista
  5. Ihania omenaherkkuja ja kaunis puutarhasi.Omena on täällä nyt niin ajankohtainen sillä se kuuluu Rosh Hashanaan eli juutalaiseen uuteen vuoteen jonka aattoa vietetään sunnuntaina.Suunnitelmissa onkin omenatortun tekeminen aterian isäntäparille;kunhan tämä kosteus hieman laskee täällä.,toistaiseksi ei ole.,..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, kiitos <3 Muistan sen aina siitä yhdestä kuvastasi;) Oijoi sentään: Toivotaan, että pääset pian tortun tekoon.

      Hyvää tulevaa Ros Hashanaa <3

      Poista
  6. Omenakuukausi on ihana. Pidän syksystä, ainoa mitä inhoan, mutta se ei ole syksyä oikeastaan lainkaan, on marraskuu-helmikuun pimeys. <3 Syksyn kuulaat, kirpsakat ja aurinkoiset säät ovat ihania ja rauhoittaiva. Kesä on sellaista häsäämistä.

    Kivaa viikonloppua Leena <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirre, ai, anteeksi, siis Tiia, se on, se on;) Älä sano pahaa sanaa mun salarakkaastani, joka on marraskuu. Entinen inhokkini on nyt salattu rakkauteni. Mieti vähän: Saa vain olla. Löhötä viltin alla ja lukea. Suussa käsintehtyä tummaa suklaata, vieressä hyvä mukillinen laatukahvia. Ei mitään karovjen ajeluita, ei itserusketuksia ja ei tartte änkeytä pirteenä joka paikkaan juhlamekoissa, jotka kiristävät. Voi hipsutella villasukissa 10 cm:n korkojen sijasta. Hämärä putoo aikaisin ja sitten varmaan jo alkaakin Broadchurch tai joku muu laadukas brittisarja...Äläkä nohda Joulua<3 Nyt sen sanoit: Kesä on sellaista häsäämistä. Sun ja mun sielu, se, joka tarvitsee sen luolanainen aikansa, ei saa sitä aikaa kesällä. Nyt tilanne on jo korjaantumassa: Syyskuun lopussa olemme jo täyspäisempiä;)

      Kiitos samoin sinulle Tiia <3

      Poista
  7. Tuoksuu syksy , joulu ja ihanuus! Lepokin! Tarhurin lepokuukaudet - marraskuu ja joulukuu! Herkkuja tehty, ja nyt nautitaan sadosta! Meillä ei kirsikat, luumut ja omenat onnistuneet, en saanut edes tuoremehua ja tyrneistä vain häivä! Mustikoita, vattuja ja mansikoita kylläkin ja niitä sitten nautimme kynttilän valossa, ihanaa sekin! Postauksesi on herkkuja täynnä! Tuli niin hyvä mieli! Kudin ja kirja hakeutuu lähelleni! Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivipellon Saila, juu, just ne!<3 Myös lepo, pitkästä aikaa. Meillä pettivät nyt vain omenat, mutta voi valaista sitä ikväyyttä, että tunnemme ainakin yhden tarhurin, joka juuri lämmitti saunansa kirsikkapuulla: Hän kaatoi kaikki puunsa, koska niihin tuli sitä kirsikanversotautia, joka kuivattaa ensin kärjet. Yksi luumupuu meiltä katosi, monen runsaan vuoden jälkeen, mutta istutimme tilalle heti uuden, eli nyt on varhaisluumua, punaluumu, ja myöhempää, siniluumu. Meillä ei ole täällä tyrniä, vaikka niin siihen rannikolla totuin, että harva se viikko oli tyrnikiisseliä, mutta näimme edellispäivänä lenkillä valtavasti tyninmarjoja kantavia pensaita puutarhassa eli tatavat nämä sadot tai niiden puutteet mennä vähän alueittain. Minäkin ostin vattuja. Ne olivat niin täydellisiä, että eivät näyttivät unelta. Teen usein kuningatarsoppaa ja plompsautan sinne lopuksi vadelmia joukkoon. Mustikka ja vatut= kuningatarta. Kiitos<3, mikä onkaan ihanampaa kuin tarjota toiselle hyvää mieltä. Täällä sama, täällä sama, vaikka minä kudonkin vain niitä ylipitkiä kaulaliinoja Teddystä, koska en muuta osaa, muttas kutominen on niin rauhoittavaa. Ja olen lukenut, että kutova naien rauhoittaa myös miestä: Nainen on siinä ikään kuin vaaraton ja ikiaikaisessa, kauniissa työssä;) Kiitos samoin sinulle!<3

      Poista
  8. Vesi kielelle tuli, kun luin tämän juttusi. Minä olen nyt innostunut mustikkapiirakasta, kun sain anopilta hyvän ohjeen. :)

    Olen lukenut aina silloin tällöin kuulumisiasi Leena, vaikka en ole ollut muuten aktiivinen. Nyt alan taas piristyä ja sain aktivoitua blogini, kun olin jo unohtanut salasanan. Kuulumisiin!

    Montgomery <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sara, kiva kuulla sinusta: Luulin jo, että olet muuttanut Prinssi Edwardin saarelle, kun sinusta ei ole kuulunut mitään.

      Minä en ala yhtään piristyä, vaan olen lähdössä pitkälle lomalle. Katsotaan sitten mitä vielä jaksan. Minäkin haluan niin pitkän some-vapaan, että unohdan salasanani! Kuulumisiin<3

      Montgomery 4-ever <3



      Poista
  9. Ihanat syyshortensiat! ♥

    Ja sitten, asiasta kukkaruukkuun, huomasin Rikkaruohoelämää-blogissa, että haikailit Orca-tulppaanien perään. Meillä niitä oli ainakin paikallisessa Kodin Terrassa saatavilla. Ostinkin pari pussia, vähän epäröiden. Arkailin vähän niiden rohkeata väriä, mutta nyt olen hyvillä mielin, kun kehuit kyseistä tulppaania niin paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KesäKukka, kiitos!♥

      Oih, olin viime viikolla Kodin terrassa, Plantagenissa, Kodin Ykkösessä (taimipiha ja sipuleita sielläkin), Prisman taimipihalla...en löytänyt Orcaa, mutta en nyt varmasti muista, miten tarkasti Terrassa katsoin sipulikukat, sillä löysin sieltä niin ihanan pedin tyttären koiralle, että kun niitä petejä piti kuvata ja sitten lähettää kuvia Merille, saatoin unohtaa katsoa siellä sipulit. Kiitos vinkistä: Me lähdemme ensi viikolla uudelleen Kodin Terraan! Ne varastivt katseen oikealla tavalla, ne olivat keväämme 2014 parhautta. Tänä keväänä kuten saatoin odottaa, meillähän eivät tulppaanit ole ikinä pärjänneet yhtä hyvin kuin muut sipulikukat, tuli vain muutamia, mutta niitä minä ostan aina kun käsiini saan: Katso tätä http://leenalumi.blogspot.fi/2014/05/helteisia-terveisia-suomen-tahitilta.html

      Kiitos♥♥♥

      Poista
  10. Ihania kuvia ja tunnelmia! Tämä vuosi ei toden totta ole omenavuosi! Sato on runsas, mutta omenat ovat surkeistakin surkeimpia. Piirakkaankin jouduin ostamaan omenat ihan kaupasta.

    Minä luotan tänä syksynä anoppiin ja viime kesän satoihin, joita vielä löytyy pakasteesta. Työ ja siitä kumpuava stressi ei ole ollut kaiken murehtimisen arvoista, mutta on vienyt voimia. Täytyy antaa aikaa levolle, näillä ihanille syyskuun päiville. Jos syyskuu onkin ihana, niin lokakuu se vasta valloittava onkin...<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkoisiahiutaleita, kiitos <3 Juu, täysi työ nyt miettiä mihin nuo surkimukset laittaa. Meillä on usein niin hyvä ja runsas sato, että teen sosetta viikonkin ja sitten koko ajan piirakoita myös pakkaseen ja vielä joutaa tallille hevosillekin talviomppuja, ja ystäville kaneleita.

      Lepoa on saatava! Olen päättänyt, että tänä vuonna lokakuu on vuoden ihanin kuukausi...<3

      Poista
  11. Oijoi mikä ihanuus! Kotimaisia omenoita täytyy jälleen ruveta hamstraamaan kaupoista... Siellä meillä kun ei voi kasvattaa edes omenapuita, sillä hirvet ja peurat vievät ne - viimeksi istutetut omenantaimet lähtivät juurineen irti kun vetäisi, siläl kerralla tihutyön olivat tehneet myyrät...

    Oi.. kirsikkaalikööriä on tehty meilläkin päin, kuuluu ehdottomasti joulun kaffepöytään <3 Erinomaista likööriä tulee myös pihlajanmarjoista - meinasin just kysäistä, oletteko kokeilleet, mutta sitten muistin tuosta tekstistäsi, että teillähän ei siellä pihlajia olekaan?

    Syyshortensiat! <3 <3 <3 Mahtava tuo 35-vuotiaskin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, kiitos <3 Niistä tulee parhaat soseet ja piirakat. Juuri tuon takia omenapuita kannattaakin vaalia, missä niitä on jo isoina eli meillä ei olisi puutarhaa ilman omenapuita.

      Se on hyvää! Ja luin just siitä parantavia ruokia kirjasta, miten kirsikat vaikuttavat ihmisen terveyteen, mm. niveliin yms. Meillä on oikein paljon pihlajia, ja myös tuurenpihlajia, sillä rakastan niitä ja tilhien tiukuja, mutta tänä vuonna ei ole marjoja, siksi ei tule kunnolllisia omenoitakaan. Äiti tekee soppaa jopa marja-aroniasta. Jäi vaivaamaan, millaista joululikööriä olisi tullut manikoista, vai olisiko se ollut liina ätlää...

      Syyshortensiat!<3 Kiitos ja niitä vanhoja on siinä kaksi <3<3

      Poista
  12. Voi miten ihania herkkusia on. Ne kirsikat ovat ihania jälkiruuan kruunaajia. Tietysta juomakin on varmaan hyvää.Olen tehnyt kauan sitten saksalaista hilloa 'Römmetof' Siihen laitettiin aina sen hetkisiä tuoreita hedelmiä ja marjoja. Kirkasta rommia että kerros peittyi. Kansi kiinni ja odetettiin seuraavien hedelmien kypsumistä. Minulla oli mansikkaa, vadelmaa,omenoita, luumuja, kirsikoita ja eri viinimarjoja. Kun 5litran pönttö oli täysi ja sitten kellariin. kävin parikertaa sitä hölskyttelemässä. Jouluna jälkiruokaan käytin 'rommihilloa
    ja kaadoin pieniin sherrylaseihin sitä viinasta lientä.yllättävää ja kaikkien ihastelemaa herkkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirkkis, nimenomaan just nyt on herkkusia;) Pidän kiriskoista paljon ja nautin mm. kirsikkamehua joka päivä. Hieno hilloresepti sinulla. Otanpa tuon nimen talteen, kiitos. Voin kysyä sitä itävaltalaiselta rouvalta, joka on tuloksitta yrittänänyt opettaa minua valmistamaan Apfelstrudelia. En ole kova leipoja, mutta kaikki säilömykset ja ruoat kyllä syntyvät. Rommihillo kuulostaa niin joululta. Laitoitko noita mainitsemiasi hedelmiä ja marjoja sekaisin viiden litran astaan vai teitkö jonain vuonna mansikasta, jonain lumuista etc.?

      <3

      Poista
  13. Ihanat kuvat ja tunnelmat :)!
    Tyhmä kysymys, mutta jättääkö omenapuut joskus sitten kantamatta hedelmää? Meillä on vasta pari vuotta vanha omenapuu"lapsi" ja tänä vuonna ei tehnyt edes sitä paria vaivalloista lasteni suureksi suruksi. Liekkö ensi vuonna enemmän toivoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bleue, kiitos <3

      Ei meillä 30 vuoteen täysin ilman, mutta jonain vuonna niitä voi tulla hyvin vähän. Silloin on kai ollut kesäkuussa kylmää ja pölyttäjiä vähän. Nyt on suuret sadot, mutta kaikki on pihlajanmarjakoin pilaamaa eli rupisia. Jos omenapuu on vasta kaksi vuotta nuori, se on vauva. Minusta vie joitakin vuosia, onko se 3-5 ennen kuin omenapuu antaa satoa. Kirsikka- ja luumupuut antavat aikaisemmin. Ensi vuonna on toivoa<3

      Poista
  14. Syyskuu, suosikkisi kaikista. Niin minunkin! Oi, kyllä. Ja sama juttu omenien kanssa, niitä emme omasta pihasta saaneet. Onneksi osto-omenia saa ja omenahillon tuoksu kyllä lumoaa.

    Ja tämä hortensioiden aika! Meillä ovat ihan vaaleaa kukkavaahtoa, niin ihania ja komeita. Pientä punaisuuttakin jo on.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, näin on. Ei tullut omenakuuta kuin henkisellä tasolla. Tosin aiomme ostaa Viherlandiasta kotimaisia omenoita ja niistä valmistuvt piirakat. Mutta en ole nyt tavoittanut puutarhasta sitä ilotjen omenantuoksua: Eivätkö rupiset omenat voi edes tuoksua!

      Muistan kun istutit hortensiasi ja nyt jo voit kuvata mitä upeimpia kuvia niistä. Punerrusta odotan vielä vähän ja sitten kuvaamaan.

      Mukavaa uutta syyskuun viikkoa<3

      PS. Broadchurch alkaa 20.9. eli uusi tuotantokausi.

      Poista