Pudottelivat syksyllä
Rapistuneita minuutteja
Nyt, nyt, nyt
Ja lopulta kun puu
Oli aivan alaston
Pelkkää ääriviivaa -
Niin minun sanani, hellät huokaukseni
Varisivat sinun syliisi
Punaisina ja keltaisina lehtinä
Ja olin luonasi, yön sammalissa
Kun kaikki minuutit olivat menneet
- Kirsti Simonsuuri -
Rakkaus tuli kun lähdin maan ääriin (Tammi 2000)
kuva Iines
Miten kaunista, syvää, täyteläistä!!
VastaaPoistaHannah, eikö vain ja kiitos!<3
PoistaOlipa kaunista runoa, kumpa osaisin tuollaista, punoa. Kauniisti sitoisin sanat yhteen, kuin ammoin silloin, kauralyhteen. Hyvää sunnuntaipäivää, ystäväin.<3
VastaaPoistaOokke, kiitos! Siehän vasta oot runovirta vuolas, ystävillä takkailtain ilo luonas;) Kiitos samoin sinulle<3
PoistaMiten voimakas, tämän voi lukea useamman kerran...Simonsuuri on yksi niistä runoilijoista, joka on tehnyt minuun väkevän vaikutuksen. Jonka runoihin olen voinut samaistua. Jonka runoihin olen todella uponnut. Kuten tämäkin. Joskus, juuri tämä hetki.
VastaaPoistaValkoisiahiutaleita, Simonsuuri kirjoittaa vahvaa. Sama täällä. Joskus juuri tämä kaikki. Joskus tämä runo ja syyssunnuntai.
Poistaterveisii Turust!
VastaaPoistaHannele, kiitos!! Laitappa sitten blogiisi kunnon juttu Turust;)
PoistaSiis mikä ihana syksyn ylistys ja se salaisuus, jonka se kätkee.
VastaaPoistaPaluumuuttajatar, eikö vain...ja kiitos <3
PoistaIhana :)
VastaaPoistaMai, eikö...kiitos <3
PoistaSyksy saa monet kirjoittamaan hienoja hetkiä ja tunnelmallisia ajatuksia, kiitos tästä runosta .
VastaaPoistaSirkkis, syksy on suuri inspiroija. Ole hyvä ja kiitos <3
PoistaSyksy herkistää ja vertauskuvallinen rakkaus ja ero, kaunis runo, toivoakin väreilee.
VastaaPoistaKivipellon Saila, tässä on kuin kaikki.
Poista<3
Upean kuvan löysit tähän upeaan runoon!
VastaaPoistaSydän!
Sanna, kiitos taas vinkistä: Minustakin tämä on yksi kauneimmista Kirstiltä, vaikka tykkäänkin niistä monista, kuten vaikka 'bysanttilaiesta' ja ....
PoistaSydän!
Ihana, kiitos <3
VastaaPoistaKatja, ole hyvä<3
PoistaKaunista <3
VastaaPoistaTiia, eikö vain<3
Poista