tulisit vaikka tuskassa
sydänyön hetkenä
niin että pimeys verhoo itkun
tulisit ahdistukselta salaa
vailla sanojen tai
seurustelemisen velvoitusta
kuin ottaisit lomaa itseltäsi
ja minä
ottaisin sinut vastaan pimeässä
siirtäneenä itseni syrjään
vailla kasvoja kuin yö
kuin ei-kukaan
vain yötä ja hiuksia
painautuisit minuun
lievittäisit itsesi minussa
antaisit minulle lievityksen
ja lähtisit hiljaa
puhdistuneena liiasta tuskasta
kuin minä, yö
- Sirkka Selja -
Aurinko on tallella Valitut runot 1942-1985 (WSOY 1988)
kuva Edward Munch
Mielenkiintoinen ja koskettava , jotenkin kipeä kumminkin.
VastaaPoistaSirkkis, eikö vain: Molempia.
Poista<3
Olen vieraillut Oslossa Munchin taidemuseossa. Taiteilija maalasi synkkiä kuvia. Tämä maalaus sopii hyvin tähän synkkään rakkausrunoon.
VastaaPoistaMai, hienoa, että olet saanut nähdä Munchin kuvat livenä. Minulla on vain mielettömsäti taidekirjoja. Ostan niitä matkoilta, sillä Suomessa liian tyyriitä.
PoistaHänen kuvansa olivat synkkiä, mutta sopivat usein etenkin suomalaisiin rnoihin hämmästyttävän hyvin. Mieti vaikka Sarkiaa, Onervaa, Södergrania...
Minustakin nämä ovat pari. Mietin monta päivää, sillä olen testaillut, miten sama runo muuttuu toiseksi vain kuvaa vaihtamalla.
<3
Oslossa on myös huikea Vigelandin patsaspuisto, jota suosittelen Oslon kävijöille. Norjassa taidetta on todella paljon esillä. Suomi köyhäilee siinä asiassa, vaikka täällä on aivan mahtavia taiteentekijöitä.
PoistaMunchin työt ovat roisia ja sopivat hyvin. Hugo Simbergissä oli sitä samaa mielenkuvien esille tuomista. Tykkään enemmän Hugosta :)
Mai, kiitos vinkistä! "Suomi köyhä on ja köyhäks jää..." Kuka niin sanoikaan.., mutta onhan se aikaa sitten todettu, että Suomi ei osaa 'myydä' osaamistaan/kykyjään.
PoistaMinulle sopivat niin monet, mutta toinen kilpaileva kuva tälle runolle oli yksi Marc Chagallin työ. Pidän nykyään monista suomalaisista naistaiteilijoista kiitos Riitta Konttisen taidekirjojen.
Ota sää Simberg, niin mää otan Klimtin;)<3
vahvaa.
VastaaPoistaP.S.
Suames James Joyce-yhdistys elävä:
http://www.jamesjoycesociety.com
Hannele, eikö vain!
PoistaKiitos vinkistä!<3
Minustakin nämä olivat hyvät yhdessä. Ja jotenkin sopivat myös tähän maailmantuskaan ja sen lieventämiseen.
VastaaPoistaPaluumuuttajatar, taiteiliajystävänikin kehui;) Kiitos <3
PoistaNiin...elämme uskomattomia aikoja.
Voi hyvänen aika sentään, miten tämä nyt kolahti! Alkaa itkettää...
VastaaPoistaLöydät kyllä aina ne koskettavimmat runot. :)
Anki, vuoroin vieraissa, muistat ehkä...Kiitos <3
PoistaParaillaan on Ateneumissa näyttely "Tarujen kansat". Esillä on monta Munchin ja Hugo Simbergin työtä. Kannattaa käydä ihastelemassa ja tunnelmoimassa. Kiitos Leena runosta.
VastaaPoistaRiitta, kiitos vinkistä! <3
PoistaOle hyvä, Riitta.
Tämä runo koskettaa nuoruuden minääni. Jolloin rakkauteni saattoi olla tuollaista, jopa dramaattista ja ehkäpä jopa ajatuksissa sellaista, että riipivässä rakkaudessa tunteet ovat terävimmillään. Enää ei tunnu tuollaiselta, enkä kestäisi tuollaista rakkautta ja rakkauden tuskaa. <3
VastaaPoistaTiia, eikö välillä joku nuoruudestakin voi koskettaa vuosien takaa...Sitähän on voinut tapahtua vaikka jotain aidosti dramaattista ensirakkauden tiimoilta tms.
PoistaToisaalta, olen samaa mieltä kanssasi: Enää en jaksaisi, en, tämä, tässä ja nyt: Kertakaikkiaan, en sanotuksi saa;)
<3