tiistai 9. elokuuta 2011

Kärhöt


Sen jälkeen kun olin lukenut kirjan Ihanat kärhöt, heräsin täydellisesti: Minulla ei voi olla puutarhaa ilman kärhöjä! Mikä muu on yhtä romanttinen sateella kantaessaan vesipisaraa kaula kauniisti kaarella tai mikä muu on yhtä huumaava seurattava kuin vanhaa kirsikkapuuta kiipeävä kasvi, joka avautuessaan naulitsee sinut koko valoisaksi illaksi katsomaan herkkää antautumistaan kesälle.


Ihanat kärhöt luettuani, kokeilin kaikkia hengästyttävän upeita jalokärhöjä, mutta ei niistä ollut Keski-Suomen talviin. Nyt kasvatan vain alppikärhöjä, joita niitäkin löytyy eri väreissä, mutta jotenkin oudosti nyt tämä sininen viehättää.




Sanon aina, että älkää kaatako vanhoja puita, sillä ne ovat loistava koti kärhöille sekä kantavat kauniisti talvella lunta. Tämä kirsikkapuu oli yli kymmenen vuotta erittäin satoisa, mutta sitten alkoi kuin kuivua, mutta eihän meillä kaadeta puita! Sitten keksin istuttaa juurelle kärhön ja mitä nyt tapahtuikaan: Tänä vuonna tämä vanha puu on tuottanut valtaisan sadon kirsikoita. En voi sanoa, että se johtuu kärhöistä, mutta...Sen sijaan ihan pystyyn kuollut luumupuumme sai juurelleen kolme alppikärhöä sekä myös lumikärhön (Summer Snow), joka olisi niin sopinut minulle, mutta ainakaan vielä lumikärhö ei ole kukkinut...

Kärhö tarvitsee syvän istutuksen, lannoitusta sekä kastelua. Se pitää myös siitä, että sen juurella kasvaa jotain pientä kukkaa, joka estää kevätauringon rökittämästä sen juuristoa. Eilen siirsin juuri uuden kärhön juurelle kevätesikoita, mutta tämän kuvassa olevan juurella kasvaa digitalista, eikä se siitäkään näytä häiriintyneen. Olen istuttanut kärhöjä myös mongolianvaahterametsikköömme, sillä mongolialainen tulee niin myöhään lehteen, että kärhöt ehtivät tekemään noista suurista pensaista hurmaavia jo ennen sydänsuvea.



Kärhöt ovat minulle ihan välttämättömiä, sillä haluan puutarhastani villin ja viidakkomaisen tuntuisen. Ensi kevään puutarhasuunnitelmiin on jo kirjoitettu, mihin kärhöjä seuraavaksi istutan. Se ei kuitenkaan ole se vanha risa korituoli, sillä sitä aina joku siirtää. Kärhöt tuovat puutarhaan samaa herkkyyttä kuin akileijat ja tuntuu kuin keijutkin kuulisivat niiden kutsun. Niissä on myös hyvin tarttuvaa kesytöntä aistillisuutta, joka...


Ja tässä on sitten kärhön kukka syksyllä. Kuin joku eksoottinen juttu...

...tai kirsikkapuu täynnä peikonsuukkoja!

Ja tarina kärhöistä jatkuu jutussa Kärhöistä vielä vaan
Tässä kärhöt ensilumessa: Kuin peikkometsän tunnelmaa...

Leena Lumi's Flower Power

PS. Nyt toukokuun 25. pnä 2014 luumupuut kukkivat ja kärhöt niissä:



Puutarhassamme on nyt Clematis Alpinaa 9, mutta ennen kuin seuraava viikko on loppu, niitä on jo 11. Käytän vain alppikärhöjä, sillä niitä ei tarvitse suojata, ei alasleikata ja yksikään ei ole meillä täällä Keski-Suomessa menehtynyt talveen, vaikka vyöhykkeemme on IV.  Niitä kiipeilee sekä tuottavissa luumupuissa että mongolianvaahteroissa, myös eräs pystyyn kuollut hedelmäpuu saa toimia kärhön telineenä. Lumeton talvi vei meiltä toisen kääpiösyreeneistä ja emme aio sitä kaivaa ylös, vaan siitäkin tulee kärhöjen koti.



Lokakuun puolivälissä 2014 löytyi tällainen kauniin vihreä peikonsuukko syyshortensiastamme. Innostuin niin, että vastasin vain tämän yhden 'suukkosen' kuvilla Irenen Puutarhahaasteeseen näin  Jos luette koko jutun, löydätte sieltä kärhön toisenkin yllätyksen juuri tälle lokakuun puutarhapäivälle.



Kärhöt nupullaan kuivuneessa kääpiösyreenissä, jonka ne onnistuvat täyttämään hyvin. On toukokuu 2016.



Kärhöt aukeavat vanhan ja upean syyshortensian rungolla 23. päivänä toukokuuta.



Jo yksi sininen kukka voi olla kaunis...



vaan kaksin aina kaunihimpi. Vuosien kokemuksella on nyt havaittu, että alppikärhö selviää hyvin vyöhykkeellä IV, se leviää myös siemenistä, mikä suuresti ilahduttaa, sitä pitää hiukan vahtia, jos se kiipeää elävää, kukkivaa pensasta pitkin, sillä viime vuonna tällainen innostui niin, että yksi puistosyreeni jätti kukkimatta. Tajusin asian vasta kun näin yläterassilta suloisen oravan nukkumassa syreenin kärhökatolla. Liikuttava näky järkytti niin, että en tajunnut ottaa kuvaa, vaan lähdin oravan poistuttua vähän riipimään kärhöä ruotuun. Nyt se saa taas kiivetä, mutta syreenin kukkia ei ole lupa viedä.



Alppikärhön kukinta alkaa toukokuussa ja kestää jotain kesäkuun lopulle. Jos haluaa heinäkuussakin kukkiva kärhöjä, voi kokeilla vaikka viinikärhöjä. Kärhö tarvitsee syvän istutuksen, joka vuosi lannoitusta ja sen juuri ei saa kuivua eli kastelua ja sen tyvellä saa kasvaa mieluusti jotain matalaa kukkaa, vaikka esikkoa tai orvokkeja suojaamassa kovimmalta paahteelta. Viihtyvät hyvin myös puolivarjossa.


Näin etupihan mongolianvaahterametsikössä nyt: Kärhöliaaneja roikkuu puista...



ja takana näkyy keskipihamme, oikealla talo ja ylä-sekä alaterassi (pergola), vasemmalla kalliomme, jonka reunassa kuunliljoja sekä kurjenmiekkoja. Tämä etupihan osa on nyt hyvin sininen, sillä tässä eniten myös lemmikkejä



Kuvassa polun varrella pakkasen vuosia sitten viemä kääpiösyreeni, joka nyt kukkii täydellisen sinisenä kärhöistä. Kuollut pensas, kuivunut puu tai puolilahot rottinkikalusteet ovat mainioita kiipeilytelineitä kärhöille.

Terveisin Leena Lumin puutarhasta

19 kommenttia:

  1. Ihanat kuvat ja kauniit kärhöt!Nuo nuput ovat kuin lyhtyjä!

    VastaaPoista
  2. Jael, ne ovatkin, mutta nyt jo ohi. Nyt näyttävät pieniltä untuvapalloilta. Pitäisi ehkä kuvata nekin ja lisätä jutun perään.

    VastaaPoista
  3. Ihanan houkutteleva kärhö-kirjoitus - täytyypä perehtyä, jospa kärhöjä meillekin jonnekin.. :) a tosiaan, myös untuvapallot olisi hauska nähdä!

    VastaaPoista
  4. Seuraavana kesänä täytyy ehdottomasti istuttaa muutama kärhö.

    VastaaPoista
  5. Norppa, piti kuvata ne tänään, mutta sitten päivä vei...yritän. Allpikärhö on varma tapaus, sillä yksikään nistä ei ole kuollut.

    ***

    Aarre, kokeile! Ennen kuin huomaatkan olet täysin kärhöjen viemä.

    VastaaPoista
  6. Mulla on ihanat jalokärhöt villiviinin seassa, mutta haluan lisää! Aloin nyt miettiä, kun meillä on pari pystyyn kuollutta pikkupuuta, että mitäs jos istuttaisikin niiden juureen kärhöjä, eikä vaihtaisi tilalle uusia puuntaimia... Hmmm...

    VastaaPoista
  7. Upeasti ovat kukkineet kärhösi, Leena<3

    Nyt saa maakin sadetta ja kasvit vettä...:D

    Oikein mukavaa sateista iltapäivää sinulle, Leena IhaNainen<3

    VastaaPoista
  8. Karollina, suosittelen. Meillä kuoli se yksi luumupuu totaalisesti ja LM katkaisi siitä ihan vain ylimmät oksat ja jätti paljon haarautumia, joihin kärhö voi kiivetä ja sitten roikuttaa sieltä ylhäältä niitä kukkivia oksiaan.

    Me istutettiin kyllä uusi luumupuu, mutta tilaa oli. Ja vieläkin haluan yhden luumupuun lisää;-)

    Yritän saada toimeksi kuvata vielä ne untuvapallerot...

    VastaaPoista
  9. Niin ihania, niin kauniita
    ja tuo väri ja muoto..
    Kai minäkin ..
    voisi istuttaa jo syksyllä..
    puolet pihastani on aidan tuolla puolen, sinne trauhaan.
    Pilkku on niin kiinnostunut kaikista kukista, se haluu napata ne suuhunsa..
    Edelleen huokailen pihaasi..

    VastaaPoista
  10. Aili, kiitos! Jokin on mennyt kohdilleen.

    Täälläkin on satanut ja nautin täydesti.

    Kiitos samoin sinulle, Aili!

    VastaaPoista
  11. Hanne, istuta ihmeessä! Ja vielä ehtii hyvin.

    Kuule, minulla on vieläkin suojarautoja, joilla ympäröin etenkin uudet istukset, joissa pehmeä multa. Meidän Vanha Daamikin yrittää kätkeä luunsa ja muut tärkeät jutut kukkapenkkiin. Ja usein on vierailevia koiraheimolaisia, jotka viis veisaavat kukista...

    Toinen keino on sellainen matala, vihreä, maastoon menevä matala aita, jota myydään rullassa. Siitä voi sitten pätkiä sopivia mittoja itse. Jotkut voivat hyppiä sen yli, mutta ne ovatkin sitten settereitä;-)

    VastaaPoista
  12. Hanne, istuta ihmeessä! Ja vielä ehtii hyvin.

    Kuule, minulla on vieläkin suojarautoja, joilla ympäröin etenkin uudet istukset, joissa pehmeä multa. Meidän Vanha Daamikin yrittää kätkeä luunsa ja muut tärkeät jutut kukkapenkkiin. Ja usein on vierailevia koiraheimolaisia, jotka viis veisaavat kukista...

    Toinen keino on sellainen matala, vihreä, maastoon menevä matala aita, jota myydään rullassa. Siitä voi sitten pätkiä sopivia mittoja itse. Jotkut voivat hyppiä sen yli, mutta ne ovatkin sitten settereitä;-)

    VastaaPoista
  13. kärhöt on upeita, ja toi teksti on niin totta: D
    ps:Leena, lueppa toiseen kertaan toi mun postaus :D

    VastaaPoista
  14. Oi, tuollaisen puutarhan minäkin haluaisin...paljon esikkoja ja paljon kärhöjä....☺

    VastaaPoista
  15. Ihania, lumoavia.
    Mietin tässä kävisivätkö kärhöt kiipeilemään leikkimökin seinustalle (punaisen) jos siihen laittaisi sen verkkoaidan. Leikkimökki on puolivarjoisella paikalla. Muuten, kumpi on parempi aika istuttaa kevät vai syksy.

    VastaaPoista
  16. Akiss, ooooh! Kiitos♥

    Niin, muistankin, että osaat romantikkona arvostaa kärhöjä ja minä arvostan sitä, että sinä tajuat, mitä niillä saa aikaan.

    ***

    Irmastiina, se on niin helppoa, mutta lueppa ensin Burnettin Salainen puutarha. Siitä tämä minulla alkoi, eikä loppua ole näköpiirissä, vaikka välillä itseäkin suorastaan huimaa;-)

    ***

    Minttuli, kiitos!

    Siis tarkoitat metalliverkkoa...Sen olen oppinut, että köynnöshortensia haluaa kiivetä itse, eikä siedä talvella kylmää rautaa tai metallia. Eli siis kärhön kohdalla minulle ei tästä kokemusta, mutta onhan sitä vaikka mitä bambu- ja puusälikköjäkin, joita voi virittää leikkimökin seinälle. Käytän sellaisia koreita metallisia,v ai onko ne siis peräti rautaa, jotka näyttävät keskiaikaisilta vain kesäköynnöksille eli keijunmekolle, ruusupavulle, krassille etc. Jos kärhö kerran voi kiivetä korituolia kauniisti, niin silloinhan kaikki bambu, rottinki, paju etc. tulisi kyseeseen. Meri laittoi nyt Hesan asuntonsa parvekkeelle ruukkuun ja siihen jonkun bambusysteemin ja se alppikärhö on kiivennyt siinä hyvin. Hän yrittää telvehdittaa sen ruukussa! Innsotus syttyi kun hän näki nämä kärhöt kukassa.

    Et sitten tainnut hankkia tuota Ihanat kärhöt kirjaa. Sitä voisi vielä kysellä Minervalta. Se on suosikkini kaikista puutarhakirjoista kolmelta vuodelta. Siinä on KAIKKI kärhöistä!

    VastaaPoista
  17. Hih, täällä pahan päivän jälkeen hihitän tuolle ajatukselle kärhöistä valtaamassa sun korituolinkin :)

    Mutta onpa vaan hyvä idea tuo vanha puu tavallaan kehikkona jollekin muulle kasville!!

    Kärhöt ovat kyllä kauniita, tuossa sinisessä on jotain taikaa.

    PS: Sinun pitäisi huomenna saada postia täältä harjukaupungista..

    VastaaPoista
  18. Susa, se oli ihan oikeesti ehdotus siinä Ihanat kärhöt kirjassa;-) Jos ehdit niin avaa tuon kirjan linkki, se kuva on siinä. Meillä on aivan samanlainen tuoli ja niitä on kaksi ja ne ovat hyvin vanhoja, mutta jos niihin laittaa kärhön, niin sitä ei aina huomaa ja kuka vain voi tempoa sitä istuimekseen. Pitäisi laittaa siihen kieltokyltti.

    Sinisessä on usein taikaa.

    Kiva, odotan jännityksellä;-)

    VastaaPoista
  19. Olikos ne niitä alppikärhöjä, mitä tännepäin vois istuttaa.... toi yks noita-akan omenapuu tarviis jotain kaunistusta?

    VastaaPoista