tiistai 27. marraskuuta 2012

Zarzuela eli katalonialainen kala-äyriäispata


Löysin Anna-lehdestä no 44 Taina Salovaaran jutusta Kuplivassa seurassa täydellisen herkullisen uuden merellisen reseptin. Hiukan tuskaa tuotti, kun tuoreita simpukoita ei löytynyt harjukaupungista, mutta mitäpä ei meri-ihminen tekisi herkkujensa eteen: Simpukat noudettiin Tampereen Stockalta!


Tästä annoksesta söimme hyvin kaksi kertaa eli määrä riittää hyvin vaikka kulinaariseen iltaan ystäväpariskunnan kanssa. Lisukkeena oli vain tuore patonki, hyvä valkoviini sekä jäävesi. Tässä ohje herkkujen herkkuun:

2-3 kuhafilettä
1 pss tuoreita simpukoita
3 dl valkoviiniä + 2 dl vettä
1 kalaliemikuutio
1 iso sipuli viipaloituna
3 isoa valkosipulinkynttä
(1 punainen chili hienonnettuna)*)
1 dl oliiviöljyä
1 tlk tomaatimurskaa
3 rkl silputtua persiljaa
1/2 sitruunan mehu
50 g kuorittuja manteleita jauhettuna
12 raakaa jättikatkarapua
sahramia maun mukaan
suolaa, mustapippuria

Poista kuhafileistä ruodot. Mausta kevyesti suolalla ja anna maustua huoneenlämmössä. Kuumenna viini ja kalaliemi kattilassa. Pese simpukat ja lisää ne kalaliemeen. Peitä kattila kannella ja keitä pari minuuttia välillä kattilaa ravistellen. Ota simpukat liemestä, säästä keitinliemi.

Kuumenna oliiviöljy laakeassa paistokasarissa. Lisää sipuli ja hienonnetut valkosipulinkynnet. Kuullota sipulit (ja chili), lisää tomaattimurska, persiljasilppu, sitruunamehu ja simpukoiden keitinliemi. Keitä kokoon parikymmentä minuuttia. Mausta suolalla, pippurilla ja sahramilla.

Lisää paloitellut kalat ja jättikatkaravut. Anna kiehua hiljalleen 5-10 minuuttia. Lisää simpukat ja kuumenna. Silppua ruoan päälle lehtipersiljaa. Tarjoa zarzuela hyvän leivän kanssa.

*) Chili jää meillä tästä upeasta ruoasta pois, koska...: Pilkoin chiliä, kosketin ajatuksissa huuliani ja sitten alkoi mieletön kirvely ja huuleni turposivat ihan ilman botoxia törölleen. Olin kuin Angelina Jolie jostain kohtaa, R. kehtasi nauraa samalla kun siveli kipeään kohtaan maitoa, joka on kuulemma just oikea apu jos näin käy. Onneksi kipu lakkasi ja saimme keskittyä romanttiseen herkutteleluumme. (Onneksi ei käynyt kuin eräälle tutulleni, jonka chiliateria vei vuorokaudeksi sairaalaan, sillä häneltä paloi...)

Paljastan nyt vielä, että Annan kuvassa tämä ruoka tarjoiltiin niin upeasta kulhosta, että nyt meidän astiasto meni uusiksi. Miksi kaikki astiani ovat moderneja, vaikka olen sielultani country&cosy...Uuden astiastomme ensimmäinen lautanen on kuvassa. Mutta se kulho siinä kuvassa...ah!

Jos olet eläinsuojelija, ostat simpukat kaupan pakastekaapista. Eettisenä herkkusuuna, valitsen mieluummin nopeasti ja tuskattomasti kaasutetut simpukat ja ravut, en kuumaan veteen eläviltä heitetyt, sillä tuskallinen kuolema oli yllättävän pitkä. Ei haittaa maussa, Kukaan ei ole erottanut!

Tämä on niin herkullista, että olemme ihan myytyjä niin R. kuin minä!

Guten Appetit♥

Leena Lumi

Ruokareseptit Leena Lumissa

29 kommenttia:

  1. Ihanan näköinen ateria mutta tämä koituisi kuolemakseni! Olen nimittäin kalalle ja äyriäisille allerginen ;) Hyvä, että turvotus meni ohi. Noi oireet on inhottavia. Mulla taas turpoaa kalasta kurkku umpeen.

    Ps. Kevättä ajatellen - onko stevia-makeutus sallittua? :) Entäs kun gluteenittomissa jauhoissa on mun käsittääkseni kaikissa lisättyä sokeria...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annika, ihanaa, että silti kommentoit;-) Meidän Merillä oli vilja-allergia noin 16 ikävuoteen, mikä on epävirallinen Suomen ennätys. Meidän toinen nimivaihtoehto oli Vilja...Mikä ihme etiäisvalo minulle syttyi, kun päätin, että Vilja ei nyt käy. Lääkärit taas olivat ihmeissään, kun mitään kala-tai äyriäisallergiaa ei löytynyt. Siihen minä: Ei tytöltä, jonka nimi on Meri!

      Palaan asiaan kohta. Tulin lenkiltä ja nyt suihkuun ja sitten vähän energiaa. Meilaan sulle pitkästi. Odota hetki.

      Poista
  2. Ihan vesi herahti kielelle....niin herkulliselta kuullostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irmatiina, hyvästä syystä: Tämä on nyt parasta mitä tiedän.

      Poista
  3. Ai sekö se olikin se salainen ruoka simpukoilla;D TUo on ihanaa;olen kerran syönyt Espanjassa ja esim.rakastamani perulainen kalakeitto muistuttaakin tuota.
    Ooh,voin ihan kuvitella että olitte ekstaasissa tuon vuoksi;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ael, etkä arvannut;-) Tämä muuten muistuttaa minun kalakeittoani, jonka kehitin aikanaan meren rannalla asuessani. Mutta on vieläkin herkullisempaa...

      No olin, olin. Ja kun tulet seuraavalla kerralla, saat juuri tätä!

      Poista
    2. Siis siinä mun kalasopassa, jonka ohje on ollut maakuntalehdessäkin, ei ollut sahramia, ei tuoreita, vaan purkkisimpukoita, ei manteleita, mutta oli kahta eri sorttia kalaa äyriäisten lisäksi. Sitä eräs ranskalainen herra sitten santsasi kolme kertaa ja olin tietty ihan onnesta mykkyrällä.

      Poista
  4. Oletpa sinä herkkä chilille! Minähän syön sitä ihan lusikalla.mutta poikani,joka pitää siitä paljon ei voi sitä paljon syödä,koska saa mahavaivoja chilistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, huulini tuli turvotksen lisäksi rakkuloita! Eräältä tutulta mieheltä paloi p....i. Koita nyt arvata mikä paloi,sillä en voi sitä tähän kirjoittaa;-)

      Kyllä nämä mausteet hyvin riittivät ja antoivat tilaa myös kalan ja äyriäisten maulle.

      Poista
  5. Taivaallisen näköinen ruoka.. ja ohjeen selattuani voin kuvitella, että se maistuukin juuri niin hyvältä, kuin kerrot! Vesi herahti kielelle :)

    VastaaPoista
  6. Ihanalta kuullostaa tuo kalaherkku.
    Oikea juhla -ateria.
    Ehkä joskus..kokeilen..
    Pitkään aikaan en olekkaan tehnyt kalasta keittoa tms...

    Minä en pidä liian vahvasta chilistä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, kutsu ystäviä syömään ja jätä suosiolla chili pois;-)

      Tämä on muuten yllättävän nopea ha helppo, mutta aromikas ja täynnä merellistä tunnelmaa.

      Poista
  7. Minä en syö muita meren eläviä kun kalaa. Mutta kuva oli kaunis:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, Mine, minä voisin laittaa sulle ja pitäisit....Kiitos. Yllätyin kuvasta itsekin;-) Se pieni, pinkki pokkarini vääristelee värejä, mutta ei tässä, ihme kyllä.

      Poista
  8. Ah, mikä herkku ja kauniisti tarjoiltuna, tuoksut tulevat tänne saakka! Mistään täällä ei saa tuoreita simpukoita, joten muisteltava on äskeisen matkan herkkuja.
    Oli muuten hyvää paellaa simpukoineen meidän hotellimme illallisella ja muutoinkin ruoka oli hyvää, paitsi chilillä maustetut suikaleperunat polttivat suun....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, kiitos! Sepä matkoilla onkin etuna, että saa riittävsti vaikka mereneläviä. Tulen ajalla kollaaman matkajuttujasi, sillä eniten kiinnostaa ruoka;-) Olen pisteyttänyt Euroopan maat ruokien mukaan...ja sitten on tietysti muutama muu juttu.

      Kuule, mietin, että tämänkin voi hätätilassa tehdä pakastetuista simpukoista, ei niistä purkkijutuista.Mutta sitten se liemen maku...no ehkä se kestää sen.

      Paella onkin herkkua! Chili ei ole minunkaan juttuni. Joku ei voi syödä kiiviä, kun kurkku turpoaa ja joku ei chiliä. Minä en kronklaa ruoista, mutta en nyt sentään sairaalaan itseni niiden takia laita;-) Ymmärsithän, mikä tuttavaltani oli palanut chilin takia....se oli sairaalareissu.

      Poista
  9. Ihanan näköistä - minua eivät arveluta chili eikä merenelävät, mutta se sahrami... siinä on joku sellainen maku, jota vierastan. Mies on ihan tuskissaan, kun ei saa paellaankaan laittaa niin paljon sahramia kuin haluaisi. Vain sahramipullat kelpaavat ja nekin vain miedosti maustettuina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minna, senkin voit jättää pois, etenkin kun sulle tulisi chili...Käytin muuten sahramia eka kerran, sillä minulla on rankka tapa muokata kaikkia reseptejä, joskus vaihtuu yli viisikin osatekijää;-) Nyt olin niin vaikuttunut, että vain chili sai kyytiä.

      Kuule, R. väitti, että sahrami on maailman kalleinta maustetta...Sitä ei löytynyt purkissa vain pussissa ja sellainen pieni hippunen. Laitoin sen tietty kaiken.

      Kokeile tätä ilman sahramia äläkä kerro miehelle mitään: Sitä mistä ei tiedä, ei osaa kaivata;-)

      Poista
  10. Taivaallisen näköistä ja varmasti makuistakin. Rakastan kalaa ja äyriäisiä. Pitääkin pistää resepti jemmaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jossu, suosittelen! Tässäpä herkku romanttiseen iltaan kahden kesken taikka illanviettoon ystävien ksnssa.

      Poista
  11. En ole vielä koskaan itse kokannut tuoreista simpukoista mitään, mutta tämä kuulostaa kuolattavan hyvältä! Luulen, että minun R:ni ei innostuisi tästä, mutta aion kyllä kokeilla joskus kun saan aikaiseksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi-Maaria, tämä on helppo ja herkullinen. Minun R. on maailmalla oppinut syömään mitä vain. Kotoinen Janssonin kiusaus on ainoa, josta hän ei niin pidä, mutta sitäkin kyllä syö. Yleensä teen Janssonin kiusausta, kun olen yksin kotosalla.

      Suosittelen!!!

      Poista
  12. Kuulostaa herkulliselta. Löytyisiköhän jostain ihan mietoa chiliä? Kaikkien aistien juhlat ovat taas olleet! Mukavaa viikkoa ja taidamme saada luntakin :) Tuliko posti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anne, minulla oli mieto chili... Aivan unelmaista keittiötä voi pitää ilman chiliä! Lumoava keittö syntyy yrteistä, erilaisista sipuleista, luovuudesta, haudutuksesta, intohimosta, pippureista, paprikoista, rakkaudesta ruokaan...

      Kaikkien Aistein Juhlat olivat todellakin!

      Posti tuli, mutta olen ollut niin kiireine, että kahden päivän kaikki on avaamatta...Tunnistin kyllä kirjeesi, mutta tänään ehdin vasta siihen, ip. Kiitos.

      Sataa jotain ihanaa valkoista taikaa...Heti tulivat isssikat mieleen ja tallin Suloisista Suloisin♥

      Poista
  13. Tuoreita simpukoita joskus laitettu kotona, kun 700 metriä kalakauppaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, sinä elät merellisessä paratiisissa. Minulla oli sama Luvialla...

      Poista
  14. Tätä on kokeiltava. Voi olla, että joudun jättämään simpukat pois (mies inhoaa niitä), mutta muutoin jatkan lisäämällä kuhaa hitusen enemmän ja ehkä myös katkojakin.
    Minulle ruoka maistuu parhaimmalta selkeiltä ja suoraviivaisilta astioilta.
    Jos vaihtaisin astiat, seuraava vaihe olisi vaihtaa koko kodin sisustus ja se tulisi jo kalliiksi. En ole varma muuttaisiko miehenikin tauluineen pois kodistamme. Onneksi on makuja joka lähtöön. Ihasteleminen on antoisaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arleena, lisää sitten mukaan vaikka siikaa. Meillä taas mies kauniisti pyysi, että laitamme simpukoita tuplasti.

      En aio vaihtaa ns. isolla, vaan haluan neljän hengen illanviettoon muuta kuin Articaa, KoKoa tai sitä ihanaa käsinmaalattua Qvintin sarjaa, jota on isolle seurueelle. En usko, että tarvitsee enää ikinä hankkia serviisiä yli 12 hengen pitoihin. Tämä olkoon nyt joululahja itselleni;-)

      Maistumisiin!

      Katso kuvan lautasta, ei mitään krumeluuria, vaan jotain lapsuudesta...

      Poista