Käteni tutusti vyötärösi ympärillä kuin silloin joskus.
Syyskuun yö ympärillämme kylmänä vaippana,
vaan ei hätää:
Lämmitämme toisiamme.
Vesi on märkää ja mustaa,
eikä hellyyttä kukaan enää pelkää,
vaan kosken lämpimin, hellin huulin sinua poskeen.
Viimeiset sanat, katse, tuoksu...
Minä lähden, mutta palaan
ja kerran vielä: 'hei' ja 'hei'.
Ja siinä sinä seisot kuin olet aina seisonut:
odottamassa minua.
Missään ei koske.
Ei satu ollenkaan.
Näin on hyvä.
- Leena Lumi -
kuva Minttuli
Nuori Rakkaus
How Can We Hang On To A Dream
Kaunis runo,siitä tuli jotain tuttua mieleen.
VastaaPoistaJael, kiitos ja tiedän, tiedän...
VastaaPoista♥
Kaunis runo, kaunista musiikkia. Ja kiitos, tiedät mistä.
VastaaPoistaKaunista ruskan ja täydenkuub aikaa!
Minttuli, ilo on minun: Kiitos!
VastaaPoistaSyksy on pitkä ja runoja virtaa Lumikarpalossakin. Miten minusta tuntuu, että tämä kuutamo vielä nähdään jonkun aivan toisen runon yhteydessä lumisten karpaloiden maassa...
Kiitos samoin sinulle! Tänä aamuna tuntuu, kuin ruska olisi oikeasti ottamassa lumoavaan syleilyynsä koko luonnon.
Kaunista vielä niin lämmintä että vaikka yön istuisi ulkona..
VastaaPoistaHannele, muistan että olet ulkoilmatyyppiä kuten minäkin;-) Me grillataan vielä marraskuulla ulkona, kunnolla vain vaatetta päälle.
VastaaPoistaMinä haluankin istua yöllä meidän isolla avoparvekkeellamme ja nähdä yön eläimiä, kuulla yön ääniä...
"Näin on hyvä." Ihana!
VastaaPoistaKuulaat illat, upeita. Märät sateisetkin, tunnelmallisia. Illan pimeys tulee yllättäen nopeasti, totun siihenkin nopeaan. Kun lehdet ovat pudonneet, niin sitten toivon pikaista lumikerrosta, paljas, lepäävä ja pimeä ei tunnu niinkään hyvältä. Mieluummin kylmää, valkoista ja pehmeää =)
Ja se toinen, ihanaa, ettei enää pelota olla yksin. Vaikka välissä olisi mitä, niin tiedän että hän on.
<3
Birgitta, 'näin on hyvä' taitaa olla vähän sama kuin 'amen' eli 'tapahtukoon tahtosi'.
VastaaPoistaMinäkin odotan sitten hellää lunta, kun lehti on lähtenyt puista ja on kaikkein pimeintä.
Niin juuri. Se riittää. Hän on.
Juuri näin. Syyskuu ja kuutamoyö on taika-aikaa. <3
VastaaPoistaKatja, nimenomaan. Syyskuu on niin minua ja taitaa olla myös sinua.
VastaaPoista♥
Leena!
VastaaPoistaSinulla näitä rakkausrunoja riittää, kiitos niistä<3
Iltojen pimetessä lisää tekstiä kehiin, sinä Leena Lumoojatar<3
Voi,miten kaunis runo! Täällä uusi lukijasi.
VastaaPoistaAili!
VastaaPoistaMikä pyörittä maailmaa muu kuin rakkaus;-) Ole hyvä ja ehkä näitä vielä tulee...ja toki, toki, jos inspiraatiossa löytyy.
Kiitos, sinä ihaNainen, Rohkeiden Runojen Kuningatar!
Riitta, kiitos!
VastaaPoistaTervetuloa lukijakseni! Toivon, että viihdyt Leena Lumissa. Enemmän runoja löytyy toisesta blogistani Lumikarpalosta, mutta kyllä niitä Lumissakin löytyy. Ehkä vain keräilen parhaita sitten Lumikarpaloon.
Suloista syyskuuta sinulle, Riitta!
♥
Kiitos kommentista! Kävin kyseisessä blogissa, hauska blogi on kyllä! :) Juu näin minäkin olen kuullut ja olen ajatellut toimia, tai ainakin yrittää :) Meille kun on ennen aina jäänyt pentueesta yksi kotiin vanhempieni luona, joten uuteen asukkiin on voitu totutella pikkuhiljaa :) Ja kyllä muistit oikein, shelttihän meille on tulossa!
VastaaPoistaEeva, ole hyvä;-)
VastaaPoistaMeri saapui juuri Espanjasta noutamaan Dinaa. Näytän hänelle nyt sun blogisi.
Kiva, että sheltti!
♥
hienoa että omien tuotosten sarja on saanut jatkoa :) hienoa tunnelmaa!
VastaaPoistaAkiss, kiitos! Eihän sitä tiedä, vaikka keräsiin omat runoni vielä palkkiin kuvan alle;-)
VastaaPoista