Se mikä minua viehättää tämän kirjan tarjoamassa romanttisessa tyylissä, on sen päätavoite saada ihminen rakastumaan omaan kotiinsa. Mikä voikaan olla sen tärkeämpää kuin viihtyä kodissaan, rakentaa sitä kiintymyksellä huonekalu kerrallaan itselle kotipesäksi, ei muille esittelytilaksi. Tämä sama johtoteema oli kirjassa Nauti kodistasi, joka saikin minut ihastumaan tuohon kirjaan isosti. Siinä pesässä, jota kodiksi kutsutaan, saavat näkyä niin huonekalujen ikä kuin intohimoinen kiintymys niihin ja niiden luomaan atmosfääriin.
Romanttiset kodit kirjan tekijät toteavat oivaltavasti, että
Romanttinen tyyli sopii ajan henkeen. Moni on luopunut kiihkeästä kuluttamisesta ja alkanut kiinnostua kierrätystä edistävistä ostospaikoista kuten kirpputoreista, huutokaupoista ja antiikkiliikkeistä. Kierrätykseen ja uusiokäyttöön on muutenkin alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, joten huonekaluja ja muita tavaroita korjataan entiseen loistoonsa tai niille keksitään uutta käyttöä.
Aivan turha luulla, että romanttinen tyyli on vain liikaa röyhelöä, kankaita, kukkia, liikaa kaikkea. Ei ollenkaan niin. Romanttinen tyyli on myös vaihtoehtoinen, sillä voimme erottaa selvästi ainakin neljä eri suuntausta: vintage-romantiikka, pelkistetty romantiikka, kartanoromantiikka ja moderni romantiikka.
Nauttien ahmin valokuvaaja Debi Treloarin upeita kuvia valiten omia suosikkejani, joista yhdeksi osuu vintage-romantiikka edustava makuuhuonekuva, jossa vuoteen takainen seinä seisoo kuin aikaa uhmaten upeana jättitauluna. Siitä on revitty tapetit pois ja vuosisatojen värikerrokset kertovat eilisen historiasta.
En jäänyt kylmäksi kartanoromantiikallekaan, tälle romanttisista tyyleistä eleganteimmalle, sillä olenhan kautta funkkisvuosikymmenteni kerännyt harkitusti antiikkihuonekaluja. Tyyliin kuuluvaa kultaa vierastan, mutta haalistunut, himmeä, hillitty ja ikää tyylillä kantava sopivat tästä tyylistä. Ja alla olevan kuvan pöytä sekä kirjahylly ovat aivan hurmaavat!
Romanttiset kodit on runsas ja antava, sillä tyylisuuntien jälkeen perehdytään Tyylin aineksiin, joissa saamme oppia väreissä, kukissa, kankaissa, asetelmissa ja valaistuksessa. Se jälkeen käymme huone huoneelta läpi romanttisesti koko kodin ja myös pihan. Silmiin pistävää on miten paljon on muuta kuin kattovaloja elleivät ne ole kristallikruunuja. Hortensian kukat ovat romanttisen tyylin piste iin päälle kuin myös lasiset kynttilänjalat. Muistakaa kaivaa esille komeroissanne olevat Festivot ja laittakaa niihin vaikka vaaleanpunaiset tai vanhan roosan väriset kynttilät!
Tämä kirja on ihana ja myös jotenkin ylellisen tuntuinen. Ylellisyyttä osin kierrätetyistä huonekaluista riippumatta, mikä onkaan sen taidokkaampaa ja ekologisempaa: ylellinen ympäristöteko!
Sain mielettömästi uusia ideoita, joista olen toteuttanut vasta osan tapeteilla, mutta sekin jatkuu. Kodikkuuden luomisessa tapetti on kova sana, mutta nyt täytyy alkaa keskittyä tähän kaikkeen muuhun…
Romanttiset kodit on kauneuden rakastajan taivas. Itse kiinnyin tiettyihin antiikkipiironkeihin, värisävyjen pehmeyteen, leikkokukkien runsauteen ja tietysti kristallikruunuihin, jotka ovat kirjassa toinen toistaan tyylikkäämpiä. Ja tässä kirjassa kristallikruunuja viedään myös puutarhaan…
Ai apua mikä kirja! Juuri makuuni sopiva, rakastan kaikkea kaunista. Romanttinen tyyli on hiipinyt meidänkin kotiimme huomaamatta. Kotimme on kyllä sillisalaatti useaa tyyliä, pidän niin monenlaisesta. Vaaleat sävyt viehättävät.
VastaaPoistaKiitos ihanasta raotuksesta kirjaan ♥
VastaaPoistaSäästelen vielä(kin) omaani, odotan sitä sopivaa hetkeä -ehkä se on sunnuntai-ilta, ruusukupillinen kuumaa kaakaota päivän aherruksen jälkeen, geishalevy...jalat rahille, torkkuhuopa...ja sitten nautiskellaan..
Monta hyvää hetkeä tiedossa ennen sunnuntaita, mutta koitan malttaa ☺
(en ole siis käynyt kurkkimassa edes niitä kuvia, jotka voisivat olla minulta ☺)
Valokki, juuri niin: Apua! Ja nyt minun täytyy kertoa, että tähän tyyliin kuuluvat myös korut, vanhat hajuvesipullot ja kauniit kengät. Täytynee lisätä tuo asia. Kiitos, että kommentoimalla muistutit minua!
VastaaPoistaMinullekin on alkanut kuin hiipien tulla Laura Ashley -tapettia, kauniita kynttilänjalkoja, koristeellisia kirjatelineitä yms.
Sama täällä! Olen sitä mieltä että tyylejä voi yhdistellä tiettyyn rajaan asti. Tai jos haluaa olla rajaton, kuka sitä voi kieltää.
Minä pidän kaikista murretuista sävyistä ja niinpä minun sieluvärin turkoosi onkin vangittu alakertaan ja muutamaan koruun.
Kauniista ja harmonisesta pidän, mutta liian makeaa minun makuuni!
VastaaPoistaEikä meille mahdu noin paljon tavaraa!!
Yksinkertaiset rakastavat 'yksinkertaisuutta'<3
Oikein mukavaa ja antoisaa tiistaipäivää sinulle IhaNainen<3
Pepi, ole hyvä! Tämä kirja on kuin sinulle tehty.
VastaaPoistaRuusukupillinen kaakaota ja Geisha-levy...Äidilläni on sellaiset kauniit ruusukupit. Söin viime yönä salaa (keneltä salaa;-) kokonaisen Geishla-levyn;-) Kun tästä vielä vähän mennään eteenpäin nautin iltaisin ison mukillisen kaakaota kera lukemisen.
Olen toivonut joululahjaksi sähköhuopaa, mutta mietin, että jos sittenkin se pinkki kahvinkeitin. Tosin siitä huovasta olisi talvella kyllä oikeesti enempi iloa.
Ainakin sun pöytä on siellä ja ihan samanvärisenä. Luulen, että itse löydät muutakin.
Eihän me olla hedonisteja, eihän;-)
Voi miten ihania kuvia!!!
VastaaPoistaEmme ole, emme...pois se meistä ☺☺☺
VastaaPoistaAili, kunpa olisin voinut kuvata sinulle täältä niitä kuvia, joista olisit sanonut: 'Liian vähän tavaraa.' Yritin tuoda esille, että täällä on myös pelkistettyä romantiikka ja muissakin tyyleissä esineet ovat hyvin harkittuja. Minäkään en pidä liiasta tavarasta. Minulla on sukulainen, jonka luona en voi viipyä kahta yötä enempää;-)
VastaaPoista'Vähemmän on enemmän' on hyvä ohjenuora.
Kiitos samoin sinulle ihaNainen!
Irmastiina, ja niitä on kirjassa TODELLA paljon lisää. Suosittelen
VastaaPoista***
Pepi, just niin: Pois se meistä!
Mutta nyt unhtui tärkein: upeasti olet ottanut kuvat tuosta kirjasta! tuoreet kukat, rukosunauha ja kaikkea!!
VastaaPoistaLeena, toki voit ottaa hortensiakuvan :) Tuossa romanttisessa maailmassa on tiettyjä efektejä ja juttuja, jotka saavat minut ihan hullaantmaan, kuten vanhat piirongit, vanhat matka-arkut, joita meillä kerättynä jo vaikka kuinka ja vanhat rasiat, kiiltokuvat, vanhat kortit....pitääpä selailla tuo kirja kirjastossa....
VastaaPoistaOi mikä kirja! <3 Olen ikuinen romantikko, ja rakastan sekä sisutuksessa että pukeutumisessa pieniä romanttisia yksityiskohtia. Tätä kirjaa pitäisi saada selailla ihan rauhassa kauniissa nojatuolissa takkatulen ääressä, vieressäni kynttilöitä, eläviä kukkia ja kahvia kauniissa kupissa... Oih!
VastaaPoistaIhania kuviakin, kiitos tästä! <3
Hyvä, että romantiikkaa on useita lajeja. Tuo 'ruusuromantiikka' ei ole minua mutta 'ruosteromantiikka' kylläkin - näin itse nimiä tyylisuunnille keksien. Tässä kirjassa on takuulla lisää unelmia tavoiteltaviksi sinne edellisten jatkoksi :)
VastaaPoistaAkissfromthepast, kiitos♥
VastaaPoista***
Sarppu, voi kulta, että sun piti tänne tulla vastaamaan minulle;-) Olen ollut aikeissa ehtiä sinulle...ja tulenkin tänään myöhemmin. Kiitos!
Sama minulla. Piironkeja en voi vastustaa, minulla on kaikki mummoni sekä isäni sekä minun itseni saamat kortit säilytettynä, matka-arkut, kirstut, ryijyt...Et ikinä usko, miten monta viikonloppua vietin huutokaupoissa siellä päin, missä sinä asut. Täällä on sivustavedettäviä, upea peilipiironki yms. sieltä Satakunnasta.
Sara, tämä on lumoava kirja. Ylellinen runsaudessaan, herkkä sävyissään ja osin jopa mahdollsita toteuttaa eli laittaa mielikuvituksen liikkeelle.
VastaaPoistaOle hyvä ja kiitos♥
Nette, sinä kartanon rouva, kartanromantiikka on ihan sinua varten ja ruosteromantiikan jaamme. Minä kutsun sitä rappioromantiikaksi, vaikka eräs sisustuskirjan tekijä väittikin, että sanalla on negatiivinen kaiku;-)
VastaaPoistaPistetään jonoon odottamaan sateenakaaren toista päätä.
Kiitos ihanasta kirjaesittelystä, jossa vramasti myös upeita kuvia riittää!!:))
VastaaPoistaTYKKÄÄN!!!
VastaaPoistaLeena,
VastaaPoistaesittelet hyvin kiinnostavia ja kauniita kirjoja.
Ihastuin Kanadassa asuessani ensin VIktorian ja sitten Edwardin ajan tyyliin, Italiassa renessanssiin. Vähän myöhemmin kustavilaiseen tyyliin. Kaikki ovat kauniita.
Pitäisi olla linna tai ainakin iso talo, jossa voisi kalustaa eri tyylisiä huoneita niin kuin Viktorian ajan ihmiset tekivät.
Täytyy tyytyä huokailemaan kuvien ääressä ja kuvitella. Aina voi tehdä asetelmia ja kuvakollaaseja.
Kirjoittamalla voi elää muissa ajoissa ja maisemissa.
Marge, ole hyvä ja kiitos! Niitä riittää: Try it!
VastaaPoista***
Riitta Sinikka, niin minäkin!
Anna, kiitos! Yritän kaikkeni ja joskus vähän enemmänkin;-)
VastaaPoistaExäni kanssa me asuimme osin rokokoota, joka oli hänen perintöään isoäidiltään. Minä kaipasin silloin kustavilaisuutta ja putosingin jugendiin, jossa viihdyn edelleenkin. Huutokaupaoista huutamani talonpoikaissängyt eivät nyt kaikki sovi meille, mutta yksi menee hyvin takkahuoneessa vierailevan lapsen varavuoteena.
Se olisikin hienoa, tuo iso talo eri tyyleillä, jos sitten olisi vielä varaa palkata joku hoitamaan siivous.
Mielikuvitus on vapaa lintu. Ehkä sen takia kuvataiteet vievät minua yhä enemmän. Kauniiden kuvien äärellä olet vapaa - kaikesta. Yksi monista intohimoistani on kerätä taidekirjoja, mutta olen usein ostanut niitä ulkomailta halvalla, jopa kielillä, joita en osaa. Kuvat riittävät, vaikka olisi kiva tietää taiteen historiastakin. Onneksi Suomessa on viimeaikoina tullut ainakin kaksi upeaa taidekirjaa Naiset taiteen rajoilla ja Modernistipareja. Molemmat Riitta Konttiselta. Taiteilijapareja meni minulta ohitse.
Kirjoittaminen on villi lintu. Se tulee kun sitä huvittaa, ei tule käskystä. Kun villi lintu tulee, olet vapain ja onnellisin kaikista maan päällä!
♥
Tuon kirjan kannesta tulee jo hyvälle tuulelle! Se on jotenkin niin hurmaava.
VastaaPoistaTotta muuten tuo, että romanttista sisustusta ei ole vain megahörhelöinti rimpsukankailla. Ja täytyy kyllä sanoa, että se romanttisuus on myös jollain tavalla livahtanut meidän uuteen kotiin. Vaikka pelkistetystä tykkään myös, niin liian monta ihanaa väriä tai ideaa jäisi käyttämättä, jos johdonmukaisesti valitsee vain valko-musta-harmaa linjalta.
Me like! : )
Anne, kirjan kansi on minun mielestäni enemmän hörhelöä kuin moni kuva sisältä tai takakannesta. Onhan se silti kuitenkin hirveän kodikas.
VastaaPoistaTässäkin kirjassa on ideaa niin sinulle, jonka tiedän modernin ja pelkistetyn ystäväksi kuin minulle, joka olen jo vihdoin alkanut vähän pehmetä. Siltikin: Liikaa tavaraa en halua. Siinä tukehtuu.
Huomasin muuten erään rouvan tapeteissa pientä aavistusta kohden uusia tuulia ja ethän sinä nyt ilman värejä voi elää;-) Mieti vaikka vaaleanpunaista...Minä elin valko-mustassa melkein 20 vuotta, joten nyt haluankin jo muuta. Silti tilaa ja aitoja materiaaleja. Tapeteissa kyllä voin ottaa vapaan pudotuksen Laura Asleyn tyyliin, sillä vielä jää paljon valkoista seinää. By the way: Meidän seinät minä maalasin uudelleen, sillä ne oli maalattu maalarin valkoisella ja ehkä jo tiedätkin, että ko. väri tehdään taittamalla aste harmaaseen. Ostinkin uuden maalin taittamalla asteen keltaiseen, jolloin keltaisesta ei jälkeäkään, mutta sävy pehmeni ja puhdistui. Näin pienestä se joskus on kiinni.
Great!
Aah, minä olen isosti romanttisen tyylin ihailija! Ehdin ikiomassa kodissani pari vuotta romantisoitua niin paljon kuin sielu sieti (noin niin kuin sisustuksen kannalta) mutta en enää voi, kun menin paiskomaan hynttyyt yhteen romanttista tyyliä kammoksuvan ihmisparan kanssa. Mutta onneksi on keinot: hitaasti ja salakavalastihan voi aina ujuttaa oman tyylinsä valloilleen :) Maistuisipa nyt tuo kirja luettavaksi, noin niin kuin makupalaksi. Tai alkupalaksi.
VastaaPoistaMinä ihailen etenkin noita sinun itsesi ottamia kuvia: kuivatut ruusut, hieno kirjateline, kynttilänjalka ja valokuvakehys.
VastaaPoistaPidän romanttista ja modernia sekoittavasta tyylistä: esim. metallinen kattokruunu, joka on muotoilultaan uusi ja "teollinen", mutta jonne olen itse laittanut roikkumaan "kristalleja". Linjakas ja yksinkertainen sohvapöytä, mutta valkoiset sohvat ja paljon tyynyjä jne.
Tämän kirjan kansi on minulle liian kukikas ja pitsinen, mutta kirjan idea siitä, että sisustamisessa saa olla leikkisä sekä ennen kaikkea kodikas.:)
Kattokruunut puutarhassa on huikea idea.
Helmi-Maaria Pisara, minäkin osittain, mutta ei sitä tiedä vielä mihin tässä päätyy.
VastaaPoistaVarmaan kumppanisi ei jaksa kauaa olla niin tarkkana, että huomaisi pientä hivuttautumista romantiikan puolelle. Kokeile ensin vaikka ruosteromantiikkaa, joksi minä kutsun kaikkea,missä on rautaa, mikä näyttää vanhalta ja painaa paljon. Tässä esimerkkejä minulta: kaulakorutelineeni seinällä, samanlainen käsipyykeille toaletissa, WC-paperirullateline, joka on kotimme yksi kauneimpia esineitä;-), kaksi kirjatelinettä, jossa kaunis kirja voi olla yksinään esillä (vrt. ottamani kuvat) sekä ruosteiset, raskaat kirjatuet. Näillä pääset jo hyvään alkuun ja siitä voi sitten jatkaa ehdottamalla, että edes makkarin päätyseinään laitettaisiin Laura Ashley -tapetti tai Bårosin Linnén Salainen puutarha vaaleanpunaisilla kukilla...
Katja, tuo kirjateline on joululahja serkultani ja edustaa sitä meidän ruosteromantiikkamme, josta kerron laajasti vastauksessani Helmi-Maarialle. Meidän vessaparpirullatelinekin on kuin jostain vanhasta linnasta...
VastaaPoistaValokuvakehys on suloinen pieni löytö Vanhasta Raumasta eli Rauman ihastuttavasta vanhan tavaran kaupasta nimeltään Sisustus Elviira.
Minäkin ripustin itse 'kristalleja' kattokruunuumme, joten nyt se on enempi kuin sopiva.
Minäkään en ole sitä mieltä, että kansivalinta olisi hyvä. Se antaa kirjasta liian hörhelöisen kuvan. Valitan kansista usein!
Oi, tulisipa aika, että voisi alkaa oikeasti sisustaa puutarhassa. Ensin pitää muuttaa vanha kivinen leikkimökki huvimajaksi ja sitten...
Kiitos vinkeistä :) Ujuttaminen on varmasti helppoa etenkin sitten, kun herraseni aloittaa uuden työn ja on viikot poissa! Tapetin kanssa tosin tarvitsen apua, sillä olen ehkä kenties tapettiporopeukalo, mutta erittäin, erittäin houkuttava idea! Ja sopisi juuri niin meidän makkariimme..
VastaaPoistaHelmi-Maaria, tapetointi on minustakin todella hankalaa. Pidä miehesi poissa ollessa tyttöjen ilta ja tapetoikaa yhdessä! Meidän vanha makkari tuli kuin uudeksi tuolla voimakkaan herkällä Salaisella puutarhalla ja vierasmakkariin laitoimme kahdelle seinälle Laura Ashleyn turkoosia ja luonnonvalkoista kukkaköynnöstapettia. Sopii hyvin, sillä vierasmakkarimme on mutoin minimalismin ylistys ja niin huonekalujen määrä kuin värit tarkoin rajatut.
VastaaPoistaOman makkarimme täysremontti siirtyi ainakin viidellä vuodella kiitos uuden tapetin. Tosin lakanat menivät kaikki uusiksi, sillä emme käytä päiväpeittoa, vaan annan upeiden kuosien näkyä. Silti säästyi rahaa, sillä makkarin kallein ja isoin hankinta tulee olemaan seinän pituinen kaappijärjestelmä valoilla. Olen nipin napin toipunut keittiö- ja saunaosastoremontistamme;-)
Oi miten ihana kirja!!! Tuo minun on ihan pakko saada!:)
VastaaPoistaKiitos esittelystä!
Susanne, tässä kirja juuri sinulle!
VastaaPoistaOle hyvä.
Pakko saada tämä kirja luettua jossain välissä ! Kartanoromantiikkaa eikä white country -tyyli ei oikein iske, mutta just sellainen pelkistetympi romanttinen tyyli kyllä, rosoinen eikä niin täydellinen eikä missään nimessä pikkusievä.
VastaaPoistaJuuri eilen asioimme antiikkiliikkeessä. Myyjä kertoi, että yhä enenevässä määrin nuoret perheet ovat asiakkaita. Olisin taas ottanut mukaani kaikenlaista, harmi vaan, että asunto on niin pieni ja lompsa ohut. Mulla kyllä on siihen liikkeeseen jo kanta-asiakaskorttikin... -10% joka ostoksesta ;-)
Petriina, juuri rosoisuus ja kunnon patina ovat kaiken juju.
VastaaPoistaMinulla on Raumalla asti putiikki, josta ostan vanhaa tavaraa - harkitusti.
Tämä kirja tulee seuraavan arvontaani, jossa samalla valitaan vuoden 2011 kaunein kirjan kansi.