Viimeiseksi sanaksi on suudelma paras.
- Tommy Tabermann -
Herra, on aika.
- Rainer Maria Rilke -
Vain kesyt linnut kaipaavat, villit lentävät.
- Elmer Diktonius -
Ei jäljen jälkeä. Hanki kantaa. Kyyhkynharmaa lumensiipi.
- Mirkka Rekola
Salaisimmat kyyneleemme eivät koskaan etsi silmiämme.
- Kahlil Gibran -
Ei ole toista. Minun on ainoa.
- Leena Lumi -
Sinä ja minä toisissamme: Ikuisuutemme syleilyssä.
- Leena Lumi -
Sinä et tullut: Miksi siis kyyneleet?
- Leena Lumi -
Tämä minusta jää: lumi, sade, janosi.
- Leena Lumi -
Leena, olet sinä kyllä mahtava kirjoittaja!
VastaaPoista"Tämä minusta jää: lumi, sade, janosi."
Nämä sanasi todella koskettivat!
Muutenkin upeita tiivistelmiä toit esille. Tekeepä mieleni tässä joku päivä itsekin paneutua tähän kiintoisaan haasteeseen.
Ps. Kävin katselemassa videota puutarhasta, samoin haastatteluasikin.
Ihania molemmat - niin nainen kuin puutarhakin!
Loistava!
VastaaPoistaLyhyt!
Ytimekäs!
♥
Puhuttelevia rivejä. Niitä voi jäädä pidemmäksikin aikaa pohtimaan.
VastaaPoistaMinulla muuten on/oli viinilasi, jossa lukee tuo Tabermannin lause. Saimme mieheni kanssa sellaiset maistraattilahjaksi :)
Mustikkatyttö, kiitos! Aika nopeasti vetäisin kaikki, sillä Lumimies hoputti koko ajan;-)
VastaaPoistaNo minäkin olisin tätä halunnut jatkaa ajalla. Löytääoikein tiivistämisen helmiä kuin myös itse niitä tehdä. Nyt täytyy jo lähteä puutarhaan jakamaan perennoja, että ehtivät vielä juurtua.
Se video ei anna kuvaa mistään. Oli valittu prime time, ja kukat olivat sinä vuona KAKSI viikkoa myöhässä. Sen lisäksi minun toiveitani siitä, mitä kuvataan, ei kovasti kuunneltu. Saat paremman kuvan puutarhastani, kun avaan palkkiin Leena Lumi's Flower Powerin. Tai tulet visiitille prime time.
Etsi käsiisi Vierhpiha, joka on ilmestynyt 29.4.2003, siinä on minun kirjoittamani monen sivun juttu puutarhastani upeilla kuvilla. Sen pitäisi löytyä ainakin kirjastoista. Lukijat valitsivat jutun lehden parhaaksi.
Kiitos kuitenkin, kaikki kiitos hellii niin puutarhaa kuin sen vaalijaa.
Pepi, kiitos!
VastaaPoistaTällainen lyhyt esitys on kuin lepoa tiiliskiviromaanien välissä-
♥
***
Elegia, minä olen kuullut niistä Tabermann -laseista, mutta en ole löytänyt. Pitäisin juuri tuosta lauseesta...Sen sijaan sain kyllä tutustua Tommyyn, joka oli niin hurmaava mies etten sanotuksi saa. Hänen oli syntyjään valonkantaja.
Hienoja ajatuksia!
VastaaPoistaAinakin Prismoissa olen joskus nähnyt niitä Tommyn viinilaseja!
Susa, kiitos!
VastaaPoistaTänäänkin haahuilin siellä laseja katsomassa...en tiedä miksi, mutta ei ole käynyt silmään.
Käy nyt auttamassa Saria, niin näet, mitä kirjoitin eräästä pullosta;-)
Vähässä on paljon!
VastaaPoistaTäällä blogimaailmassakin on ihana lukea joskus vähällä, muutamalla sanalla, ajatuksella kuvitettua hetkeä, tunnetta.
maailmassa on niin paljon sanoja, kirjoitettuja, sanottuja..
Minäkin tykkäsin tuosta sinun aforismistasi:" tämä minusta jää, lumi, sade, janosi"
Leena, sattumoisin tiedän, että Tommyn viinilaseja eli Muurlan Cubido-laseja on myynnissä ainakin Kodin Ykkösissä ja taitaa olla anttiloissakin, olisiko net anttilassakin :)
VastaaPoistaKatsotaan mitä tuosta kommenttikeskustelusta blogissani vielä syntyykään...
Minunkin pitäisi siirtää unikot ja kaikenmoista, mutta lepäilen flunssan vuoksi sohvalla (saa siis bloggailla..)
Täällä tämä kommentointi muistaakseni sujuu, testi tulee tässä nyt.
Minun täytyy katsoa löytyykö minultakin tuo viherpiha, jossa se juttu...
VastaaPoistaHanne, vaikka et tätä uskokaan, niin minäkin väsyn joskus sanoihin. Sitä varten ehkä juuri runot soivat minulle ja kuvataide.
VastaaPoistaOi, en ehtinyt yhtään miettiä...ehkä tähän pitää vielä palata joskus - ajalla. Kiitos!
***
Sari, jollain muullkin on kommenttiongelmia ja hän luulee, että vika koneessa. Yleensä vika on aina googlen, jolle ei voi soittaa, ei valittaa...Toivotaan, että menee pian ohi.
Olenkin menossa piakkoin Kodin Ykköseen, voisin katsoa löydänkö sieltä meille kahdelle jollain Tommyn sopivilla sanoilla...
Niin siis, miten pääsit minulle! Nyt vasta tajusin;-)
Tänään ei vain jaettu perenoja, vaan tulimme ihan hulluiksi ja siirsimme pensaitakin. Sen lisäksi istutin unenomaisia valkoisia, järkyttävän kerrottuja tulppaaneja, jotka myyrät takuulla syövät. Kaikki muu onnistuu paitsi tulppaanit ja lumikellot. On se niin epistä. Jos nyt syövät nuo mun valkoiset toivot, niin teen sen ohjeen mukaan joka on Tulppaanitarhan lumossa eli istutan sipulit ja verkotan tiheäsilmäisellä verkolla, josta myyrät eivät pääse läpi.
Suloista viikonloppua ja paranemisiin!
♥
Moi Leena
VastaaPoistaUusi blogi syntymässä kadonneen tilalle tervetuloa katsomaan.
Teuvo Noormarkusta
Moro Teuvo!
VastaaPoistaTulen, tulen...
Leena Muuratsalon saarelta
Leena, kiitos vinkeistä esteettisten elämysten metsästykseen ja kutsustasi! Niin, siinä videossa välittyikin varmaan vain häivähdys kaikesta, mutta sekin jo ihastutti kovin.
VastaaPoistaMinä olen täällä vähän istutellut, nimittäin pilvikirsikan taimia ja hopeapajujen alkuja. Toivon mukaan juurtuvat ja lähtevät sitten ensi kesänä hyvään kasvuun.Itselläni on ainakin vielä aika yksinkertainen piha, mutta saan jo siitäkin paljon
iloa.Puutarhureilla on aina niin paljon odotettavaa. :)
Mustikkatyttö, ole hyvä!
VastaaPoistaNo, minä olen siihen tv-osioon itse pettynyt...
Yes! Teet juuri oikeita juttuja. Me olemme kahden vuoden aikana istuttaneet neljä pilvikirsikkaa ja neljä tuurenpihlajaa. Jos menet postaukseeni syyshortensia, näet etupihamme kaksivuotiaan pilvikirsikan. Nyt se Leena Lumi's Flower Power odottaa, että tuo samainen pilvikirsikka saa uniikin ruskavärinsä ja otan samasta kohtaa kuvan, jonka sitten liitän syyshortensiajuttuni, sillä siinä näkyy hortensiat ekana. Well...toisaalta, miksi en tekisi juttua erikseen pilvikirsikoista. Nyt sen tajusin: Kiitos!
Ehtivät vielä hyvin juurtua, kun vain huolehdit kastelusta. Istutimme viikko sitten neljännen tuurenpihlajan. Näin sellaisen äidin naapurilla ja olin ihan myyty.
Yksinkertaisuus on kaunista ja viisasta. Minä olen nyt villiinnyttämässä pihaamme. Haluan nurmikkoa todella vähän ja akileijat, digitalikset, lemmikit ja lehtosinilatvat kirmaamaan villeinä missä ikinä niitä huvittaa.
Puutarhurin elämä on matka katastrofista toiseen, mutta jostain syystä matka, jota haluat intohimoisesti vain jatkaa;-) Yksikään vuosi ei ole samanlainen. Hän joka lukee kirjoja tai pitää puutarhaa, ei ikävysty ikinä.
Upeaa istutussyksyä sinulle!
Piipahdin viime kuussa samassa linnassa, jossa Rilke asui yhden kesän, löysin sen kirjankin siitä..
VastaaPoistahttp://hannelesbibliotek.blogspot.com/2011/08/rilke-i-skane.html
(tiesitkö että Rilken äiti halusi tytön, ja puki tämän ressukan tytön vaatteisiin, siksi hän osaa ajatella näinkin... Ja isä laittoi hänet siitä sotilaskouluun!!)
VastaaPoistaHannele, kävin kommentoimassa sinulle, mutta laitan myös tähän, että uudetkin lukijat näkevät. Siis tiedän Rilkestä aika paljon kiitos Rilken runojen suomentajan, edesmenneen ystäväni Eve Rehnin. Blogissani on mm. julkaistu runo, jonka Eve suomensi minulle eli ensiesitys Leena Lumissa.
VastaaPoistaOlen lukenut Rilken lapsuudesta, mutta postannut enemään hänen runojaan sekä aikuiselämäänsä, mutta koska teen niin kekseliäitä otsikoita, en nyt löydä sitä Rilken aikuselämän postausta. Kun ehdin, etsin sen ajalla. Siinä on taas joku outo nimi...
Rilkeä ei ole ohittaminen. Hän on huomattavan suosittu myös maailman parhaiden kirjailijoiden keskuudessa. Minä tosin ihastuin häneen heti saatuani käsiini Even kirjan Tahto tahtojen.
Minulla on hänen elämänkerta Malte Laurids Brigge.
VastaaPoistaOli kiva kävellä samoja polkuja kuin hän,
minulla kengät ja hän paljain jaloin :)
En tiedä mihin kommentoit, mutta tuosssa linkissä kerroin kirjasta, joka keroo hänen kesästä Ruotsissa 1904, ilokseni löysin kirjan siitä antikvariaatista.
VastaaPoista(hihi, minun pitää "hyäksyä" kommenttisi, kirjoitin tuosta joku viikko sit :)
VastaaPoistaHannele, varmaan koskettava vaellus!
VastaaPoistaKommentoin sinun antamaasi linkkiin. Ja pitkästi! Blogistaniassa on ollut monella nyt ongelmia, että kommentit eivät mene perille. Minä myös luin sen kommenttisi heikolla ruotsin kielelläni.
Kiitos pitkästä kommentista!
VastaaPoistaRilke ei niin suuri ja tunnettu Ruotsissa, antikvariaateista joskus löytyy ilokseni.
Hannele, lienet laittanut kommenttivalvonnan, mikä on minusta ihan ok.
VastaaPoistaOle hyvä. Jos olisin tuon tehnyt ruotsiksi, olisi mennyt ´tunti;-) Sullekin tekee hyvää pitää äidinkieltäsi yllä.
Minä epäilen, että Rilke on tunnettu kirjailijapiireissä kaikkialla. Olen törmännyt häneen niin oudoissa kirjoissa. Vannomaan en lähde, mutta muistaisin hänet mainitun myös Bengt Jangfeldtin kirjassa Axel Munthe - tie Caprin huvilalle...
Kun löydän sen Rilkeä ja hänen ystäviään koskevan postaukseni, laitan siitä sinulle linkin. Uhan nyt eh ehdi, kun su iltapäivän jutut alkavat. Jaoin eilen mielettömästi perennoja, siirtelimme jopa pensaita ja istutin järkyttävän hurmaavia kerrottuja, valkoisia tulppaaneja, jotka tietenkin myyrät syövät. Jos se nyt taas taphtuu, teen ensi syksynä kuten kirjassa Tulppaanitarhan lumo neuvottiin eli istutan tulppaanit pienisilmäiseen verkkolaatikkoon, joka on upotettu maahan. Se on niin epistä, että myyrät syövät tulppanit ja LUMIkellot, saan olla kiitollinen, että eivät koske muscareihin, scilloihin ja narsisseihin.
Palataan!
EN ole laittanut kommenttivalvontaa, mutta vanhojen juttujen kommentit hyväksyttävä, löytyy ne sillai.
VastaaPoistaAxel Munthe syntynyt 1857.. Kyllä Rilkea painetaan taas, mutta lyriikka ei ole kaikkien puheenaihe...
Hannele, I see...
VastaaPoistaTiedän. Olen lukenut Munthen Huvila meren rannalla tosi monesti.
Lyriikka ei todellakaan kaikkien huulilla, mutta suuret prosaistit arvostavat Rilkeä - mitä ilmeisemmin. Minä rakastan Rilken kieltä!
Kiva haaste, pistin nopeasti jotain ylös, mutta jäin miettimään, että jos joka kuukausi kirjoittaisi yhden 6 sanan lauseen ylös, niin näkisi mukavasti miten menee. Tunnelmahan se on mikä lauseen muodon antaa.
VastaaPoistaBirkitta, minäpä sitten käväisenkin katsomassa. Takaan että olet näpsä keksimään...
VastaaPoistaKuule, minä juuri ajattelin aloittaa semmoisen, että kirjoitan seinäkalnteriini joka kuukauden kohdalle noin kuudella sanalla jonkun ajatuksen. Siitä ne on sitten hyvä poimia.
Tunnelma juuri!
Ihania! kiitos Leena!! Kaikki muutkin, mutta omasi erityisesti, oi!! Linkitän ja lainaan, jos vaan sopii.
VastaaPoistaAnni, ole hyvä. Ilo oli minun. Kaikki sopii, ota mukaasi. Tämä oli niin kiintoisaa, että taidan jatkaa nyt näiden lyhyiden sarjalla ja palataan sitten myöhemmin aiheeseen.
VastaaPoistaIhania löytöjä ja mietteitä! Toivottavasti jatkat kuutoskirjoittamista!
VastaaPoistaLuru, kiitos! Tarkoitus olisi: Joka kuukausi yksi miete kuudella sanalla.
VastaaPoista