Jouluruusun lumous on kuin kaikki maailman rakkaus ja ihmetys, ensimmäinen tanssi rakkaasi kanssa...se huumaava tunne: Olen löytänyt ihmisparini. Arjesta tulee juhlaa, vuodet kulkevat kulkuaan, mutta kaiken aikaa varma tieto:
Unforgettable!
Arki on usein parasta, mutta välillä oudon kiireistä. Sitä mietti, kun lapset olivat pieniä ja kaikki oli samaan aikaan:lapset, ura, talon rakentaminen ja sitten vielä monta muuta juttuä päälle, että
'missä on minun oma aikani'. Olin keskiviikkona kontallani märässä maassa ja kuvasin jouluruusua sateen jälkeen ja tajusin:
Oma aika on tässä ja nyt. Muuta ei ole. Tämä riittää. Hengitys alkoi kulkea paremmin. Listahullun listat katosivat, kaaos järjestyi ja vaikka taivas olisi tippunut juuri silloin, olisin vain tyynesti katsonut ja löytänyt fatalistin itsessäni.
Älä hermostu sellaisesta, jolle et voi mitään. Ole virta virrassa ja anna mennä elämän rytmissä.
Alakerran remontti vetää loppusuoraa eli kalusteet on kiinnitetty eilen. Sähkömies saapuu tunnin sisällä ja enää puuttuu vain eräs sepän työ. Kuvia tulee, kunhan ehdin. Mutta nyt on muuta. Alan raivata makkarin kirjahyllyjäni, joka onkin oivallista aikaa mietiskelyyn.
Tänään ei laiteta gourmet -ruokaa, vaan arjen pelastusta eli soppaa. Huomenna grillaamme ja sunnuntaina on menoa, vaikka emme niin olisi halunneetkaan. Tiedättehän launtain suurimman lumon, kun voi filmien ja herkkujen äärellä sanoa toiselle:
' Miten mahtavaa, huomenna ei tarvitse mennä mihinkään!' Ihan aina se ei ole mahdollista, mutta onneksi aina tulee uusi lauantai...
Ilman jouluruusua en löydä polkujani marraskuun pimeässä, lumen valon ollessa vasta matkalla. Ilman sitä ei tule joulua.
Helleborus sai minusta kiinnostuneen ihailijan. Haluan tietää tästä ihanuudesta kaiken. Kuvan yksilö on
'Verboom Beauty' ja kyseessä on kokeilu, jota minä ja
Viherlandian 'tytöt' seuraamme hellästi...
Jos haluat tietää lisää jouluruususta mene tänne
Vuoden toiseksi viimeisenä kuukautena muistan aina sen, kuinka
kerran päätin, että aloitan joka vuosi kolme uutta 'juttua' koko elämäni ajan. Aikaa vahvaa, myönnän, mutta siinä on pitkä ja antava jälkimaku: nahkaa, multaa, tahtoa, uskallusta, ripaus tallia ja paljon jouluruusua. Nyt kohta seisotaan taas uusien ratkaisujen edessä. Mitä ne sitten ovatkaan, mihin minut vievät: Olen valmis antautumaan elämälle.
Mitä sitten on tullakseen, kaikki voidaan lopultakin tiivistää vain kuuteen sanaan:
Muistatko miten...joit aurinkoa nilkkani iholta.
Koirani lukee minua meripihkasilmillään: Olen läpivalaistu.
Ei ole toista. Minun on ainoa.
'Sealed with the kisses': Ensirakkauden tähtitomua.
Tämä minusta jää: lumi, sade, janosi.
Toivotan kaikille pitkän jälkimaun viikonloppua ♥ Palaan kirjan kanssa heti kun ehdin. Saan vieraan tiistaina ja koko maanantain valmistan seuraavan päivän ateriaa, joka vaatii onnistuakseen aikaa, intohimoa ja pitkää haudutusta. Monet parhaat asiat syntyvät juuri ajasta, intohimosta ja pitkästä haudutuksesta.
Ottakaamme aikamme ja olkaamme jouluruusun helliä niin itsellemme kuin läheisillemme.
Love
Leena Lumi
Windmills of Your Mind
Jouluruusu kasvaa ulkona. Tuota en tiennytkään.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua ja kaikkea ihanaa ensi viikolle.
Liebe Grüße
Risa, sekä sisällä että ulkona. Puutarhassa se on monivuotinen perenna, joka parhaalla onnella kukkii jouluaattona! Tutulla puutarhuriystävällä tammikuussa täällä Keski-Suomessa.
PoistaDanke gleichfalls ♥
Kiitos postauksesta, Leena:)
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua sinulle Iki-Ihanainen♥ ♥ ♥
Aili, ole hyvä.
PoistaKiitos samoin sinulle, Aili-iki-ihanainen♥♥♥
Ihanat kuvat jouluruususta viisain ajatuksin ♥
VastaaPoistaHyvää viikonloppua!
Ps. haasteen laitaitoin menneestä kesästä ♥
Minttuli, kiitos ♥
PoistaKiitos samoin!
Tulen kohta...kitios. Käyn ensin vähän hapella ja katsomassa jouluruusuani kameran kanssa...;)
En minäkään ole ennen kuullut jouluruususta! Kauniit kuvat, kaunista tekstiä ;)
VastaaPoistaMatkatar, tämän kukan yleinen suosio alkoi muutama vuosi sitten. Ruusua tämä ei ulkonäöltään muistuta, muitta tähän liittyy kaunis tarina, jonka löydät, jos klikkaat sitä mene 'tänne' Kaunis tarina, kaunis kukka.
PoistaKiitos!
♥
Oi oi oi ♥ tuota kukkaa, se on niiiin huikaisevan herkkä ja kaunis!
VastaaPoistaKikka, just niin: oi, oi, oi! Pidän siitä melkein eniten nuppuisena, mutta kaunis aina. Ja herkkä jos mikä kuvaa tätä kaunotarta.
Poista♥
Ihanaa että tuo remonttinne on nyt ? ohitse:) Ja oikein hyvää ja rauhallista viikonloppua! Kauniit kuvat Leena!
VastaaPoistaJael, sähkömies just nyt. Kaikki saadaan valmiiksi, paitsi se pyyheliinaripustus ja sitten tulee välitilaan kumminkin laatta;) No, sillä ei ole kova kiire, mutta se on jo valittu.
PoistaKiitos samoin sinulle! Kiitos: Olisitpa nyt täällä, ei Suomen marraskuu ole ollenkaan paha...
♥
Ihana teksti - haikean kaunis.
VastaaPoistaHetkissä. Niissä pienissä onnen hetkissä kun osaa pysähtyä. Juuri niin kuin sinä teit.
Ihanaa viikonloppua sinulle, sydänsydänsydän
Valkoinen kirhavi, niin...tämä on suuriruhtinatar Olgan leposijalla, tämä ruusu.
PoistaKaunis pysäyttää. Kukka, musiikki, sateen solina...ja kohta jääurut.
Kiitos samoin sinulle, sydänsydänsydänsydän
Voi Olga-onnellinen, miten kaunis paikka hänellä nyt onkaan. Ja sinulla, oikea paikka, johon mennä aina silloin tällöin, kun ikävä viiltää. Jokin läikähti sydämessä tuon Olgan ja ruusun kohdalla.
Poista<3
Hänen on nyt hyvä. Minun ehkä vähän heikompi, mutta oudosti tuo viimeisen leposijan pieni vaaliminen auttaa. En halua sinne mitään pönäkkää, joten siellä aloittavat esikot, sitten tulevat sinivuokot, valkovuokot ja lehto-orvokit, lemmikit. Mutta olen istuttanut sinne kolme puutarhani arvokkainta kukkasipulia ja ne ovat valkoiset varjoliljat. Nyt tuo jouluruusu. Olga oli lumen ja joulun koira ja hän halusi olla vielä sen viimeisein joulun mun kirkkaimpana tähtenä.
PoistaTakuulla: jouluruusu, valkoinen kuin lumi, lumikoira, noutaja, pitkä kumppanuus...Nauti hänen kanssaan ja hänestä, sillä mikään ei ole sen jälkeen enää sama.
♥
Ihanasti sanottu "Olkaa jouluruusun helliä niin itsellemme kuin läheisillemme". Kiitos.
VastaaPoistaAjattelin napata sinulta tuon kolmen uuden jutun joka vuosi. Tälle vuodelle paras uusi juttu on tuo meidän Ozzy 15 viikkoa vanha koiranpentu. Kun hän hieman vielä kasvaa, aloitamme yhteiset juoksulenkit. Kesäkuussa kevytkarppasimme ja kiloja lähti mukavasti, se oli uusi juttu. Olen myös uudessa työpaikassa, mutta se ei ole koulutusta vastaava, joten kuljen silmät auki.
Remppatoiveita olisi minullakin sen saaressa olevan ikuisuusprojektimme lisäksi.
Onneksi kuisti tuli rempattua loppuun nyt syksyllä.
Tosi ihania nuo jouluruusukuvat ja - kukat...
Mai, ole hyvä ja kiitos.
PoistaTeeppä se! Olemmeko ehkä sen velkaa omille elämillemme...Miksi jäädä rahisemaan paikalleen kuin kiinni juuttunut vinyylilevy, vaikka se soittaakin upeaa vanhaa jazzia.
Oh, Ozzy ♥ Ja heti tiedän, keneltä hän on 'perinyt' nimen;)
Oi, minä olen ihan hiilarikoukussa: Rakastan croissantteja...etenkin. Teen kanssa.
Kuitenkin työpaikassa, ei kuulosta huonolta, sanoo entinen ison firman työhönottaja;) Silmään pisti ihan eka ns. työhalukkuus eli mitä vain töitä oli parempi kuin 'ei työkokemusta'. Aina kannattaa ottaa töitä vastaan, vaikka pientäkin. Uusi ovi on jossain jo raollaan.
Oi, minä en nyt vähään aikaan kaipaa remppaa, tee sinä nyt vuorostasi;) Tunti sitten lähti lattialämmitys päälle.
Kaunis ja viihtyisä kuisti on kuin kodin käyntikortti. Meillä vain tylsä tuulikaappi...,mutta etupiha saa olla käntikorttimme.
Älä muuta virka, kiitos. Rakastanrakastan niitä!
♥
Intohimo elämään on meidän elinehto! Ei mitään valjua eikä harmaata, täysillä vaan!
VastaaPoistaOn vain tämä hetki, eilistä ja huomista ei kannata murehtia. Toinen oli jo, ja toinen on vasta tulossa.
Päivi, tunnen jo sinua sen verran, että se on just noin sekä sulla että mulla;) Julma huhtikuu kyllä saa minut suremaan sekä etu- että jälkikäteen kaikenmoista, mutta onneksi nyt onkin utuinen marraskuu! Intohimo on hirveän tärkeä sana ja viljelen sitä paljon ja monessa asiassa. You too!
Poista♥
Jouluruusu on ihana loppuvuoden lohtu, tai sitten kevään odotetuin. Minullakin kukkii jouluruusu nyt, mutta kokemuksesta tiedän, että tapahtui mitä tahansa se jatkaa vielä keväällä.
VastaaPoistaCheri, se on mitä sinä haluat sen olevan eli sellaista tarjoaa vain paras. Yhdelä tämä kukkii Keski-Suomessa tammikuussa puutarhassa, yhdellä onnistuu joulukuussa, riippuu vähän pakkasista ja lumista, naapurilla on valkoisessa jouluruusussa nyt isot nuput, mutta hän uskoo niiden aukeavan vasta keväällä...Tästä kukasta on meneksi ja hän on myös vähän mysteeri, mikä sekin viehättää minua.
PoistaJatkaa keväällä. Viherlandian luototpuutarhurini sanoi minulle, että tämä on pohjimmiltaan hyvin sitkeä perenna. Äitikin vei ihan rauskua joulusta kevääsen ja istutti sen puutarhaan ja nyt se siellä yrittää ymmärtääkseni tehdä nuppuja...
♥
Ihana jouluruusu - kauniita ajatuksia!
VastaaPoistaAjattele, miten suuri vaikutus pienellä kukalla voi olla - se nostaa esiin tärkeimmän, tämän hetken. Muuta ei ole, tämä riittää ... kun sen vain aina jaksaisi muistaa!
Kaunista viikonloppua!
Marietta, kiitos.
PoistaNiin, sitä on hyvä miettiä, sillä minulle ihan oikeasti tapahtuu jotain ihmeellistä kun näen jouluruusun...tai joskus jonkun muun minulle tärkeän/koskettavan kukan nupulla, aloittamassa. Tämä on nyt niin minua, että sanoin tänään, että jos minut tuhkataan, puolet mereen ja puolet jouluruusun ravinteeksi;) Mää olen niin kauhea, anteeksi, mutta voin puhua kuolemasta liiankin helposti...jos kyseessä on oma lähtöni.
Kiitos samoin sinulle!
♥
Myös minä harrastan mustaa huumoria - varsinkin itseeni kohdistuvaa. Usein puhutaan siitä, että joku 'kasvaa koiranputkea', mutta ajattele miten paljon ihanampaa on 'kasvaa jouluruusua' :)
Poista♥
Kaunis kukka, kaunis kirjoitus. Vei mut oikein ihaniin tunnelmiin ja ajatuksiin, aika lailla toisenlaisiin missä varsinaisesti olen just nyt. Kiitos!:)
VastaaPoistaTeillä on remppa loppusilausta vaille valmis. Hienoa!!
Nuo kuuden sanan... ihania!
Nauttikaa viikonlopusta!
Sanna, no onhan tässäkin nyt ollut vaikka mitä ajatuksia, mutta tämä kukka nyt pelasti mut. Ole hyvä eli jouluruusi teki taas taikansa.
PoistaSe on käytännössä melkein valmis, mutta en haluaisi kuvata, ennen kuin saan sen sepän pyyheliinajutun, sillä vessasta tuli harmaa ja valkoinen, vaikka sen piti olla turkoosi! Haluan sinne värikkäitä pyyhkeitä, mutta nautin jo nyt siitä, että saimme taas aikaiseksi tilaihmeen: pienestä tuli ihan tilava. Ensin keittiö, sitten tämä kirjasto ja nyt vierasvessa. Tosin ei meillä ole niin fiiniä, että olisi vain vierasvessa, se palvelee myös meitä, jotka linnottaudumme takkahuoneeseen lauantai-iltaisin filmimaratoonille herkkujen kanssa. Ja siinä vieressä on kellari, jossa on just oikea lämpötila viinille...
Juu, et taida muistaa, tuo oli joku haaste, johon vastasin. En löytänyt sitä, mutta onneksi olin kirjoittanut lauseet muistiin.
Kiitos samoin! Pysy vielä linjoilla: Meilaan sulle.
♥
Kaunis jouluruusu.
VastaaPoistaKiitos samoin ♥ ♥
Sylvi, kiitos.
Poista♥ ♥
Minäkin fanitan jouluruusuja. Täällä vasta nuppuja. Huomaankin että pitää ostaa lisää tänä jouluna ja panna maahan. On ihanaa kun syksyllä/talvella voi tiirailla versoja.
VastaaPoistaOit muuten aika upea, että ehdit ja jaksat kaikille vastailla monisanaisesti ja henkilökohtaisesti. Mistä löydät kaiken ajan, tuon kaiken lukemisen ja muu. Touhun keskellä?
Inna, jaettu ilo moninkertaistaa kaiken! Minäkin vien jouluksi sisälle ostetut kevääsen ja istutan maahan, kun routa on sulanut keväällä. vaikka se näyttäisi miten rauskulta, kyllä se siitä lähtee kasvuun.
PoistaIhan tosi, en tisekään tiedä. Myönnän että tämä blogihomma vähän ryöpsähti sillä annoin pikkusormen ja se vei koko elämän;) Nyt olen tosipaikan edessä, sillä olen viisi vuotta lukenut yöaikaan, mutta silmät alkavat väsyä, joten ans katsoa miten tästä eteenpäin. On myös iso talo, nytkin remontti, iso puutarha etc. Tämä kaikki on ollut pois yöunista, kuntoilusta (ennen 3 tunnin lenkki joka päivä), parisuhteelta ja ystäviltä. Olen yrittänyt hidastaa, mutta olen tällainen ylitulviva virta, vaikka olen alkanut kaivat ihan pieneksi lammikoksi. Kaiken lisäksi olen innokas kokki ja teen kaiken itse, mutta nykyään uusiin kokeiluihin ei riitä enää aikaa...Pysy linjoilla, katsotaan mitä tapahtuu;)
♥
Jäänpä seuraamaan. Kuulostaa vähä siltä että aivoissasi jo raksuttaa uudet suunnitelmat. Minulla oli vastaava tilanne 5-7 vuotta sitten. Aika ei riittänyt työhön, perheeseen ja uuteen intohimoiseen harrastukseen, joten tein radikaaleja ratkaisuja elämässäni. Mutta myös se uuden elämäntavan suunnittelu ja sen unelmoiti oli voimaannuttavaa aikaa. Joten onnea ja intoa sinulle!
PoistaOikein arvasit. Tähyän nyt uutta huippua tai sitten vain sitä pientä lammikkoa. Kumpikin käy nyt. Myönnän, että nautin tästä tunteesta ja muutoksen väreistä, jotka tunnen. Olen valmis uuteen, mutta vasta nyt.
PoistaOlen kuin entisen neuvostoliiton kolhoositalous, joka meni viisivuotisjaksoissa. Joko tapahtuu jotain uutta 5 vuoden välein tai sitten jotain todella mullistavaa, kun on kulunut 2 x 5 tai 3 x 5 tai...Laitoin muuten kerran kaiken, ihan kaiken uusiksi, mutta toista kertaa tämä mukavuudenhaluinen härkä ei ryhdy niin isoon juttuun ja onneksi ei ole tarvettakaan. Nyt on vain niin, että olen ihan koukussa mun lukijoihini, joten katsotaan, katsotaan...
Unelmointi on niin tärkeä osa elämistä, että en sanotuksi saa. Tässä jotain siitä sinulle Sinikka Svärdin sanoin:
Ilman unelmia
meillä ei ole mitään.
Ei tulevaisuutta,
ei toivoa paremmasta,
ei uskoa uuteen.
Ilman nelmia
taistelumme on turhaa,
sanamme tyhjiä ja tarkoituksettomia.
Ilman unelmia
kuljemme toistemme ohi
näkemättä, tuntematta,
rakastamatta.
Ilman unelmia
kuolemme pystyyn
kuin kelohongat,
täynnä
palokärjen
varsin vakavia,
ylen yksitotisia
ja pelksitetyn puisevia
päiväkirjamerkintöjä.
(Kerron Sinulle unelmista, Minerva)
Voi, miten ihana puheenvuoro taas. Kiitos, Leena! Näen sinut siellä jouluruususi edessä oivaltamassa hetken tärkeyden.
VastaaPoistaNauti!
Raili, kiitos ja ole hyvä. Sinä näet minut jouluruusuej keskellä ja minä sinut uimassa kuikkien kanssa...Me missataan koko elämä ellei me osata pysähtyä hetkeen. Minulle se on usein vaikeaa, mutta onneksi on näitä helmihetkiä, jolloin marraskuu kukkii.
PoistaKiitos samoin!
♥
Ihana jouluruusu. Voi sinua onnekasta! Minä istutin omani vasta viime keväänä ja ei näy nupun nuppua. Ehkä ensi vuonna...
VastaaPoistaKukkaiselämää, olennyt tehnyt empiiristä tutkimusta ja tuntuu siltä, että jouluruusu kukkii vaikka milloin. Yksi sanoo tammikuussa, toinen huhtikuussa ja kolmas marraskuussa. kesällä vielä neljännet. Olisiko kyseessä lajiero, sillä olen nyt vasta alkanut oikeasti lukea noita lappuja, joten muutakin siinä lukee kuin 'helleborus'...
PoistaKeväällä varmasti sitten...
♥
ihana postaus ! Innolla remonttikuvia ootellaa ;) Mä oli kokonaan unohtanut viime jouluna saamani jouluruusn jonka pihalle keväällä istutin, huomen aamulla heti kurkkimaan onko se säilyny hengissä ♥
VastaaPoistaRiitta, kiitos. No, siitä tuli hirveän tavallinen eli tummaa harmaata ja valkoista vain. Mutta teimme taas tilaihmeen! Odotan nyt niitä sepän takomia, mutta ellei ala kuulua otan tylsät kuvat ja liitän sitten perään ne 'jutut'...
PoistaÄiti laittoi ihan rauskun maahan toukokuulla, jota oli joululta asti pitänyt jotenkin hengissä ja nyt se hänellä hyvin kasvaa puutarhassa. Nupputilannetta en huomannut kysyä...
♥
Mahtava keskiviikon hetki sinulla. Nautinnollista tätä päivää ja iltaa ja yötäkin. Huomenna on vasta huomenna =)
VastaaPoistaBirgitta, oli se. Kiitos samoin sinulle. Tiedän, muistan ja mikä parasta, tänään on taas lauantai;)
Poista♥
Aivan ihana postaus ja kuvat ♥
VastaaPoistaHyvää viikonvaihdetta.
Seijastiina, kiitos ♥
PoistaKiitos samoin sinulle.
Voi sinua ihanaa Leenaa! Annoitpa taas tällä paljon myönteisyyttä, intoa ja loit levollisuutta. Virta virrassa, elämässä mukana...
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
Rita, kiitos Ihanuus! Kukka ja sade antoivat minulle, minä sitten sitä täällä yritän jakaa. ...Mukana, mukana ja antaa mennä vain tuulta purjeissa.
PoistaKiitos samoin sinulle.
♥
Kauniit kuvat. Jouluruusussa on jotain vanhan ajan joulun vaatimattomasta kauneudesta ja viattomuudesta.
VastaaPoistaAnna, sinä sen osaat sanoa: Tuo on varmaan se syy, miksi se niin viehättää. Ei liian korea, mutta vaatimattomuudessaan vangitsee katsojan mielen, miltei hengityksen salpaa...
PoistaKaunista viikonloppua sinulle.
♥
Ihana postaus, unohdin jopa kaivata niitä remonttikuvia juuri nyt tähän hetkeen ;)
VastaaPoistaPirkko, kiitos. Eikös nämä nyt rempan voita;) Yritän kuvata illalla, mutta en tiedä, milloin saan 'ulos', sillä su, ma ja ti varattuja vähän muulle kuin blogistanialle, mutta eihän sitä ksokaan tiedä, mitä ehtii just ennen Siltaa.
Poista♥
Ihana kirjoitus ja asenne, lovey! Ja nuo kuvat, ah!
VastaaPoistaSannabanana, tämä on yksi osa arktista hurmostani: Jouluruusu. Tai oikeastaan niitä on jo usemapia...Kiitos.
Poista♥
Jouluruususi on täynnä nuppuja...erikokoisia.
VastaaPoistaNiin se on, että lasten ollessa pieniä, omaa aikaa ei ole yhtään Ja siitä niin haaveilee.
Nyt sitä on, kun sen ottaa itselleen.
Irene, jouluruusu on hyvin viehko myls nuppuisena. Tulee mieleen isot lumikellot, joita myyrät eivät minulle suo, eivät pienintäkään.
PoistaToki sen ottaa itselleen, mutta kun minne sekin aika karkaa;)Nytkin taas tultiin vasta kotiin ja huomenna...;)
♥
Taas niin kaunis kirjoitus Sinulta! Tänään myrskyn - tai eihän täällä kuin vähän voimakkaampi tuuli - jälkeen siivoilin vielä kukkapenkkejä ja siellähän se jouluruusu on ja monta isoa nuppua! Saas nähdä ehdinkö/pystynkö nauttimaan siitä, sillä toki menen jouluksi Lappiin. No, tuottakoon se sitten iloa vaikka niille pihan linnuille.
VastaaPoistaMukavaa alkavaa viikkoa ja remontin loppupäiviä!
Helena, kiitos. Nyt kun just tultiin kotiin, oli vähän satanut valkoista...eivät ehdi ehkä nuput aueta, mutta on kaunis noinkin.
PoistaJonain vuonna ruususi sinut vielä yllättää;)
Kiitos samoin sinulle! Nyt on menossa jo stailaus, joten yritän saada tulevalla viikolla kuvia. Ei meillä mitään erikoista, kun ei tullut turkoosia eikä oranssia, vaikka piti...
♥
Olen nähnyt yhtenä jouluna sen kukkivan, sillä täällä ei silloin ollut lunta ja palasin heti joulunpyhien jälkeen. Hieno ja herkkä kukka!
PoistaAi kun teillä on jo stailaus menossa. Kuvia odotellaan...
Niemnomaan näin, että sen voi nähdä kukkivan jouluna ellei ole satanut lunta kuin vähän tai ei ollenkaan. Toisaalta sanotaan, että lumi suojaa tätäkin kasvia, mutta...Satu Kukkameri ja lumen ihme -kirjassa kerrotaan miten Sadun ukki toimi, että sai jouluruusun kukkimaan juuri jouluksi. Sen herkkä kauneus vetoaa syvästi.
PoistaJuu, otin just kuvia, mutta pitää ehtiä ne vielä siirtää ja valkata. Ei mitään erikoista, mutta minä olen mielettömän tyytyväinen. Kohta...