Välipäivien tunnelmia saa nyt välittää tämä naapurimme Easy-poika, väsynyt joulunjuhlija. Nuoriso on meillä edelleenkin, joten en todellakaan vielä kirjoja ala blogata, mutta näiden välipäivien aikana saatte kokea muita tunnelmia laidasta laitaan. Syöty on hyvin ja tähän olemisen sietämättömään kepeyteen voisi vaikka tottua. Säästä ei tee mieli puhua ja tiedätte hyvin, mitä minä kaipaan kun katson ikkunasta ulos...Aatonaattona seisoin erään herkkumyymälän maksapateejonossa ja pidin numerolappua kädessäni: Edelläni oli sata ihmistä;-) Kaiken kuitenkin pelasti tuttu myyjä joka iloisesti huikkasi kaikkien kuullen: Hauskaa hääpäivää! Mitä totuutta kieltämään: Jokaikinen hääpäivä seison pateejonossa numerolappu kädessäni. Arvatkaa sainko onnitteluja ja muutamilta myötuntoa, mutta todelliset pateehullut ymmärsivät minua täydellisesti.
Pateet eivät näytä houkuttavilta kuvissa ellei osta kokonaista kakkua, joka on koristeltu upeasti. Me taas haluamme maistella eri makuja, joten lautasella on useita sortteja. Tänä vuonna tryffeli-, viherpippuri- ja maalaispateeta. Jos pitää pateista ja haluaa olla eettinen kulinaristi, kannattaa varmistaa, että mukana ei ole hanhenmaksaa ELLEI sitä ole tuotettu Hauhalan hanhifarmilla Suomessa. Suomi on nyt suurenmoinen edelläkävijä asiassa, josta tähän asti ei ole perustettu paljoakaan eli miten hanhenmaksa tuotetaan.
Tämän vuoden uutuuusherkku oli Koti ja keittiö lehden jutusta Valkoisia makuja, löytämäni resepti Ginigraavattu siikaherkku, jonka toteutus on helppo:
noin 500 g siikafileetä nahkoineen
2 rkl merisuolaa
2 tl sokeria
2 tl roseepippuria
2-3 rkl giniä
Mätismetana:
1 rkl valutettua siianmätiä
1 rkl hienonnettua ruohosipulia
1 prk (150 g) smetanaa
ripaus rouhittua mustapippuria
Koristeeksi:
siianmätiä ja hienonnettua ruohosipulia
Poista siikafileestä pystyruodot nyppimällä. Ripottele fileen päälle suola, sokeri ja rouhitut roseepippurit. Valuta gini tasaisesti fileen päälle.
Kääri kala paketiksi voipaperiin ja anna maustua painon alla noin 8 tuntia tai yön yli. Leikkaa kala ohuiksi siivuiksi.
Sekoita valutettu mäti, hiennonettu ruohosipuli, smetana ja ripaus mustapippuria keskenään.
Asettele siikafileesiivuja tarjoiluastioihin tai -vadille ja nosta päälle mätismetanaa. Koristele mädillä ja hiennonnetulla ruohosipulilla.
Lehdessä annoksen ilmoitetaan riittävän kuudelle, mutta me nautimme tämän kahdestaan aattona...ja muutakin kalaa kyllä oli, joten varautukaa menekkiin.
Olen useasti sanonut, että minun mielestäni Franckin Lokerovati on maailman kaunein ja hyödyllisin esine. Talvella siinä on hasselpähkinöitä, keväällä Leafin pieniä suklaamunia, suvella ruusun terälehtiä tai kotiloita ja jouluna vaikka siikaherkkua. Mielestäni vähemmän on enemmän, mutta onko enemmän, jos omistaa kaksi Lokerovatia. Tätä minä harkitsen nyt hartaasti joulua sulatellessa.
Kiitän kaikkia sydämellisesti lukuisista joulumuistamisista♥ Jos olen tulevana vuonna erityisen jaksava, se johtuu tästä suloisesta Voimasiilistä, jonka sain Sarilta. Tekin voitte tilata häneltä oman siilin tai jonkun muun voimauttavan tuotteen Runotalon nettikaupasta.
Tuo ginigraavattu siika,saispa sitä,niin mielettömän herkullisen näköistä! Lunta toivottelen ja hyviä välipäiviä!
VastaaPoistaJael, tästä tuli meille nyt pysyvä bravuuuri, sillä erityisen herkullista.
VastaaPoistaKiitos samoin sinulle!
Suloinen hauveli! Toivottavasti sitä lunta pian tulisi koko Suomeen (täällä, harjulla n. 45 km Helsingistä pohjoiseen oli vielä aatonaattoiltana lunta, mutta aattoaamuna maa oli musta - mikä antikliimaksi!). Aurinkoa ja sinistä taivasta on sentään näkynyt eikä ole satanut koko ajan, sekin on jo jotain :).
VastaaPoistaGinigraavattu siika kyllä olisi varmaan tuon siipan lempparia ;)
VastaaPoistaJa taas kerran huokailen tuota lokerovatia, sillä se ON aivan ihana, ajaton. Mutta on niin turkasen kallis, etten ole raskinut ostaa vielä ainakaan. Jatkan siis haaveilua.
Maria, näyttää vähän kuin leikkikoiralta, mutta on oikein toimelias KANTARELLIkoira.
VastaaPoistaMeillä on nyt kolmas joulu 26 vuoden aikana ilman lunta. Ja aikamoinen myrsky.
***
Susa, äkkiä sinä tuollaisen hänelle valmistat.
Minulla oli aatonaattona toinen lokerovati Sokoksella jo kädessä, mutta järki kehoitti laittamaan sen pois - vielä. Haaveilu on usein enemmän...
Ihanat tunnelmat, nam. Lokerovadista olen aivan samaa mieltä, meilläkin sellainen, samoin säästä. Suklaarasioita täällä tyhjentelen, kun nurkissa vaan humisee ja yritän soittaa tunnelmamusiikkia. Remontti valmiina ja ihan tyhjä olo, ei oikein osaa ollakaan, loppusyksy oli ihan kovaa rutistusta ja blogimaailmakin oli hullingolla, yritän jatkossa kommentoida ahkerammin, lueskellut olen kyllä jatkuvasti ♥
VastaaPoistaSarppu, olen käynyt sinulla, mutta en ole huomannut mitään remppaa, vai olenko unohtanut...Nyt kuvaamaan tuloksia;-)
VastaaPoistaHyvä, että luet, niin minäkin!
Kuvittele: Suklaa ei nyt laske. Siis ilmeinen ylitarjonta ollut. Humisee, saarella myrskyää, valtavia oksia katkeilee puista...
Lumoavia välipäiviä sinne meren maisemaan!
♥
Hei Leena !
VastaaPoistaJa hyvää joulunjälkeistä elämää!!!
Olit onnistuneesti harrastanut "hakukoneoptimointia" sillä silmäni eivät suostuneet yksinkertaisesti ohittamaan noin upeaa sanaa ja otsikkoa; Ginigraavattu siika.......
Semmoinen pyydystää meren äärellä syntyneitä keski-ikäisiä miehiä kuin hunaja mehiläisiä.
Rohkenin tallentaa reseptin itselleni. Tuon herkun nimikin on jo runollinen. Maun on pakko olla taivaallinen
Luin graavattua sikaa...
VastaaPoistaMinun mottoni taas:
'Too much is never enough.'
Hei Tillman!
VastaaPoistaKiitos samoin sinulle!
Myönnän, että tuo sana vangitisi minunkin mielenkiintoni: pysäyttävä, vangitseva, pakko kokeilla...
Koskee myös meren äärellä ikänsä eläneitä keski-ikäisiä naisia;-)
Maku oli taivaallinen muistakin kuin minusta, sillä Lumimies haluaa tätä nyt jokaikinen joulu. Sitä ennen oli 20 vuotta niitä Leenan valkosipuliyrttisilakoita. Huomaat ehkä, että olen käyttänyt kirjolohen mätiä, mutta se on tuotu Luvialta, josta joulukalamekin. Emme millään totu siihen, että on niin vaikeaa saada isoa siikaa oli sitten joulu tai juhannus. Kunnon fileitä varten sillä on vähän väliä.
Hyvä on tehty kiertämään, joten maistumisiin!
Paratiisin valtiatar, minulle tapahtuu tuota alinomaa;-)
VastaaPoistaSinä oletkin minua rohkeampi. Tuohan on härän horoskoopissa syntyneen tunnuslause, jota yritän välttää viimeiseen asti ääneen julistamasta.
Mukavia välipäiviä ja onnea vuodelle 2012.... Kiitos vielä kerran.....
VastaaPoistaLeena, kiitos samoin teille!
VastaaPoistaKiitos: Hyvin sopivat väriä myöten.
Niin ajattelin....ne perinteiset jouluvärit...<3
VastaaPoistaJa oli hyvä elokuva....
VastaaPoistaLeena, hyvin oli valittu.
VastaaPoistaOlen katsonut sen ainakin 10 kertaa! Minun ehdoton suosikkini ja eihän tuo Jonathan ole ollenkaan pahannäköinen...;-)
voi miten suloinen hauveli naapurissa onkaan. Ginigraavattu kuullostaa hyvältä. En muistakaan milloin olisin nauttinut giniä. Oliskohan vihdoin aika ;-)
VastaaPoistaVälipäivät olen hillunut töissä, ollut vähän takakireä kotona, oi voi, mutta näköjään miehet selviää siitäkin.
Nyt odottelen ansaittua lomaa ja sitten olen kuin ellun kana, etten sanoisi kuin tuo naapurikoiranne hiippalakki päässäni. Tai ginilasi kädessä, ehkä Patsy tulee käymään meillä heh heh...
No joo, kyllähän tämä tästä taitaa taas iloksi muuttua =)
Birgitta, katsos kun sitä giniä pitää ostaa tätä siikaa varten ja sitä menee siihen vain muutama rkl, niin osta myös limettiä ja tonicvettä. Maailman paras vatsalääke on gini. Se edesauttaa myös pitkää ikää, tiesi jo Englannin vanha kuningatar, joka eli yli 100 vuotiaaksi.
VastaaPoistaMinä olen nuorten lähdettyä vain syönyt suklaata, lukenut ja löhönnyt. Kuulostaa liian relalta, mutta tähän kyllä äkkiä voisi tottua.
Oi, sinä aloitat loman, kun minä alan ryhdistäytyä. Patsylle kelpaa myös gini. Hän oli taas ihan hervoton...koita nyt etsiä se osa jostain. Ainakin yksi tulee vielä, ehkä jopa kaksi. Lupasi Hesari tänään.
Sinä olet kohta niiiin iloinen. Hanki nyt se siika ensin ja sitten gini...;-)
Leena, olet kuvannut tuon siilin niin hienosti. Sain ihan uutta näkökulmaa voimasiiliin. Kiitos linkityksestä. Koissuli yläkuvassa on suloinen ja nuo kaikki herkut saavat minut nyt suunnistamaan heti jääkaapille...vaikka en tiedä onko siellä mitään tilanteeseen sopivaa herkkua. Suklaata yhä vain riittää...
VastaaPoistaSari, niin: Siili on pesässä, joka on kuivuneiden hortensian kukkien pesä hienolla antiikkitarjottimella, jonka ostin Ilonalta ja hela hoito on judendpiirongin päällä ja ne joulun ledvalot tungettuna Aaltovaasiin siinä vieressä.
VastaaPoistaMeillä on vielä jouluruokiakin...ja suklaata tietysti. Ajattelin, että siitä täytyy päästä eroon, joten alan nyt syödä oiken urakalla samalla kun luen: Aika kivaa!
Esay näyttää tuossa kuvassa niin leikkikoiralta, vaikka on oikea kantarellikoira,että oli ihan pakko hänen suloisuutensa muillekin esitellä.
Söisin, jos joku laittais :D
VastaaPoistaHanna, monet miehet tykkää laittaa kalaa;-)
VastaaPoista