sunnuntai 28. lokakuuta 2012

ENNENNÄKEMÄTÖN SYKSY RAKENSI KORKEAN KUPOLIN...

Ennennäkemätön syksy rakensi korkean kupolin
eikä pilvien ollut lupa sitä kupolia pimentää.
Ja sitten hämmästeltiin: olihan jo syyskuun alku,
missä kylmät päivät viipyvät, ja missä sadesää?
Sameitten kanavien vesi hohti smaragdina
ja nokkoset tuoksuivat kuin ruusut, vain vahvemmin.
Oli raskas hengittää, niin sietämättöminä,
riivaten loimusivat ruskot.
Ne jäivät koko loppuelämäksi muistoihin.
Aurinko oli kuin kaupunkiin ilmaantunut kapinallinen
ja kevätmäinen syksy niin täynnä antautuvaa hekumaa
että tuntui kuin hauras lumikello juuri puhkeaisi kukkaan
kun tyynesti astuit kohti taloni verantaa.

- Anna Ahmatova -
Anna Ahmatova Fontankan talossa (Into 2012)
suomennos Pentti Saaritsa
kuva Sarppu

16 kommenttia:

  1. Oijoijoi! Tämähän täytyy lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sannabanana, ehdottomasti. Tilaa tuo kirja: Et kadu.

      Poista
  2. Hienoa, hienoa! Hyvä Leena ja Anna ja Pentti! Niin hehkuvaa tunnetta runon joka sentti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ketjukolaaja, kiitos. Kunnia saada tulla mainituksi samassa lauseessa Ahmatovan ja Saaritsan kanssa;-)

      Tämä on yksi suosikeistasi. Minun myös.

      Poista
  3. Kaunis ja puhutteleva. Kuva sopii tähän hyvin. Hyvää alkanutta viikkoa talvisissa tunnelmissa.
    ps. 500 rekisteröitynyttä lähellä, huh mikä suoritus..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anne, usko tai älä niin Porista, luultavasti Reposaaresta.

      Kiitos samoin sinulle! Se ei ole aina ylöspäin, vaan myös toisinpäin, mutta kuitenkin: Mahtavaa!

      Poista
  4. Hengästyttävä tuo Ahmatovan runo, mutta kuva on täydellinen taideteos:DDD

    Oikein hyvää uuden viikon alkua, Leena-IhaNainen!<333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili, niin on. Molemmat ihania. Ahmatova saa minut ihan väreisiin...

      Kiitos samoin sinulle, Aili-IhaNainen!

      Poista
  5. Miten vahvaa ja intensiivistä tekstiä!
    Ja mistä noin hurmaava kuva?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, eikö vain.

      Minulla on suhteita kotipuoleen;-) Siis ilm. Reposaaresta. Klikkaa Sarpun nimeä, niin pääset hänen bllgiinsa.

      Poista
  6. Ihana runo, niin syvä ja täyteläinen :) ja hyvin valittu kuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarppu, runon ja kuvan täydellinen liitto. Arvaa vain kestikö ennen kuin muistin tuon kuvasi. Olin jo aivan epätoivoinen ja vaelsin lumikello kuvissa, jotka olivat aivan liian puutarhamaisia, runsaita tms. Tämä vesi olkoon se 'kanavien vesi hohti smaragdina'.

      Kiitos sinulle♥

      Poista
  7. Tosi kaunis runo! Ahmatova tuli minulle tutuksi Ultra Bran laulujen sanoituksista. Ihastuin heti, mutta pitäisi myös ihan lukea häntä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karoliina, Ultra Brata täälläkin, mutta myönnän, että en ole selvittänyt sanoittajia.

      Minä olen nyt Ahmatovassa, enkä tiedä, mihin se vielä johtaa...varmaan sinne Pietarin kaduille. Olenhan ollut kaupungissa vain, kun se oli Leningrad.

      Tämä runo on monelle tärkeä, olen huomannut.

      Poista
    2. Palaan tähän melkein kuukautta myöhemmin, kun unohdin aiemmin vinkata sinulle (minun mielestäni) kauneimmista Ahmatovan runoihin sävelletyistä UB:n kappaleista, eli Entäs nyt? ja Ero. Tässä lyriikat, mutta kannattaa tietenkin kuunnella kappaleet:

      ENTÄS NYT?

      Hän sanoi ettei vertaistani naista,
      en hänelle ollut tästä maailmasta,
      vaan talvipäivän lohdullinen valo
      ja hurja laulu synnyinseudulta.
      Kun kuolen ei hän vaivu murheeseen,
      ei huuda suunniltaan: "Herää kuolleista!"
      Vaan äkkiä tajuaa ettei ruumis elä
      ilman aurinkoa, eikä henki ilman laulua.
      Entäs nyt?

      ERO

      Älä pelottele julmalla kohtalolla
      Älä puhu pohjoisen suuresta tyhjyydestä
      Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
      ja se juhla on nimeltään - ero

      Mitä siitä jos emme aamua kohtaa
      jos kuu ei vaella yllämme
      Tänään ojennan sinulle lahjat
      joista ei ole kuunaan kuultu:

      Kuvajaiseni vedessä ennen yötä
      kun virta ei vielä nuku
      Katseen joka ei jaksanut nostaa
      tähteä takaisin taivaalle

      Kaiun nuutuneesta äänestä
      joka kerran oli kesäisen tuore -
      jotta voisit värisemättä kuulla
      varisten juoruilun ympäri Moskovaa

      Ja kostea lokakuinen päivä
      olisi ihanampi toukokuuta...
      Muista minut, kalleimpani,
      ainakin ensilumeen asti

      Poista
    3. Karoliina, minulla on Ultra Bran kokoelma Sinä päivänä kun synnyin ja siinä on Ero ja Sinä päivänä kun synnyin kappaleet Ahmatovalta. Kiitos vinkistä! En ollut huomannutkaan sanoittajaa. Ostin tämän joskus Orivedeltä automusiikiksi, kun alinomaa reissasimme Luvialle ja kohta taas...

      Nyt olisi kova juttu saada uusi painos Tammelta Ahmatovan Valituista runoista. Koita sinäkin vaikuttaa...

      Olen niin myyty Ahmatovan kielelle että en sanotuksi saa.

      Ja nyt laitankin Ultra Bran soimaan ja alan valmistaa itselleni lounasta. Tulin juuri lenkiltä ja nälkä on hirmuinen;-)

      Poista