Pieni kurkistus kallionauhusten aikaan....runsaiden sateiden jälkeen

Hieman myöhässä havahduin kallionauhuksiin eli osa keskeltä on jo rankkojen yösateiden viemää, mutta muu osa on selvästi nauttinut vedestä.

Talon tätä etelä-länsinurkkaa aion kyllä seurata kameralla, jos saamme hyvän ruskan, sillä köynnöshortensioiden joukossa on myös villiviiniä.

Tässä ei pitäisi olla kahta samanlaista kuvaa, mutta en näe eroa...Kamera heitti pyytämättä ylimmäisen kuvan 'tyylitletynä' ja halusin kokeilla. No, ehkä joku huomaa eron... Täytyy varmaan taas hankkia uudet silmälasit.

Tässä kuvia eri vuosilta tai siis muutamalta viime vuodelta paitsi ensimmäiset ovat ihan just otetut.

Takana töröttävät kartiovalkokuuset, joita meillä taitaa olla jo 11 tai ehkä ylikin. Nuorin on vasemmassa reunassa oleva.

Tämä kaikki ennallaan, vain atsaleoita tullut lisään ja kuvan syyshortensian juurelle on istutettu 'Grandi Flora' poikanen, sillä olemme nyt etupihan toisella puolelle kahden todella suuren ja vanhan syyshortensian varassa. Jos jompikumpi...niin sitten on oltava uusi kasvamassa ja se kukkiikin nyt terhakkaana ja jaksaa jopa kantaa kukkansa. Kuvan vanhan kaunottaren juurelle on istutettu tälle puolelle Amber Jubileum -pensas, kun kerran äiti niitä tarjosi. Myös toisella puolella on, mutta vähän etäämpänä. Niiden lehdet vaihtavat väriä koko kasvukauden.

Mongolianvaahterametsikön kalliolle viistävässä rinteessä nämä suuret ja kiitolliset perennat viihtyvät ellei tee mitään typerää, kuten me teimme ja melkein ne jo kadotimme.

Ihastuimme liikaa tämän lemmikkikuvan runsauteen ihmettelemättä yhtään, miksi on niin varhain jo kallionauhuksia ja miksi on noin paljon saniaisia? Asialla oli seuraamuksensa, mutta kun vähän yritimme kärsivällisyyttä, saimme nauhukset palautettua. Lisää lemmikeistä.

Tämän kuvan alta löytyy tarina Kallionauhus - Kaivattu kadotettumme palasi puutarhaamme  Sitä joskus kuin sokeutuu omalle puutarhalleen. Niin meillä kävi tänä vuonna digitalisten kanssa japanilaisessa rinteessä ja syyllinen oli jälleen saniainen, jota lehtomme syöttää puutarhaamme. Se on niin suloinen kun avaa kiehkuroitaan ja sitten alkavatkin jo monet kiireet ja kuinka ollakaan, havahdut jonain hetkenä ja ihmettelet, että missä digitalikset ovat? No kyllä niitä oli, mutta saniaisten alla eli alkoi mahdoton lapiotyö ja nyt vain muutama saniainen saa enää esitellä japanilaisessa rinteessä kevätversojaan. Sormustinkukat jäivät mataliksi tietysti, mutta onneksi niitä on jo muuallakin.

Joku tässä vuoden 2017 kuvassaa vetoaa minuun: Katsokaa nyt, nauhukset kukkivat ja mongolianvaahterat ovat jo paljaina. Tämä on se aika kun kartiovalkokuuset alkavat olla jälleen kaiken istuttamisen väärti♥

Löydät polun Leena Lumin puutarhaan googlaamalla Leena Lumi's Flower Power ja kun näet kuvan, joka kiinnostaa, niin klikkaat sen alla olevaa nimeä ja kasvin tarina alkaa. Toki voit etsiä ihan vain kirjoittamalla kasvin, jota haet ja sitten Leena Lumi. Kaikkia kasveja minulla ei ole, mutta annan vinkin, että kun muut keräsivät koulussa kahtena suvena 80 kasvia eikä tarvinnut osata nimiä latinaksi, minä keräsin 200 ja opettelin nimet latinaksi. Kasviopin opettajani pahoitteli kun todistukseen ei voinut laittaa 10+ ♥

kallionauhusterveisin
Leena Lumi

Mongolianvaahteroiden tunnelmissa mukavaa viikon jatkoa♥