Olen taas niin innoissani puutarhasta! En tiedä, käykö
muille samoin, mutta joka vuosi tulee jossain vaiheessa suvea jonkinasteinen
kyllästyminen, mutta viimeistään syyshortensioiden kukinta herättää innokkaan
puutarhurin sekä kuvaamaan syyskukkijoita että suunnittelemaan uusia
istutuksia. Myös se harvinainen puutarhakirjallisuus, joka koskee nimenomaan
puutarhan syksyä ja talvea, kiinnostaa, joten…
Leena Luoto, Tiina Klemettilä ja Heikki Luoto ovat yhdessä
koonneet kirjaansa Puutarhurin syksy ja talvi (Tammi 2013) todella paljon siitä
viehätyksestä, jota syksyinen ja talvinen puutarha kantaa itsessään. Kirja on monipuolinen tietoteos, joka
jakaantuu kolmeen osaan: Syksyn kukkaloistoa ja sadonkorjuuta, Talven tullessa
ja Kevättä kohti. Puutarhateoksen valokuvat ovat Heikki Luodon ja piirroskuvat
Tiina Klemettilän. Piirroskuvia siis siksi, että tässä kirjassa askarrellaan
paljon erilaisia kolmen vuoden ajan koristeita helpoista kransseista
vaativimpiin ja tehdään mitä upeimpia kasvitukia ja risukruunuja ja vaikka
mitä. Ohjeet ovat niin selkeät, että jopa minä onnistun näillä. Pääsiäiskoristeet
ovat aivan vertaansa vailla ja kaikki pajunkissakoristeet saavat melkein
ikävöimään tuota kevään aikaa, vaan minäpä pidän just tästä syksystä ja
ihailen kaikkia niitä kiemurtavia ja köynnöstäviä kasveja,
jotka yökylmiä uhmaten somasti takertuvat toisiinsa villeinä ja viettelevinä,
vapaina alkukevään säntillisyydestä, kuten yläkuvan verenpisara ja keijunmekko.
Kylmää kestäviä kukka-asetelmia valmistetaan ja samalla aloitamme pimeän ajan
valoleikit. Nyt jokainen saa tulla ihan hulluksi ledeistä ja keksiä niille mitä
uskomattomimpia koristeluaiheita, eikä maksa paljon. Leena kertoo:
Valonlähteistä tuleva valo voi olla joko kylmää tai
lämmintä. Kylmä, valkoinen valo korostaa hopeanväriä ja kasvien vihreyttä.
Punaiset kukat näyttävät kylmässä valossa harmahtavilta. Lämmin kellertävä valo
loihtii aurinkoisen tunnelman. Valkoinen väri muuttuu hieman kellertäväksi,
mutta punainen, sininen ja keltainen hehkuvat lämpimän sävyisinä.
Vaan varmaan se innostavin seikka mitä syksyssä odotamme
sadonkorjuun ohella, lienevät kaikki hurmaavat sipulikukat. Ne ovat kuin
salaisia viestejä, jotka kätkemme syksyllä maahan ja joiden päälle lumi sitten
sataa vaippansa, suloisia toivon viestejä seuraavalle keväälle, joita alamme
huhtikuulla odottaa väristen innosta ja hiljaa toivoen, että myyrät sallivat
meille vaikkapa vaaleanpunaiset muscarimme tai scillamme tai ihanat kerrotut
tulppaanimme. Joitakin harvinaisempia
tai arempia lajeja ei vain raaski istuttaa ulos ja ne voikin Leenan mukaan
istuttaa hyvin ruukkuihin, joissa ne avaavat kukkansa aikaisin keväällä. Talvehtimispaikaksi sopii hyvin kellari,
jonka lämpötila on alle +9 astetta. Kukkiminen tapahtuu muutama viikko
ruukkujen huoneisiin tuomisen jälkeen.
Esimerkiksi kevätkurjenmiekka 'Iris reticulata' voi olla
kukkapenkissä oikukas, mutta viihtyy ruukussa mainiosti. Leena suosittelee
istuttamaan sipulit ruukkuun melko tiheään, jolloin asetelmasta tulee runsas.
Kokeillaan kaikki tätä johonkin, jota olemme himoinneet jo kauan!: Minä ostin
tänään jotain, mutta enpä kerro vielä…se liittyy lumeen, mutta ei, se ei ole
lumikello….
Leenan pihalla laventelit kasvavat runsaina, joten hän on keksinyt monta kivaa tapaa hyödyntää niitä muutenkin kuin ihailla kasvukauden kauneutta. Alakuvassa laventeli-appelsiinikeksejä.
Laventelipiparkakkuja maistellessa tulee kesä mieleen.
Laventelikekseihin kannattaa käyttää vain sellaista laventelia, jonka varmasti
tietää kasvaneen ilman myrkkyjä. Keksien resepti on brittiläistä alkuperää,
mutta muokattu paremmin omaan suuhun sopivaksi. Brittiresepteistä pitää
ensinnäkin jättää ainakin neljännes sokerista pois, ja näissä kekseissä on myös
enemmän laventelia ja appelsiinia kuin saarivaltion tee-etiketti vaatii. Mutta
juuri teen kanssa ne ovat erinomaisia!
Kirjassa on ohje laventelin kuivaukseen,
laventeli-appelsiinikekseihin sekä jalkasuolan valmistamiseen
laventelista. Ja tietysti valmistamme
laventelista nostalgisia tuoksupusseja, joita sujauttelemme liinavaatteiden
väleihin.
Oikean talven tullessa laitamme pihapiiriin riittävästi
ruokintapaikkoja linnuille ja oraville sekä alamme valmistaa erilaisia
kukkataideteoksia jäästä.
Näppärimmät ja innokkaimmat näpräävät havuista koko talven
kestävää koristelua ikkunoiden ja ovien yläpuolelle, ujuttavat niihin valoja
mukaan ja vähän kulta- tai hopeanauhaa, joka merkitseekin, että vuoden suloisin
juhla, joulu alkaa olla lähellä. Tällöin itse tehdyt kukka-asetelmat ja
luonnonmateriaaleista valmistetut koristeet, joiden ympärille on kieputettu
vaikka koristevalonauhaa, tuovat hyvissä ajoin joulumieltä.
Joulukukkien kuningatar, valkea amaryllis ja niin monien
suosikki jouluruusu sekä muratti ja sypressi kukkivat itse kieputetussa korissa.
Monelle liian voimakastuoksuinen hyasintti on saanut oman lasipalatsin, jossa
voi levittää kauneuttaan mielin määrin.
Puutarhurin syksy ja talvi on kirja juuri tähän omenien tuoksuiseen aikaan. Nyt
kerätään materiaali talvi- ja jouluajan koristeisiin. Kirjassa on todella
paljon ohjeita, valokuvia ja opastavia piirroskuvia. Minusta tuntuu, että aika monelta löytyvät
kaikki tarvikkeet askarteluihin omalta pihalta, puutarhasta, vintiltä tai ulkovarastosta, sillä koristeita syntyy niin risuista, vanhoista peltipurkeista
kuin tuikkukynttilöiden kuoristakin. Älkää vain heittäkö tuikkukynttiläkuppeja roskiin, sillä niistä saa ihania kukkia, joita voi
ketjuttaa havujen ja kukka-asetelmien ympärille. Usein yksinkertaisin on
kauneinta, kuten tämä sydänkranssi erilaisista kävyistä, tammenterhoista ja
tähtianiksista:
Nyt elämme kuitenkin vielä aikaa, jolloin tuoksuherneet
kasvavat kiinni syreeneihin ja omenapuiden oksiin, sillä kukapa olisi arvannut,
miten ne tänä vuonna riehaantuivat.
Luvussa Rakenteita oksista ja risuista on toinen toistaan upeampia itse
tehtyjä kasvitukia sekä myös harjateräksestä ja pajuista valmistettu hernetuki
tuoksuherneelle. Näyttävät hyvältä myös talvella, kun lumi on ne
puuteroinut. Tämä koivunrisuista
muotoiltu krassin kasvutuki näyttäisi pihalla upealta juuri nyt, sillä
krassithan kukkivat vielä:
Suosittelen tätä jäistä, lumista, kukkivaa ja puuhastelevaa
puutarhakirjaa kaikille innokkaille kädentaitajille aloittelijoista
kokeneisiin, kukka-asetelmiin hurahtaneet löytävät monta vinkkiä,
sadonkorjaajat saavat omansa kuin myös kukkien hyötäjät, ledleikeistä
innostuneet saavat uusia ideoita ja me jotka kannamme joulua sydämessämme koko
vuoden fiilistelemme tulevaa juhlaa etukäteen, Jouluruusuja puutarhassaan
kasvattavat toivovat, että voisihan edes yhden kerran käydä kuin SatuKukkamerelle, joka mumminsa kanssa löysi jouluruusun kukkimasta pihalta juuri
jouluaattona.
*****