Aloin miettiä edellistä suvea ja muistin miten kiireistä oli ollut. En ollut ehtinyt yhtä hanakasti kuin normaalisti siivomaan kukintansa lopettaneita niittykukkia pois, vaan ne olivat saaneet rauhassa kuivua, siementää ja kuolla niille sijoilleen. Yllä oleva kuva oli Even suosikkikuva ja annoinkin hänelle siihen käyttöikeuden. Kuvassa onkin jotain runollista...
Niinpä tajusin, että jos haluan tällaisia forget-me-not -polkuja, jätän kasvit pystyyn vielä kauaksi aikaa kukinnasta eli en siivoa niitä pois.
Niitä puskee sitten aivan kaikkialta ja ne näyttävät varsin viehättäviltä sekä valkoisten narsissien (Poeticus Actae) kanssa kuin myös tummemman sinisten kukkien eli tässä muscarien kera.
Tässä muscarien kanssa.
Tässä forget-me-not -raput ylös ja sieltä kasvaa näköjään kultatyräkkiä, joka yhdessä lemmikkien kanssa muodostaa hyvin yhteensopivan sinikeltaisen värityksen...entisen kotimaakuntani Satakunnan värit.
Ja tässä lehtomme alaosaa lemmikkien aikaan.
Ja vielä forget-me-not -lehtoa kera toisen lemmikin...Hänen Majesteettinsa Applehill's Thora, perheen kesken Olga Unforgettable.
Vergissmeinnicht!
Tässä näytönsäästäjäkuvani eli siinäkin lemmikkejä. Kukapa ei pitäisi kukasta, joka kantaa niin hurmaavaa sinistä, ei vaadi mitään hoitoa, vaan pyytää pientä välinpitämättömyyttä ja vaatimattomuudessaankin kantaa unohtumattomuutta.
Tämän kuvasarjan olen lisännyt juhannusviikolla 2012. Kuvat ovat mieheni aamuvarhain ottamia. Nuo kiemurtavat oksat kuuluvat kolmelle vanhalla mongolianvaahteralla. Niiden alla lemmikit viihtyvät, mutta paljon muuallakin. Tätä metsikköä tyttäremme piti pienenä viidakkona tai sadematsänä, sillä puut kaartuvat upeasti. Nyt niitä kiertävät jo siniset alppikärhöt, jotka tulevat kukkaan ennen kuin tämä suuri pensas on edes kunnolla lehdessä. Kärhöistä voit lukea enemmän täällä
Ja tässä sama kuva leikattuna, niin että vanha korituoli ei näy. Mietin usein, onko mitään sellaista sinistä kuin on lemmikkien sini.
Yritän lopettaa tätä tarinaa, mutta se vain jatkuu ja jatkuu eikä salli unohduksen lumen sataa ylleen...sellaisia kukkia ovat lemmikit, pyytävät olemaan unohtamatta monilla kielilllä: forget-me-not, vergiss-mein-nich, förgätmigej, no me olvides, ne-m'oubliez-pas, njezabudka (nje zabu menja)...
Love
Leena Lumi
PS. Jos jatketaan nyt vaikka kuvilla, joissa lemmikki muiden kukkien kanssa:
Tämä kuva on keväältä 2013 ja nyt kun on menossa toukokuu 2014, ei penkissä näy näitä punaisia, eikä edes suurin odotuksin istutettuja oransseja, mutta onneksi kerrotut oranssit onnistuivat muualla, mutta kun niiden kanssa ei nyt ole lemmikkejä....Täytyy ehkä tehdä joku juttu oransseista tulppaaneista tai yleensä vain tulppaaneista...
Tässä lemmikit yhdessä särkyneen sydämen ja valkoisen tulppaanin kanssa.
Leena Lumin puutarhassa
Tässä lemmikeistä kuva kuin maalaus! Kuvaaja on Pekka Tarmio. Kiitos Pekka♥
Toukokuu 2016 ja lemmikit kukkivat
ja lemmikit peittävät etupihamme tylsän nurmikon sijasta: Ihanaa!
Hoitolemmikin kanssa lemmikeissä 2015
Magnolia kukkii 2017 taustanaan lemmikkien meri.
Ja orava samana vuonna samalla taustalla.
2018 pieni Ikea-setti lemmikeissä, edessä kukintaansa aloitteleva atsalea. Vuosi oli kuivin ja kuumiin toukokuulta alkaen ja se näkyi kaikessa paitsi ei varjoliljoissa ja sormustinkukissa. +30 asteisia päiviä oli noin kuutisenkymmentä eikä veden pisaraakaan.