keskiviikko 4. elokuuta 2010

Sinikka Piippo:Suomalaiset marjat - Kaikki metsän ja puutarhan lajit

Haluatko välttää syövän, diabeteksen, kolestrolin, hiusten ohenemisen tai jopa kaljuuntumisen, haluatko säilyttää muistisi, välttyä dementialta, haluatko välttyä helikobakteerilta, suojautua ennenaikaiselta vanhenemiselta, haluatko alentaa verenpainettasi ja estää aivojasi rappeutumasta, haluatko välttyä ’haudanmerkeiltä’ (age spots), ärsyyntyneisyydeltä, uupumukselta ja unettomuudelta, haluatko säilyttää keskittymiskykysi ja vitaalisuutesi ja välttyä nivelrikolta, ientulehduksilta ja kariekselta, haluatko elää täysillä vai elää kituen puolikuolleena jo toinen jalka haudassa…?

Tämän kesän tietokirjapommi on Sinikka Piipon suomalaiset marjat – Kaikki metsän ja puutarhan lajit (Minerva 2010, kuvat Olavi Niemi ja Sinikka Piippo), sillä herttaisen marjakirjan sijaan sain sellaisen tietoiskun, että sen vaikutukset tuntuvat meidän perheen elämässä kauan ja ne ovat jo alkaneet. Tapanani ei todellakaan ole stabiloida tai vetää marginaaleja kirjoihin, mutta tämä kirjani on täynnä merkintöjä ja syystä.

Suomalaiset marjat esittelee kolmekymmentäkolme Suomessa kasvavaa luonnonvaraista sekä viljeltyä marjasukua ja –lajia. Kaiken marjojen käytöstä, viljelystä, käyttöhistoriasta sekä tiedot marjojen sisältämistä aineosista ja terveysvaikutuksista äärettömän mielenkiintoisesti ja tarkasti. Selvääkin on, että jos on ikänsä ollut kiinnostunut vitamiineista ja hivenaineista ja hyvinvoinnista, niin FT Sinikka Piipon kirja on kuin bensaa tuleen, sillä kirja tarjoaa uusinta tietoa ja tutkimusta. Piippo on kasvitieteilijä ja professori Helsingin yliopistossa ja hän on julkaissut useita terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teoksia.

Olen nyt viikon puuhastellut muun ohessa tämän kirjan parissa ja lukenut mm. ’kovimpia’ kohtia ääneen miehelleni. Meillä on nyt Suunnitelma! Aiomme jakaa marjapuutarhamme pensaat ja näin tuplata hyötypuutarhamme hyödyn. Tämä muuten toimii, sillä saimme kerran näin toimien neljä Hinnomäen keltaista karviaispensasta yhden sijaan. Nyt on kyseessä makuasia, sillä pidän vain yhdestä tietystä mustaviinimarjamerkistä ja sen nimeä ei kukaan enää muista, eikä sitä lajiketta todennäköisesti saa enää mistään. Sen pensaan me jaamme heti satokauden jälkeen. Ja siis meillä marjan syönti nousi kiitos Piipon kirjan nyt jokapäiväiseksi jutuksi. Ja vaikka olemmekin tällä mustikkasaarella tottuneet syömään mustikkaa aina, niin vuodet eivät ole siskoja keskenään ja aika on myös rajallista, joten metsään emme aina enää ehdi, mutta oma hyötypuutarha pelastaa. Kirja muuten kertoo niin paljon uutta tietoa marjoista, että nyt minäkin tajusin lakan olevan muutakin kuin herkkulisuke, jossa on C-vitamiinia. Oi!, siinä on niin paljon, niin paljon muuta…Aiomme ostaa lakkaa sekä puolukkaa, muuten olemme omavaraisia.

Sinikka Piipon kirja on täydellinen tietoteos, jossa minulle kiinnostavinta oli osuus Marjojen aineosat ja terveysvaikutukset. Olen ikäni syönyt vitamiineja amerikkalaisten lääkärien suosituksilla, joten terminologia ei yllättänyt, siihen on ollut aikanaan pakko oppia, mutta toki iso yllätys oli se, mihin suomalaisista marjoista on! Kukapa voisi tietääkään, että saa liian vähän niasiinia, mangaania, seleeniä tai vaikka K-vitamiinia ellei sitä joku sinulle todista! Ja etenkin, mitä niiden puute aiheuttaa. Kirjan luettuani olen saletti, että suuri osa suomalaisista kärsii tietämättään A-vitamiinin puutteesta…Ja kuka tietää varmasti saavansa riittävästi fenolihappoja, flavonoideja, tanniineja, lignaaneja tai steroleja ja mitä niiden puute vaikuttaa?

Vain sata grammaa marjoja päivässä voi muuttaa kaiken! Ja Suomalaiset marjat tietoteos kertoo mitä marjoja, miten vaikuttavat, miten voi valmistaa, mistä marjoista on missäkin tapauksessa kyse ja vaikkapa, miten valmistaa raakamehuja. Tämän kirjan jälkeen ei ohita karpaloa metsässä, ei kulje torilla ohi lakan myyntipisteen eikä etenkään jätä tuplaamatta oman puutarhan marjatuotantoa. Mutta valinta on vapaa eli jos haluat rappeutua, patinoitua ja läiskittyä, et tietenkään innostu kuten minä, joka vietän tämänkin päivän ja seuraavat viikot valmistautuen talveen, jossa tiedän joka ikinen päivä saavani kaiken, mitä elimistöni tarvitsee ja mielellään vähän ylikin.

Kaikkien Aistien Juhlat Marjoilla ovat alkaneet!

***

Tähän postaukseen liittyy myös juttu Jos haluat välttää ennenaikaisen kuoleman

10 kommenttia:

  1. On todella hienoa, että suomalaisille annetaan lisää marjatietoutta.
    Tässä joku päivä sitten näin televisiossa korealaisten toimittajien tekemän tietoiskun suomalaisesta mustikasta. Olivat kuvaamassa marjanpoimijoita. Kaukoitään viedään niin paljon mustikkaa, kun vaan saadaan kerättyä. Järkyttävää, meidän marjamme kuuluisivat meille kylmän talven ihmisille. Nyt meille tuodaan hedelmiä valtamerten takaa. Kaikki ovat raakoina poimittuja, siis aromit ja vitamiinit vielä kehittymättömiä.

    Koska suomalaiset alkavat vaatia omia marjojaan omaan käyttöönsä? Rahan takia niitä nyt rahdataan maailman ääriin.

    VastaaPoista
  2. Suomalaiset marjat ovat sitä todellista superruokaa (yritän käyttää muotitermiä!). Kiinnostavan ja kauniin oloinen kirja.

    Minä olen siitä onnekas, että isäni on etenkin nyt eläkepäivinään himomarjastaja. Hänessä elää maatalousyhteiskunnan hyötyajattelu: Metsään on mentävä toki nauttimaan luonnosta, mutta sieltä pitää tuoda jotain, vaikka polttopuita tai marjoja. Ja kiitos hänen, meidän kotipakastimemme pursuaa karpaloista, puolukoista, lakoista ja mustikoista.

    Ja sinä, Leena, annoit tämän kirjan myötä innostuksen karviaisiin! Kävimme viime viikonloppuna puutarhamyymälässä ostamassa pensasmustikan ja karhunvatukan taimia. Oi, miksi kuljimme karviaisten ohi? Onneksi taimia voi istuttaa koko kesän. Taidankin ehdottaa miehelleni uutta retkeä puutarhalle :)

    Mukavaa, että esittelet myös tietokirjoja. Niistä oppii aina uutta - ja nekin tuovat elämyksiä!

    VastaaPoista
  3. Unelma, eiväthän suomalaiset syö edes mauakasta ahventa, vaan se menee sveitsiläisille herkkusuille.

    Kyllä minä yhdestä asiasta kiitän idän ihmisiä ja se on heidän ahkeruus poimia meidän laiskojen suomalsiten marjat. Lehdessä oli tällä viikolla kuva thaimaalaisista lakanpoimijoista päivän jälkeen ja he olivat niin uupuneen näköisiä, että minun pahaa teki. Kaikki helteet, jotka me söimme jäätelöä jossain varjoissa, he poimivat meille marjoja! Ostankin marjani vain thaimaalaisilta myyjiltä torilla, sillä halan suosia/tukea heitä kaikin tavoin. Ilman heitä marjamme mätänisivät maastoon.

    Mekin lähdimme kymmenen vuotta mustikka-aikaan klo 5 aamulla, oli vaikka kuinka kuuma päivä, mustikkaan. Emme enää, mutta syy ei ole YKSINOMAAN mukavuudenhalu, vaan on muutakin...

    (Minä puuttuisin mieluiten siihen, että Suomen maata myydään eräälle entiselle valloittajalle...Onneksi isä ei ole tätä enää näkemässä.)

    VastaaPoista
  4. Lumiomena, minä rakastan tietokirjoja - sekä elämänkertoja!

    Alfauros yrittää olla kuten sinun isä, mutta ei onnaa mun kanssa;-) Mun polvi ei näitä vuoria enää kestä ja Olgan lonkka vielä vähemmän, joten...lomat ovat niin paljon lepoa kuin puutarhalta pystymme.

    Pikkuvinkki: Vaikka tuossa kuvassa on punainen karviainen, osta Hinnomäen keltaista. Luin jopa yhdestä romaansita, että Hinnomäne keltainen on maailman paras karviainen, mutta Piipon kirjassa oli lause, jossa tuli esille sen keltaisen/vihreän karviaisen jotian terveysetuja versus punainen.

    Tässä kirjassa oli uutta jopa minulle joka luen kaiken...

    Elokuu on loistava kuukausi puutarhaistutuksille!

    VastaaPoista
  5. Tässä terveellisesti syövän ystäväni aamiainen, jonka myötä olen oppinut helposti käyttämään marjoja joka päivä. Vähän mysliä, jogurttia (mielellään maustamatonta jos haluaa vaalia vyötäröä), ruokalusikallinen, pari rahkaa josta saa mahtavat proteiinit sekä tuoremarjahilloa. Hillolla en tarkoita työllä ja hiellä tuntikausia keitettyjä sokerimössöjä vaan sulatettuja tuoreita marjoja, pari laatua sekaisin sauvasekoittimella. Jos oikein irvistyttää niin tilkka juoksevaa hunajaa ja ah, huipputerveellinen laihduttajallekin sopiva aamupala on valmis.

    VastaaPoista
  6. Nette, ystäväsi on takuulla kaunis, sillä marjat myös kaunistavat! Ne oikein hemmottelevat ihoa!

    Kaikilla ei ole sauvasekoitinta, eikä hermo kestä moista aamusin tai jos on ollut sauvasekoitin, sen on teini vienyt matkassaan...;-), mutta kaikille tätä voi suositella - viitseliäille.

    Yksi korjaus kommenttisii: Puolisoni kuunteli radiosta autoa ajaessa suomalsien professorin esitelmän, jossa sanottiin, että ei väliä, miten marjat nauttii, vaikka kaupan hillolla ja sokerilla. Tähän haastattelija, että 'eikö ole liian lihottavaa?' Professori vastasi,e ttä 'jo marjoissa on niin paljon omaa sokeria, että sekin sitten lihottaa'. Viesti oli, että syö marjat vaikka hillona ja se meni kuin häkä urheilevaan mieheeni, joka nyt syö pannarin päällä työmaaruokalassa aimo annoksen makeaa hilloa ja on todella hoikka ja hyväkuntoinen, kuten tiedät;-)

    Meillä kyllä mysliä, jogurttia ja rahkaa käytetään paljon. Itse en syö enää muuta kuin Activian mustikkajogurttia, sillä sain siitä aika erikoisen vinkin ja eräs vaiva hävisi kokonaan. Se tepsii todellakin!

    VastaaPoista
  7. Ja jälleen mainio kirjaesittely: Kiitos Leena!

    Luettelit tuossa mahdottoman joukon sairauksia. Olen omasta mielestäni käyttänyt runsaasti marjoja, mutta silti yhä löytyy uusia sairauksia; en ymmärrä.
    Varmaankin on syötävä yhä enemmän marjoja, niitä meillä todella on paljon; lahjoitan niitä pojan perheellekin joka vuosi suuret määrät.

    Mieheni uskoo taas kalaan niiden rasvoihin, hän onkin melko terve ihminen. Toivottavasti hän saa elää pitkän ja hyvän elämän :)))

    Oikein hyvää vointia sinulle Leena runsaiden marjojen kera <3

    VastaaPoista
  8. Aili, ole hyvä vain.

    Äitini on koko ikänsä syönyt runsaasti rasvaista, terveellistä merikalaa ja marjoja omasta puutarhasta. Samoin on laita Ester-tädin Turussa. Äitini sai syövän, mutta vasta 80 -vuotiaana ja hän selvisi siitä ja hoidoista, vaikka lääkärit eivät uskoneet asiaan. Ester täti syö mustikoita tuoreena tai suoraan pakkasesta joka päivä ja lääkäri sanoi,e ttä näkö on kuin nuorella tytöllä ja hänellä on ikää 84 vee. Äitini on nyt terve, 82 vee ja perusti uuden puutarhan, kävelee 5 kilometriä päivässä, risteilee siskojensa kanssa, maalaa lauta-aitaansa 30 asteen helteessä, seuraa kahta tv-kanavaa, lukee kahta sanomalehteä ja kaikki aikakauslehdet...Kun olin tapaamassa Itä-Suomessa vanhoja ystäviä, huomasin, että ruokakulttuurissa on eroja...

    Siis länsirannikolla on aika eri kaikki.Toki äidilläni on karjalaisia jäänteitä, mutta ne ovat terveellisiä tattaripuuroja yms. ja juhlahetkinä niitä ihania piirakoita...

    Kiitos samoin sinulle, Aili!

    VastaaPoista
  9. Tämä esittelemäsi kirja on todella mielenkiintoinen! Olen tasan samaa mieltä, että suomalaiset marjat ovat suomalaisille parhaita vitamiinin ja terveyden lähteitä. Meillä syödään marjoja joka päivä. Syksyllä pakastimet (useita) pursuavat kantta myöten. Kevään koittaessa pohja yleensä jo paistaa! Olen toki antanut marjoja ystävilleni tuliaisiksi ja lapsillemmekin prinssipuoliso kerää mustikat ja puolukat pakkasiin.
    Vesipuolukat on nam. Samoin marjasalaatti jälkiruokana (mustikkaa, mansikkaa, hillaa, tyrniä ja mustaherukkaa). Ja terveinä olemme saaneet olla, kiitos marjojen.
    Pitääpä hankkia tämä kirja!

    VastaaPoista
  10. Anja, kovasti katsoin tavatessa että sinä ja Prinssipuolisosi virtaatte lujaa;-) Niin myös äitini, joka on aina vannonut suomalaisten puutarhamarjojen nimeen ja Ester-täti myös. Minä liityin nyt samaan kööriin! Mustat viinimarjat syön puskista silleen tuoreena. Lakkaa ostan vähitellen sisään ja myöhemmin puolukkaa. Meillä on aikapula, joten lyhyet yhteiset vapaa-ajat eivät enää kulu metsässä marjoja poimien.

    Voi kun sais ruispuolukkapuuroo!

    Juu, hanki kirja, siinä on sanottu kaikki, mitä tarttee tervydestä ja marjoista tietää.

    VastaaPoista