tiistai 25. lokakuuta 2011

MUTTA MARRASKUU

Syksy on toinen ihoni,
sen kirpaisevat syyspäivät sieluni.
Jo kaukana poissa kurkien muuttoaurat,
askelissani rapisevat, murtuvat ruskalehdet
syvällä minussa lohdullinen tieto:
olen osa tätä lahoamisen riemunäytelmää.


Olen jäätyvä maa,
olen lahoava oksa,
olen jäykkä kanerva,
olen tämä värien juhla,
olen tämä rosoinen kallio,
olen tämä viiltävä hengitys.


Minä olen se, joka kiipeää vuorelle
ja halusta raskaana vaipuu hopeiselle poronjäkälälle
miljoonien tähtien suudeltavaksi.


Mutta marraskuu.

- Leena Lumi -

27 kommenttia:

  1. Leena, sun pitää julkaista runokirja!

    VastaaPoista
  2. Allu, sano se Minervan kustannuspäällikölle!

    Kiitos! Tästä hyvästä kysyn sinulta jotian meilissä;-)

    VastaaPoista
  3. Siis,Leena!!..Minua alkaa aina väkisin itkettämään ja se on vain hyvä asia, sillä silloin teksti menee suoraan mun sydämeen! KIITOS!!

    VastaaPoista
  4. Riitta Sinikka, siis...kiitos!, että itketti, sillä runon pitää tuntua.

    Tämä ei enää tunnu minussa itsessäni, mutta sehän ei ole niin tärkeää. Mutta marraskuu on ollut pidettu ja ollut lehdissä sekä yhdessä antologiassakin.

    Ole hyvä, sydämellisesti!

    VastaaPoista
  5. Vaikuttava, herkkä on syksyinen runosi..
    Tunnen niin samanlaisesti..
    Kaunis!

    VastaaPoista
  6. Voi ihana runo!

    Sinussa on ainesta oman runokirjan julkaisuun:)

    VastaaPoista
  7. Mielelläni minäkin lukisin runokirjaasi, väkevää ja voimallista.

    VastaaPoista
  8. ... tuli joku error message, joten edellinen kommenttini taisi kadota jonnekin taivaan tuuliin. Niin, sitä vain piti sanomani, että ihana runo!

    VastaaPoista
  9. Hanne, sinä monien runojeni kuvittaja...Näin se on. Ole hyvä ja kiitos!

    ***

    Hanne, kiitos.

    Olen miettinyt, että kumpaakohan luettaisiin enemmän, painettua runokirjaani vai blogiani...

    ***

    Unelma, kiitos! En jotenkin jaksa ajatella omakustannetta. En jaksa.
    Yritin estää runojen virran, mutta ei se pyssää käskystä.

    ***

    Anne, se on tätä tekniikan ihanuutta;-)

    Kiitos!

    VastaaPoista
  10. Hei IhaNAINEN!

    Todella upea ja koskettava runo. Luulin sitä ensin Tommy Tabermannin runoilemaksi, mutta vihdoin tajusin: se olitkin Sinä IhaNainen<3

    Ihan totta, voisit panostaa muutamaan runokokoelmaan, varmaan löytäisit kustantajan<3

    Mutta tuskin yhtä paljon lukijoita saisit, kuin näiden blogiesi kautta...(anteeksi tämä lause!)

    Suloista yötä Sinulle, Leena LumiNainen<3<3

    VastaaPoista
  11. Syksy saa jotenki runoihin surun, yksin jäämisen ja kumminki niin rohkean heittäytymisen. Kaunista .

    VastaaPoista
  12. Sinusta vielä kuuluisa...
    Täällä toki on lokakuu ;)

    VastaaPoista
  13. Tämä on kaunis runo. Olen menossa pyhäinpäivänä äitini haudalle ja tuli mieleen, että tämän runon haluaisin lausua äidille. Itkettävän kaunista niin kuin marraskuu.

    Minulla on Minervalta Sinikka Svärdin kirjoittama ja Minna L. Immosen kuvittama runokirja "Lumen valossa". Ostin sen aikoinaan Immosen kauniiden piirustuksien takia.

    Kyllä Minervan pitäisi ehdottomasti julkaista Leena Lumen runoja!

    VastaaPoista
  14. Aili-IhaNainen, kiitos!

    Olet aivan oikeassa: Näin paljon lukijoita en saisi runokirjallani kuin saan netissä. Se on fakta. Olen myös kuullut, miten huonosti runot myyvät, siis hyvin pienet määrät Suomessa. Poikkeuksia aina on ja heistä yksi on aina ollut Tommy Tabermann ja syystä.

    Kiitos Aili, nukuin hyvin ja nyt uusi päivä on kaunis ja syksyn kirpakka. Mukavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  15. Sirkkis, syksy vahvistaa, mutta samalla muistuttaa marraskuun melankoliasta. Kiitos!

    VastaaPoista
  16. Hannele, sinäkin olet kuuluisa;-)

    Alamme toistaa itseämme: Viime vuonna julkaisin tämän runon samoihin aikoihin ja sinä ilmeisesti pelkäsit,e ttä olen dementoitunut ja muistutit, että on vasta lokakuu!

    Vauhdikasta viikkoa!

    VastaaPoista
  17. Risa, kiitos!

    Miten minulla ei ole tuota Lumen valossa kirjaa...Minä pidän Sinikka Svärdin runoista ja Immosen kuvituksesta. Olen oikein kerännyt heitä.

    Kunpa...

    VastaaPoista
  18. Hienoa! Sinäpä sen sanoit; mutta marraskuu. Vielä näiden rapisevien lehtien lomassa on auringon säde tai värin kirjo, mutta niiden poissa ollessa... elämä näyttää vain rangalta ja vaillinaiselta.

    Nyt tilataan marraskuun alkuun heti pysyvä lumipeite. Kiitos, sellainen ja pikkupakkanen sinne saakka kunnes kevät saa.

    VastaaPoista
  19. Birgitta, lunta on jo tilattu, eikä mitään floskaa.

    Kaikki keinot piristykseen ovat nyt sallittuja Hahnin neuleesta suklaalevyyn.

    VastaaPoista
  20. Hannele, eräillä on joulu aina!

    Muista, että minäkin kuulun jouluhulluihin, mutta sinullahan on muistaakseni oikein blogi siitä.

    VastaaPoista
  21. joo, joka joulu lehdissä ja radiossa ja
    joskus telkussakin jouluhulluna :)

    VastaaPoista
  22. Hannele, se on kivaa!

    Tänään saapui ensimmäinen oikea joulukirja...

    VastaaPoista
  23. Minä luin juuri yhden uuden jouluromaanin :)

    VastaaPoista
  24. Leena. Tämä on upea! ihan minerva kamaa!

    VastaaPoista
  25. Leena, senkin ihana!! Oletko itse kirjoittanut tämän runon?? Olen... sanaton!

    Ihana, ihana, ihana runo!!! <3 Minäkin haluaisin lukea sinun runokirjasi, toivottavasti sellainen vielä tulee (herätys, kustantajat! :).

    VastaaPoista
  26. Hannele, lienet siitä postannut. Yritän tänään, jos saan ruotsin kielen auki;-)

    ***

    Akiss, voi kiitos! Minä olen tästä jo ohi, mutta...marraskuu.

    ***

    Sara, sinä senkin, kun noin pidät♥

    Niin...kunpa. Rahallisesti se ei ole mitään, mutta kun olen aina ollut suuri kirjan ihailija.

    VastaaPoista