maanantai 7. syyskuuta 2009

PITKÄÄN KALLIOLTA MERTA KATSELIN...

Pitkään kalliolta merta katselin, kunnes puolivahingossa sen syleilyyn putosin.
Ja heti huomasin, tajusin, että näin hellää syleilyä en tiennyt olevankaan,
en näin intohimoista kosketusta uskonut kokevani. Näin onnelliseksi en koskaan uskonut tulevani.

Sanotaan, että meriä on seitsemän ja ne kaikki tulisi seilata, mutta minä en näe kuin yhden,
sillä, kun oma meri on löytynyt, lakkaa muiden etsiminen ja tähystäminen,
koska tunnen, tiedän: Hän on se Meri, jota aina tulen rakastamaan.

from T to M

11 kommenttia:

  1. Onko tuo kuvassa oleva T kirjoittanut tämän hienon rakkausrunon Merille? Tosi ihana!

    VastaaPoista
  2. Jael, eikö olekin söpöä! Juu, Teemu siinä istuu Meri sylissään. Muuttivat juuri yhteen. Odotamme tupaantuliaisia.

    Anne, älä muuta sano!

    VastaaPoista
  3. Kaunista ja herkkää. Nuoruuden/nuoren aikuisen rakkautta, jota itsekin voi vain kaiholla muistella..

    VastaaPoista
  4. Sooloilija: Young Love! Sille ei voi mitään, että siinä on ihan eri soundi kuin missään muussa myöhemmin...

    VastaaPoista
  5. Todella kauniisti/ihanasti lämmöllä kirjoitettu rakkaalleen. Saisipa itse olla tuollaisen runon vastaanottaja...
    Kaikkea hyvää Merille ja Teemulle ja tietysti Dinalle!

    VastaaPoista
  6. Kiitän heidän kaikkien kolmen puolesta! Olimme la kiinnittämässä uusia Ikean hyllyjä heidän uuden kotinsa seinille. Nyt odotamme kutsua tupareihin...

    VastaaPoista
  7. Kyllä voin sanoa, että tämä tyttö tuli erittäin onnelliseksi kun tuon runon sai!:) Uskomaton poika, joka kykenee yllättämään aina uudestaan toisin kuin suurin osa suomen juntti miehistä. Hän on oikea kultakimpale!

    VastaaPoista
  8. Meri, olen samaa mieltä: Kyllä kultakimpaleet aina junttimiehet voittaa;-) Iloista sisustamista teille!

    VastaaPoista