Herra, on aika. Oli kesä suurenmoinen.Peitä varjoihin aurinkokellot
ja valloilleen päästä tuuli toinen.
Pakota jo hedelmät, viimeisetkin kypsymään!
Niille vielä kaksi hellepäivää suo,
valmistumaan kiirehdi ja lämmössä luo
viimehetken makeus viiniin väkevään.
Ken nyt on vailla taloa, ei enää rakenna.
Ken nyt on yksin, pitkään olla saa,
hän valvoo, lukee, kirjeitänsä kirjoittaa
ja pitkin puistokatuja,
leijaillessa lehtien, rauhatta vaeltaa.
- Rainer Maria Rilke -
Suomennos Eve Kuismin, nyk. Rehn
Kuva Juha-Pekka Ikäheimo
Kaunis runo ja siihen sopiva kuva!
VastaaPoistaRno on Even kääntämästä kirjasta Tahto tahtojen ja kuva samasta kirjasta Syyspäivän kohdalta. Näitä on kortteinakin, joita kohta olen saamassa...
VastaaPoistaRunon tunnistin heti, kirja lepää yöpöydällä ja väliin sieltä lukaisen jotain. Kuva on niin sopiva ja kaunis. Kortinkin voisin tahtoa.. :)
VastaaPoistahieno kokonaisuus!
VastaaPoistaAnne, ehkä kortti saavuttaa sinut...
VastaaPoistaTuure, eikö vain olekin.