Katsot peiliin. Pitkään.
Mikä olisi muuttunut? Ja olisiko pitänyt?
Ehkä silmien pohjalla jotain vapisevaa
ehkä huulien kaari vavahtavampi.
Eihän se vielä kerro että pimeä hipaisi läheltä
että lopullisen kosketus oli niin todellinen
että silmät kysyvät onko vielä lupa nauraa
että jalat kysyvät saako juosta
kukkivalla nurmella
että onko oikein iloita kaiken sen jälkeen
että jokin huutaa: aurinko älä laske,
toivo, älä katoa,
elämä, pidä minusta kiinni!
- Maaria Leinonen -
Miten kaunis ja niin sopiva runo sinulle!
VastaaPoistaEdlleen itkettää kun luin edellisen postauksen kommentteja. Voimia teille surussanne.
Levollista sunnuntain jatkoa!
Minttuli, kiitos.
PoistaTästäkin täytyy vain selvitä...Kaikkea ei raivata heti pois, vaan haluan erota kaikesta hitaasti: Olgan yksi vuode on vielä näkyvillä, yksi tietty kuppi keittiön lattialla, sydännannapurkki jäi olkkarin pöydälle ja yhtä huopaa ei pestä ikinä, sillä siinä on hänen hyvä tuoksunsa, jota en halua unohtaa ikinä.
Kiitos samoin sinulle♥
Leena, olet ollut koko viikonlopun mielessäni, vähän väliä käynyt katsomassa, joko olet tiedon julkistanut :´(
VastaaPoistaMinä en osaa sanoa mitään, rutistan vain sinua hiljaa ♥♥♥
Annika, niin...vaikea tätä olisi ollut salatakaan, vaikka alussa niin suunnittelin. Minä olen nyt eri.
PoistaKiitos sinulle♥
Niin koskettava, tosi. Meni ihon alle, sai muistamaan, elämään läpi uudelleen. Jaksan ihastella Leinosen ilmaisua uudelleen ja uudelleen..
VastaaPoistaKiitos tästä Leena. Halaus luoksesi♥
Hannah, jos ikinä sanat voivat auttaa, niin tässä runossa.
PoistaOle hyvä ja kiitos sinulle♥
Voi Leena, en tiennyt tuota ensimmäistä viestiä kirjoittaessani, että teille oli koittanut Olgan hyvästelyjen aika. Lämpöisin lohtuhalaus luoksesi ja voimia surupolulle.
PoistaHalauksia, Leena!
VastaaPoistaHieno runo.
Karoliina, kiitos♥
PoistaJoskus sanatkin voivat auttaa...
Laurence Tardieu sinua varmasti kiinnostaisi, ehkä hänen kirjoja joskus suomennetaan.
VastaaPoistaHannele, kiitos vinkistä. Nyt ei juuri jaksa mikään kiinnostaa...
Poista♥
Sellainen kirjailija joka antaa voimaa kun ei kiinnosta... Laurence Tardieu näyttää valon kun sitä ei ole.
PoistaSitten häntä juuri tarvitsisin...
PoistaKaunis. Niin runo kun nainen:).
VastaaPoistaMine, eikö vain.
PoistaKuvassa on Keira Knightley Anna Kareninana. Filmi sai ensi-iltansa Suomessa perjantaina.
Kaunista sunnntaipäivää sinulle.
♥
<3
VastaaPoistaKatja: ♥
PoistaNyt kun minulle valkeni, että lumileikit ihanan puutarhaseuralaisesi Olgan kanssa ovat lupullisesti päättyneet, saa tämä mahtava runo entistä syvemmän ja koskettavamman merkityksen.
VastaaPoistaHalauksia, Leena!
Rita, niin...viikonlopusta tuli ihan eri kuin luulinkaan. Kaikkeen on kuin valmistautunut, mutta ei ole kuitenkaan.
PoistaKiitos♥
Ihana, itkettävä runo. Vaikka sanoja joskus on vaikea löytää voivat ne sielua eheyttää. Pysy kasassa, olet ajatuksissa.
VastaaPoistaAnne, erittäin vaikuttava teksti. Tartun tähän kuin oljenkorteen, nuuhkin sitä yhtä huopaa ja paljon Olgan esineitä näkyvissä ja tietysti kaikki valokuvat seinillä, pöydillä...ne saavatkin jäädä.
PoistaKiitos♥
Tassunjäljet ikuisesti sydämessä.
VastaaPoistaVoimia Leena! <3 <3
Sara, juuri niin, ikuisesti.
PoistaKiitos♥
Leena, en ole uskaltanut häiritä. Ajatuksissani olette olleet koko ajan.
VastaaPoistaRaili, sinä Ihanainen, kiitos sinulle kaikesta tuestasi perjantaina♥
PoistaEt ehkä tajua, miten paljon autoit. Kaikki meni kauniisti. Nyt on enää suru, joka ottaa aikansa ennen kuin muuttuu kaihoksi. Olen hengissä vielä, joten kyllä tästä selvitään.
♥
Leena, silmäni kostuvat, olen sanaton. Runoa lukiessani vaistosin sen, mitä kommenteista luin. Olga on poissa.
VastaaPoistaOlen aistivinani, miltä tuntuu. Omasta vastaavasta menetyksestä on neljä kuukautta. Ensimmäistä kertaa olimme joulun pois kotoa, sillä koti tuntuu edelleenkin tyhjältä.
Halauksin.
Marjatta, Unforgettable on poissa. Pyyteettömin on poissa. Nauru on poissa. Kodista tuli talo.
PoistaOn rankkaa. En meinannut tänään jaksaa mitään, mutta R. sai minut pakotettua jopa lenkille.
Neljä kuukautta on vielä lyhyt aika...
Olga halusi olla vielä joulun ja tiistaina kun kuvailin edellistä sarjaa, kaikki oli hyvin. Hän oli paras joululahjani, lumen ja joulun koira, niin se aina oli. Kaltaiseni.
Kiitos♥
Lähetän paljon lohdun<3 sinulle!
VastaaPoistaSanna, kiitos♥
PoistaKoskettava runo, luopuminen koskettaa, jättää muistot.
VastaaPoistaArleena, eläminen on kuolemista, mutta miten se aina yllättääkään.
PoistaTuossa runossa on kaikki oleellinen.
Kaunista uutta viikkoa sinulle!
♥
Oi, halauksia ja pehmeitä ajatuksia sinulle Leena ♥
VastaaPoistaKikka, kiitos♥
PoistaNiin suloinen runo!
VastaaPoistaPidän maaria Leinosen sanoista.
Ihana kuva kaiken lisäksi.
haleja sinulle..
Olen ollut "laiskana" täältä..
Hanne, eikö vain.
PoistaMinä pidän erityisesti tästä.
Kuvassa Keira Knightley uudessa Anna Karenina -filmatisoinnissa, joka taitaa olla jo kolmastoista. Meillä on jo liput tuohon elokuvaan eli tällä viikolla...
Kiitos samoin♥
Laiskuus on jotenkin luovuudelle sukua, usko tai älä.