lauantai 3. maaliskuuta 2012

RAKKAUTTA ENSI SILMÄYKSELLÄ

Molemmat ovat vakuuttuneita,
että heidät yhdisti äkillinen tunne.
Kaunis on tuo varmuus,
mutta epävarmuus kauniimpi.

Eiväthän he tunteneet toisiaan,
ei heidän välillään siis mitään ollut.
Mutta mitä siihen sanoisivat kadut, portaat ja käytävät,
joilla he pitkän aikaa ovat sivuutelleet toisiaan?

Haluaisin kysyä heiltä,
eivätkö he muista -
jospa joskus pöyröovissa
olivat kasvot kasvotusten?
jospa oli jokin "anteeksi" tungoksessa?
tai "täällä ei asu sen nimistä" puhelimessa?
- mutta tiedän mitä he vastaisivat.
Ei, eivät he muista.

Kyllä heitä hämmästyttäisi,
että jo pidemmän aikaa
sattuma on leikkinyt heillä.

Ei vielä aivan valmiina
muuttumaan kohtaloksi
se lähestyi heitä ja loittoni,
astui heidän tiellensä
ja kikatusta pidättäen
väistyi nurkan taakse.

Oli merkkejä ja vihjeitä,
vaikkeivät he osanneet niitä tulkita.
Jospa kolme vuotta sitten
tai viime tiistaina
yksi ja sama lehti lensi
olkapäältä olkapäälle?
Ehkä toinen kadotti jotakin,
jonka toinen löysi
Kukaties jo pallon
lapsuuden leikkikentällä?

Oli ovenkahvoja, ovikelloja,
joilla hyvissä ajoin
kosketus laskeutui kosketukselle.
laukut vieretysten aseman säilytyksessä.
Ehkä jonain yönä kaksi näki yhden unen,
joka heti herättyä karisi.

Joka ainut alku
on menneen jatkoa
ja tapahtumien kirja
aina keskeltä auki.

- Wislawa Szymborska -
Ihmisiä sillalla (WSOY 2006, suomennos Jussi Rosti)

The Windmills of Your Mind ♥♥♥

43 kommenttia:

  1. Vaude! Löysitpä hienon runon tälle päivälle♥♥♥

    VastaaPoista
  2. Ihana runo!!! Ja ihan uusi nimi minulle, vähän runoutta lukevalle...

    VastaaPoista
  3. Hei IhaNainen!

    Onneksi olkoon, sinulla on jo 400 lukijaa, ja lisää varmasti tulee;DD

    Szymborskalla on ajatuksia herättävä runo(ja).<3

    Ihanaa viikonloppua;DD

    VastaaPoista
  4. Allu, eikö vain olekin osuva!

    ♥♥♥

    VastaaPoista
  5. Valkoinen kirahvi, eikö! Minä aion avartaa sinua runouden puolelle;-)

    ♥♥♥

    VastaaPoista
  6. Aili-IhaNainen, kiitos! Tiedä häntä, miten kauan tätä tahtia jaksan...

    Wislawan kaikki suomennetut runot olen jo lukenut...ellei Jussi Rostilla ole niitä vielä 'jemmassa'.

    Kiitos samoin sinulle! Ensimmäinen kunnon patikointi on alkamassa aurinkoisessa säässä.

    ♥♥♥

    VastaaPoista
  7. ♥♥♥kaunis kaunis kaunis♥♥♥

    VastaaPoista
  8. Pepi, täysin samaa mieltä♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaapa houkuttelisko hommata kirja jo turhankin isoon pinoon odottavia lukemattomia lukemattomia....

      Poista
  9. Onnellista ja rakkaudentäyteistä päivää teille! <3

    VastaaPoista
  10. Kerrassaan ihana runo. Jotenkin ihan kutkuttava: Olin kenties samassa paikassa samaan aikaan, mutta en häntä tunnistanut :)

    Mutta teille kävi toisin. Katseet kohtasivat ja tie on ollut yhteinen. Se on kyllä ihan kamalan hienoa ♥ Onnea!

    VastaaPoista
  11. Oi miten ihana runo lauantai-päivälle.

    VastaaPoista
  12. Aaaahh...tämä on hieno, todella. Ja jotenkin niin totta, tulee mieleen eräät omat kohtaamiset, joita kohtalo todella valmisteli huolella ;)

    VastaaPoista
  13. Hieno runo. Viikonlopun lehteni kirjallisuusliitteessä olikin hänestä juttua...

    VastaaPoista
  14. Katja, kiitos! Olen auttamaton romantikko...

    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  15. Anne, eikö olekin kiinnostavaa, kun ajattelee, miten pienistä sattumista elämä, kohtaaminen tms. on kiinni. Silmänräpäys ja kaikki tapahtuu tai hetki on ohi ilman, että mitään tapahtui.

    Kiitos!

    VastaaPoista
  16. Kaunis, niin kaunis runo! Sattuma on antanut teille molemmille parastaan, onni jatkukoon!

    VastaaPoista
  17. Birgitta, eikö vain! Tunnelmoi sinäkin sen avulla/kautta;-) Voisinkohan taas soittaa siinä mukana 'meidän biisin'...,kaikki ovat jo varmaan täysin kyllästyneet siihen.

    VastaaPoista
  18. Minäkin olen edesmenneen runoilijan fani, niinkuin sinäkin tunnut olevan.

    VastaaPoista
  19. Marja-Leena, niin...kuvittele, jossain on kirjoitettu käsikirjoitus, joka vain odottaa toteutumistaan...Nyt ymmärrän, että huoellisesti valmistellut kohtaamisesi ovat olleet elämän kultaa. Kaikki menee joskus kohdilleen: Ihanaa!

    VastaaPoista
  20. Jael, eikö vain. Minä voisin mieluusti lukea Szymborskan elämänkerran, jos sellainen ilmestyisi.

    VastaaPoista
  21. Marjatta, täysin samaa mieltä: Kauneutta ei voi kieltää, kun sen kohtaa.

    Osaan arvostaa. Kaikki olisi voinut mennä aivan toisinkin.

    Kiitos!

    VastaaPoista
  22. Heidi, muistan, että sinä myös fanitat Wislawaa: Meillä on takuulla hyvä maku!

    VastaaPoista
  23. Niin kaunis runo ja päivään sopiva! Ihanaa aurinkoista viikonloppua teille sinne paratiisisaarelle.

    VastaaPoista
  24. Hienon hieno runo! Niin puhutteleva ja kaunis.

    Hyvää viikonlopun jatkoa Sinulle Leena!

    VastaaPoista
  25. Sykähdyttävä! Varsinkin tuo viimeinen säkeistö saa pysähtymään. Hieno toki kokonaankin.
    Onnelliset te, ensimmäisestä silmänräpäyksestä lähtien...

    VastaaPoista
  26. Anne,niinpä...mieti tätä...ja kaikkea.

    Kiitos samoin sinulle & co!

    VastaaPoista
  27. Anna Elina, tätä runoa on ilo jakaa!

    Kiitos samoin sinulle!

    VastaaPoista
  28. Anja, eikö! Mekin olimme ohittaneet toisemme paristi ennen ohikulkiessa, mutta vasta kun katseet...

    Varmaan tekin niin, sinä ja Prinssipuoliso...

    Kiitos!

    VastaaPoista
  29. Aivan ihana! Se toinenkin runo, jota kommentoin, herätti minussa jotain muistoja. Aivan kun nuorena tyttösenä olisin lukenut samaisen Szymborska runoja? Ja eräs runo joka on jäänyt mieleeni jo 70 luvulta ja jota olen yrittänyt myös etsiä. Annoin sen runon silloiselle poikakaverilleni, nykyiselle miehelleni, kun halusin tehdä pänksit. "Jätä minut", se alkaa ja siinä puhutaan taipuvista pajuista. Se oli minusta aivan järisyttävä runo.

    VastaaPoista
  30. Leena, sinulle on jotakin blogissani ;) Iloa ja valoa!

    VastaaPoista
  31. Rita, wau!, nyt sun pitää löytää minlle tuo runo, joka alkaa 'Jätä minut'. Siinä soi vahva draama...

    Minä olen ihan noviisi Szymborskan kanssa, sillä löysin hänen ensimmäisen runonsa kirjasta Näkymätön silta. Runo on Onni onnettomuudessa, joka vahvasti tuo jälleen esille, miten pienistä sattumista kaikki voi olla kiinni, jopa koko elämä.

    VastaaPoista
  32. Amma, kiitos, tulen kohta.

    Kiitos samoin sinulle!

    VastaaPoista
  33. Olipa taas niin tuttua ja ajatuksia herättävää. Parin rivin jälkeen olin jo varma kirjoittajasta, vaikka en muista tätä runoa lukeneeni. Mitä meillä olisi jos ei olisi runoja - ja Wislawaa.

    VastaaPoista
  34. Raili, Wislawan runot tosiaankin alkaa tuntea jo parin säkeen jälkeen.

    Raili,nyt niin odotan, että joku tekisi Wislawasta elämänkerran. Kukahan mahtaisi olla tällainen tutkiva kirjailija, joka rakastaa runoutta...;-)

    VastaaPoista
  35. Raili, innostuin niin omasta ehdotuksestani, että unohdin tämän: ♥

    Jotain ei voi koskaan olla liikaa: kirjoja, runoja, kukkia ja rakkautta.

    VastaaPoista
  36. Voi, Leena, olet kyllä ihana. Ryhtyisin itse heti riemumiellä työhön, jos osaisin puolaa. Alkuperäiset kirjeet ovat oikeastaan tärkeintä materiaalia tuollaisessa työssä. Toivottavasti joku puolalainen tekee ja pian, sillä sen kirjan totisesti haluaisin lukea.

    VastaaPoista
  37. Raili, yrittänyttä ei laiteta;-) No, tuo kielikysymys kyllä vilahti mielessäni, mutta...olen niin ihmeisiin uskova.

    Mietippä, että meiltä puuttuvat kootut runot Emily Dikcinsonilta, Rainer Maria Rilketlä ja Wislawa Szymborskalta ja sitten voimme miettiä, että olisi niin mukavaa saada lukea heidän elämänkertansa...

    En halua sotkea luomistyötäsi, sillä tiedän/aavistan suunnilleen, missä olet nyt menossa. Eve Rehn olisi ehkä ryhtynyt Rilken laajemapaankin suomentamiseen ellei hän olisi sairastunut kohtalokkaasti. Meriluotoa olen kerran koittanut innoittaa Dickinsoniin vain sillä perusteella, että hän on suomentanut joitakin Emilyn runoja etc. Kustantajia olen lähestynyt...Et ole siis ainoa, jota lempeästi 'kiusaan'.

    VastaaPoista
  38. Wislawan kirjat tilapäisesti loppuunmyyty..

    VastaaPoista
  39. Hannele, se riippuu, mistä ja kuka sitä katsoo...epävarmuutta. Ja sitäkin on niin monenlaista.

    Varmaan niin, sillä hän oli kuitenkin Nobel-palkittu ja nyt vielä edesmennyt sellainen.

    VastaaPoista
  40. Näin se juurikin on Leena. <3 Ihana runo. <3

    VastaaPoista