PARANTAVIEN RUOKIEN OPAS - LUONNONMUKAISIA HOITOKEINOJA YLI 80 YLEISEEN VAIVAAN

Olen aina vahvasti uskonut siihen, että ihminen on mitä syö ja voi sen mukaisesti joko hyvin tai huonosti. Jo varhaisteinistä aloin lukea kaikkea tietoa, mitä irti sain koskien vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita ja mistä niitä saa ja miten ne eri ruuista imeytyvät, sillä esimerkiksi ei ole ollenkaan selvää, että punaisen lihan syönti turvaa riittävän raudan saannin, joko siksi, että siinä ei enää ole rautaa tehotuotannon ansiosta tai koska se ei vain imeydy.

Nyt viimeisin lukemani alan teos on kasvilääketieteen tohtori James A. Duken Parantavien ruokien opas – Luonnonmukaisia hoitokeinoja yli 80 yleiseen vaivaan (The Green Pharmacy Guide to Heating Foods, Otava 2011, suomennos Joel Kontro ja Tarja Kontro) ja pää aivan kiehuu uusista oivalluksista ja myös tulee muuttamaan meidän perheessä joitakin asioita. Siis tämän kirjan kiinnostavuus on sata!

Duken kirja jakaantuu kahteen osaan, jossa ensin käsitellään Ruoka lääkkeenä ja sen jälkeen tuleekin hyvin vaikuttava Parantavia ruokia. Ensimmäinen osa sisältää kaikkea mahdollista alkaen lääkitsevistä ruoka-aineista antiikista nykyaikaan, käsitellen ravintolisien aiheuttamaa hysteriaa, ruokarenessanssia, oikeanlaisia rasvoja…ja mm. kertoen, miten presidentti Thomas Jefferson ilmaisi sen, että hän pitää enemmän kasviksista kuin lihasta:

Olen elänyt kohtuudessa syöden vähän eläinkunnasta saatavia ruokia, en niinkän ravinnoksi kuin mausteeksi kasviksille, joista ruokavalioni pääasiassa koostuu.

Tämä ajatus johtotähtenään myös Duke on muokannut omaa ruokavaliotaan ja päätynyt neuvoon: Suosi keittoja, patoja ja salaatteja, koska niiden avulla voi yhdistellä mahdollisimman monia terveellisiä elementtejä tyydytystä tuottavaksi ateriaksi. Lihaakin voi käyttää, mutta pienempinä ainesosina maustamassa ruokaa pikemminkin kuin pääruokana. Tässä kirjassa, kun päästään parantaviin ruokiin ja mennään niihin jonkun sairauden kautta, huomaan, että usein mukana on ruokasuosituksessa myös kala. Se on hienoa, sillä minä en ainakaan selviäsi ilman mereneläviä ollenkaan. Eilen oli sushia, tänään on himosilakoita ja huomenna…

Mitenkään en voi olla kertomatta Duken tehotusinasta eli kahdestatoista tauteja karkottavasta ruoka-aineesta. Tässä siis Duken tiivistys, mutta näistä kustakin on kirjassa selostukset. Minä vain kerron nyt nimet: granaattiomena, huulikukkaiskasvit, inkivääri, kaneli, kofeiinia sisältävät elintarvikkeet, kurkuma, lehtiselleri, paprikat, pavut, saksanpähkinä, sipulit ja sitrushedelmät. Tässä ei nyt ollut mukana sitä, mitä minä aion tästä lähtien nauttia joka päivä, mutta Duke itse kertoo, että tässä ovat ne aineet, jotka ovat auttaneet juuri häntä. Joku voisi valittaa, että ’missä ovat kirsikat, jotka auttavat kihtiin?’ No, monella ne todellakin ovat auttaneet tähän vaivaan, mutta Dukella kihti parantui lehtisellerillä!

Ja sitten alkaa kertomus parantavista ruuista, joihin lähdemme luetteloitujen sairauksien kautta. Olemme siis kuin lukemassa lääkärikirjaa, mutta nyt lääkkeenä eivät ole pillerit, vaan ravintoaineet. Parantavat tuotteet on kunkin vaivan kohdalla tähditetty vaikutustehon mukaan asteikolla 1-3 tähteä.

Koska sairauksien luettelo on kahdeksankymmentä vaivaa sisältävä, niin mainitsen vain muutamia: astma, diabetes, iho-ongelmat, kaihi, päänsärky, korkea verenpaine, unettomuus, lihavuus, masennus, nivelrikko, närästys, psoriaasi, rypyt, siitepölyallergia, silmänpainetauti, vyöruusu, yskä. Voisinpa melkein veikata, että aika monella lukijalla on edes yksi vaiva näistä.

 Astma on hyvin yleinen vaiva ja meidänkin perheessä sitä on kahdella, niin Duke kertoo tästä sairaudesta, kuten muistakin, että lääkärin määräämiä lääkkeitä ei saa jättää omin päin pois, mutta jos näillä ruokamuutoksilla vaivat helpottuvat, voi olla mahdollista, että lääkkeistä pääsee vähitellen eroon. Astmaan kolmen tähden parannuskeinoja ovat sitrushedelmät, kahvi, tee ja muut kofeiinin lähteet, sipulit, valkosipuli ja purjot, wasabi ja muut tuliset ruoka-aineet. Kakkosena astman hoidossa tuleekin sitten jo lohi ja muut rasvaiset kalat, kolmantena mm. viljat, banaani, peruna, hunaja ja persilja.

Tämä kirja on vailla kuvia, mutta kerrankin minä en niitä edes kaipaa. Duken tuhti tietopaketti on niin houkuttava, että vertaan tätä Sinikka Piipon Suomalaiset marjat -teokseen, jota olen teille jaksanut joka välissä suositella. Myös Piipon Elinvoimaa mausteista täydentää tätä terveyspakettikokonaisuutta loistavasti.

Suosittelen tätä kirjaa kaikille, joita kiinnostavat ruuan terveysvaikutukset. Voin paljastaa, että olen jo hyvin nuoresta nauttinut purkista vitamiineja amerikkalaisten lääkärien suosituksella. Suvella pidän paussia muussa paitsi kalkissa, sillä silloin saamme kaiken omista marjoistamme, juureksistamme ja hedelmistämme. Kesällä minulla on aina kulhossa kotimaisia luomukirsikkatomaatteja, joita syön päivässä monta, monta… Jos et tunne saavasi vaikka C-vitamiinia sitä määrää, mitä Duken kirja suosittaa eli 500 mg vuorokaudessa, ota se purkista! Sama koskee sitä, ellet syö rasvaista merikalaa kolme kertaa viikossa. Me syömme kaksi kertaa viikossa lohta, mutta aloin vuosi sitten ottaa kokeeksi D-vitamiinia 50 mikrogrammaa vuorokaudessa ja samoin teki aikuinen tyttäremme. Siihen loppuivat meidän flunssat ja poskiontelotulehdukset. Oli aivan uskomatonta, kun ei enää tarvinnut olla joka kolmas kuukausi sinuiitin takia lääkärillä.

Nyt voitte sitten vain arvailla, miksi meillä tästä päivästä on yksi mariskooli aina täynnä manteleita…