maanantai 28. marraskuuta 2011

PARANTAVIEN RUOKIEN OPAS - LUONNONMUKAISIA HOITOKEINOJA YLI 80 YLEISEEN VAIVAAN

Olen aina vahvasti uskonut siihen, että ihminen on mitä syö ja voi sen mukaisesti joko hyvin tai huonosti. Jo varhaisteinistä aloin lukea kaikkea tietoa, mitä irti sain koskien vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita ja mistä niitä saa ja miten ne eri ruuista imeytyvät, sillä esimerkiksi ei ole ollenkaan selvää, että punaisen lihan syönti turvaa riittävän raudan saannin, joko siksi, että siinä ei enää ole rautaa tehotuotannon ansiosta tai koska se ei vain imeydy.

Nyt viimeisin lukemani alan teos on kasvilääketieteen tohtori James A. Duken Parantavien ruokien opas – Luonnonmukaisia hoitokeinoja yli 80 yleiseen vaivaan (The Green Pharmacy Guide to Heating Foods, Otava 2011, suomennos Joel Kontro ja Tarja Kontro) ja pää aivan kiehuu uusista oivalluksista ja myös tulee muuttamaan meidän perheessä joitakin asioita. Siis tämän kirjan kiinnostavuus on sata!

Duken kirja jakaantuu kahteen osaan, jossa ensin käsitellään Ruoka lääkkeenä ja sen jälkeen tuleekin hyvin vaikuttava Parantavia ruokia. Ensimmäinen osa sisältää kaikkea mahdollista alkaen lääkitsevistä ruoka-aineista antiikista nykyaikaan, käsitellen ravintolisien aiheuttamaa hysteriaa, ruokarenessanssia, oikeanlaisia rasvoja…ja mm. kertoen, miten presidentti Thomas Jefferson ilmaisi sen, että hän pitää enemmän kasviksista kuin lihasta:

Olen elänyt kohtuudessa syöden vähän eläinkunnasta saatavia ruokia, en niinkän ravinnoksi kuin mausteeksi kasviksille, joista ruokavalioni pääasiassa koostuu.

Tämä ajatus johtotähtenään myös Duke on muokannut omaa ruokavaliotaan ja päätynyt neuvoon: Suosi keittoja, patoja ja salaatteja, koska niiden avulla voi yhdistellä mahdollisimman monia terveellisiä elementtejä tyydytystä tuottavaksi ateriaksi. Lihaakin voi käyttää, mutta pienempinä ainesosina maustamassa ruokaa pikemminkin kuin pääruokana. Tässä kirjassa, kun päästään parantaviin ruokiin ja mennään niihin jonkun sairauden kautta, huomaan, että usein mukana on ruokasuosituksessa myös kala. Se on hienoa, sillä minä en ainakaan selviäsi ilman mereneläviä ollenkaan. Eilen oli sushia, tänään on himosilakoita ja huomenna…

Mitenkään en voi olla kertomatta Duken tehotusinasta eli kahdestatoista tauteja karkottavasta ruoka-aineesta. Tässä siis Duken tiivistys, mutta näistä kustakin on kirjassa selostukset. Minä vain kerron nyt nimet: granaattiomena, huulikukkaiskasvit, inkivääri, kaneli, kofeiinia sisältävät elintarvikkeet, kurkuma, lehtiselleri, paprikat, pavut, saksanpähkinä, sipulit ja sitrushedelmät. Tässä ei nyt ollut mukana sitä, mitä minä aion tästä lähtien nauttia joka päivä, mutta Duke itse kertoo, että tässä ovat ne aineet, jotka ovat auttaneet juuri häntä. Joku voisi valittaa, että ’missä ovat kirsikat, jotka auttavat kihtiin?’ No, monella ne todellakin ovat auttaneet tähän vaivaan, mutta Dukella kihti parantui lehtisellerillä!

Ja sitten alkaa kertomus parantavista ruuista, joihin lähdemme luetteloitujen sairauksien kautta. Olemme siis kuin lukemassa lääkärikirjaa, mutta nyt lääkkeenä eivät ole pillerit, vaan ravintoaineet. Parantavat tuotteet on kunkin vaivan kohdalla tähditetty vaikutustehon mukaan asteikolla 1-3 tähteä.

Koska sairauksien luettelo on kahdeksankymmentä vaivaa sisältävä, niin mainitsen vain muutamia: astma, diabetes, iho-ongelmat, kaihi, päänsärky, korkea verenpaine, unettomuus, lihavuus, masennus, nivelrikko, närästys, psoriaasi, rypyt, siitepölyallergia, silmänpainetauti, vyöruusu, yskä. Voisinpa melkein veikata, että aika monella lukijalla on edes yksi vaiva näistä.

 Astma on hyvin yleinen vaiva ja meidänkin perheessä sitä on kahdella, niin Duke kertoo tästä sairaudesta, kuten muistakin, että lääkärin määräämiä lääkkeitä ei saa jättää omin päin pois, mutta jos näillä ruokamuutoksilla vaivat helpottuvat, voi olla mahdollista, että lääkkeistä pääsee vähitellen eroon. Astmaan kolmen tähden parannuskeinoja ovat sitrushedelmät, kahvi, tee ja muut kofeiinin lähteet, sipulit, valkosipuli ja purjot, wasabi ja muut tuliset ruoka-aineet. Kakkosena astman hoidossa tuleekin sitten jo lohi ja muut rasvaiset kalat, kolmantena mm. viljat, banaani, peruna, hunaja ja persilja.

Tämä kirja on vailla kuvia, mutta kerrankin minä en niitä edes kaipaa. Duken tuhti tietopaketti on niin houkuttava, että vertaan tätä Sinikka Piipon Suomalaiset marjat -teokseen, jota olen teille jaksanut joka välissä suositella. Myös Piipon Elinvoimaa mausteista täydentää tätä terveyspakettikokonaisuutta loistavasti.

Suosittelen tätä kirjaa kaikille, joita kiinnostavat ruuan terveysvaikutukset. Voin paljastaa, että olen jo hyvin nuoresta nauttinut purkista vitamiineja amerikkalaisten lääkärien suosituksella. Suvella pidän paussia muussa paitsi kalkissa, sillä silloin saamme kaiken omista marjoistamme, juureksistamme ja hedelmistämme. Kesällä minulla on aina kulhossa kotimaisia luomukirsikkatomaatteja, joita syön päivässä monta, monta… Jos et tunne saavasi vaikka C-vitamiinia sitä määrää, mitä Duken kirja suosittaa eli 500 mg vuorokaudessa, ota se purkista! Sama koskee sitä, ellet syö rasvaista merikalaa kolme kertaa viikossa. Me syömme kaksi kertaa viikossa lohta, mutta aloin vuosi sitten ottaa kokeeksi D-vitamiinia 50 mikrogrammaa vuorokaudessa ja samoin teki aikuinen tyttäremme. Siihen loppuivat meidän flunssat ja poskiontelotulehdukset. Oli aivan uskomatonta, kun ei enää tarvinnut olla joka kolmas kuukausi sinuiitin takia lääkärillä.

Nyt voitte sitten vain arvailla, miksi meillä tästä päivästä on yksi mariskooli aina täynnä manteleita…

27 kommenttia:

  1. kiinnostava kirja! :D mua kiinnostaa valtavasti nämä. täytyypä lukaista! jouluna pitää lukea kyllä ainakin se gunningham!

    VastaaPoista
  2. Akiss, osta tämä käsikirjaksi, josta aina katsot, että mitä nyt pitäisi lisätä ravintoon. Joskus se on vaikkapa teelusikallinen (ei enempää) kanelia.

    Ilman muuta sinä luet jouluna Illan tullen ja eilisen päivän jälkeen päätin, että jouluna ja välipäivininä minä luen kirjaa, jossa saan taas olla sotien välisissä vuosissa. Siinä on muuten nimi, jonka sotken aina Illan tullen kirjaan...

    Meillä täyttyy tänään yksi monista mariskooleista manteleilla.

    VastaaPoista
  3. Saksanpähkinä on tärkeä, laskee verenpainetta.

    VastaaPoista
  4. Varmaan oikein hyvä perusteos heille jotka miettivät ruon terveysvaikutuksia ja kaipaavat lisätietoa. Hieno esittely sinulta. Lehtisellerista; luonnon diureetti, eli nesteenpoistolääke tepsii tehokkaasti. Mansikallakin on muuten samankaltainen vaikutus. No, nyt pääsin taas lempiaiheeseeni..
    Se on totta olemme sitä mitä syömme!

    Täällä on paljon lunta, toivottavasti sielläkin. Oikein hyvää viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  5. Allu, meidän oraville ei sitten ole verenpainetta;-)

    Monet ovat allergisia pähkinöille, mutta onneksi löytyy monta muuta terveellistä, jotka alentavat verenpainetta.

    ***

    Minttuli, kiitos. Olet oikeassa: Mansikkaa pidetään suotta vain kuin kakunkoristeena tai lyhyen sesongin herkkuna, vaikka siinä on yllättäviä terveysvaikutuksia. Se on kuulemma myös mitä parhain keino hankkia/säilyttää kaunis iho. Tämän kuulin suvella jostain radio-ohjelmasta.

    Kiitos samoin sinulle! Katsoin parvekkeen kaidetta ja siinä on hiukan yli 5 c, vasta, mutta silti teen nyt lähtöä siivomaaan terassia, partsia etc. Kolata ei vielä tarvitse.

    VastaaPoista
  6. Tämäpä onkin jännittävä kirja.
    Mantelia minäkin syön päivittäin, jauhettuna sämpylässä ja pähkinöiden joukossa välipalana.
    Talvella turvaudun myös kalanmaksaöljyyn.
    Sattuneesta syystä uskon vakaasti tuohon lauseeseesi "ihminen on mitä syö".

    VastaaPoista
  7. Unelma, mantelit ehkäisevät kaihia ja glaukoomaa. Pitää tietysti myös välttää UV-säteilyä eli rakastaa aurinkolaseja. Minä niistä olen aina pitänyt.

    Minulla on Turussa rakas, vanha täti, joka on aloittanut aina aamunsa kalanmaksaöljyllä, maidolla ja kaurapuurolla, mutta jotain on puuttunut, vaikka hän on kävelevä terveellisen ruuan asiantuntija. Nyt vaikea osteoporoosi sekä verenpainetauti, vaikka on hoikka kuin teininä. Silloinhan vastaan voi tulla tuo imeytyminen eli mitä mistäkin saamme todella elimistöömme.

    Sama täällä. On kaksi minua. Toinen on se sokeroitu ja toinen ilman;-) Jälkimmäinen parempi, vaikka ei siltä kuulosta.

    Voi hyvin!

    VastaaPoista
  8. Tervehdys Leena! Nyt pitkästä aikaa bloggeri soi armollisesti minunkin päästä kommentoimaan tänne.:)

    Tosiaankin oikein kiinnostavan oloinen kirja, johon en ollutkaan vielä tutustunut! Joihinkin samantapaisiin muihin mainioihin opuksiin kylläkin .Keräilen juuri tuontapaisia teoksia... luonnonmukaisia hoitotyylejä ja ravinnetiheää ruokaa kun ihannoin.

    Nuo Piipon upeat teokset minäkin raaskin ja sain aikaiseksi lopultakin hankia hyllyyni. Tänäänkin tuli taas vähän lueskeltua toista niistä, ovat kyllä tosi hyviä.

    Upeaa ja elinvoimaista viikkoa! :)

    VastaaPoista
  9. Mustikkatyttö, tiedän, että olemme täysin jonkun Mr. MBloggerin armoila ja tervehdys!

    Tässä Duken kirjassa on tarkoitus 'laiduntaa' niin paljon kuin mahdollista ihan lähiympäristöstä.

    Minä olen niin myyty tuolle Piipon marjakirjalle. Katson sieltä, tiheiden alleviivausten joukosta, mitä pitäisi milloinkin syödä lisää. Lakka on mm. suotta vöheksytty TERVEYSmarjana, kuten on laita mansikankin.

    Otaksun muuten, että iäkäs äitini selvisi niin hyvin sytostaattihoidoistaan kiitos sen, että hän on joka päivä ympäri vuoden syönyt kotimaisia marjoja. Ja se jatkuu ja 84-vuotias on taas myllännyt puutarhansa uusiksi, kävelee monta kilometriä päivässä etc.

    Kiitos samoin sinulle! Minusta tuntuu nyt, että kerran selvisin eilisestä, selviän mistä vain.

    VastaaPoista
  10. Tärkeä ja kiinnostava kirja.Olen samaa mieltä;you are what you eat,ja sen vuoksi olenkin tarkka ruokavalioni suhteen.Lihaan en koske mutta kalaan kyllä aina välillä. Jostain syystä eilisestä lähtien kommenttilaatikossani teksti on niin pientä että nytkin joudun ihan silmiä siristelemään tätä kirjoittaessa.Enkä tajua miksi se noin toimii...

    VastaaPoista
  11. Hieno kirja..
    Olen tutkinut paljon ruoka-asioita, ihan omaksi tiedoksi ja sit oppilailleni terveystiedossa...joten aika tuttua tietoa..

    olen törmännyt myös kofeiinin sekä positiivisiin että negatiivisiin puoliin, vaikutuksiin..
    Mutta me olemme aina yksilöitä ja jokaisella viimehetkillä on aina ne omat suosikit...
    Kiitos tästä=)

    VastaaPoista
  12. Jael, kyllä sen ihmisestä päälle näkee, miten hän syö. Ja se on muutakin kuin vyötärön ympärys. Hiukset, iho, kynnet, power, säteily, hampaat, ikenien väri, silmät...kaikki.

    Nyt suositellaan sitä luolamiehen ruokavaliota, jossa on paljon lihaa, mutta minä en ole ikinä perustanut mistään trendidieeteistä. Jo sanakin tekee pahaa. Normaalia ruokaa kohtuudella ja painotus sen mukaan, mitä elimistö kaipaa/tarvitsee. Meillä on edelleen lohta kaksi kertaa viikossa ja yksi päivä on salaattipäivä. Sitten paljon hedelmiä ja nyt vielä päälle ne mantelit. Aamulla jogurttia kera hedelmämyslin, jonka vihdoinkin löysin oikein hyvän. Kerran viikossa on pakko olla riisipuuroa, oikein haudutettua sellaista. Kanelia. Kuningatarkiisseliä.Ja jokainen päivä päättyy kahteen oululaisen hapankorppuun rasvaisella juustolla. Teetä. Gefilusjuomaa. Vettä.

    Tämä kaikki on loppujen lopuksi aika simppeliä, kun ottaa järjen käteen. Nämä kirjat ovat kuin hienosäätöä hyväksi todetulle.

    ***

    Voi, eikö se teknikko osannutkaan hommiaan. Mantelit muuten auttavat sitten kaikkiin silmän vaivoihin ja mustikka sekä luteiini, jota saa kehäkukista. Luteiinia otan yhden päivässä purkista.

    VastaaPoista
  13. Hanne, nämä ovat kiinnostaneet minua niin paljon, että eräs lääkäri luuli minua ravitsemustieteen maisteriksi;-)

    Näen ihmistä katsomalla, mitä vajausta on missäkin vitamiinissa ja hivenaineissa etc.

    Kofeiinilla on siis sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Nyt on todettu, että jos astmakohtaus yllättää ja lääke on unohtunut jonnekin, kolme kuppia vahvaa kahvia voi olla pelastus. Myös diabeteksen suhteen kofeiini on kova sana. Siitä on paljon tutkimusta.

    Minä taas olen kofeiiniyliherkkä ja siksi juonkin kahvia vain aamuisin, mutta nyt lisäsin määrää niin, että ennen pulta päivää saan juotua kaksi mukillista. Minulta menee unet ja alkaa vapisuttaa jos juon kahvia paljon ja etenkin illasta.

    Niin, ja me olemme yksilöitä myös siinä, mikä auttaa toista, ei välttämättä ole toisen apu.

    Yksi hyvä lause takuulla pätee aina, vaikka se onkin vähän tylsä: Kohtuus kaikessa!

    VastaaPoista
  14. Tämäpä vaikuttaa kiinnostavalta! Minulla on samaa aihetta käsitteleviä kirjoja hyllyssä useampia, ruoka- ja terveysasiat siis todellakin kiinnostavat. Liityn olet mitä syöt -uskovaisten joukkoon!

    Tuon kahvia astmakohtaukseen-jutun opin muuten yhdestä leffasta jo vuosia sitten...en muista enää leffan nimeä, mutta siinä oli Charlize Theron ja kidnapattu pikkupoika, jolla oli paha astma. Muuta en siitä leffasta muistakaan, mutta tuo kahvijuttu on jäänyt mieleen. :)

    VastaaPoista
  15. Ensiksi, täytyy sanoa, että onpas sinulla ollut hässäkkä adventti.
    Nämä aparaatit käyttäytyvät välillä oudosti ja bloggeri vielä oudommin.
    Tulimme tänään taas mökille, aukaisin läppärin ja piti vastata kommenttiisi, niin L- kirjaimrsta tuli 3, K:sta 2. Ei auttanut kun akku pois ja rauhoittua.
    Sitten toiseksi, kirjahyllystäni löytyy monia terveyttä ja luontaishoitoja käsitteleviä opuksia.
    Aina silti tekee mieli uusia, mutta täytyisi jaksaa myös käytännössä toteuttaa sitä mitä on lukenut ja mihin on elämänsä aikana tutustunut.
    Nuoruuteni kaupungissa(tiedät kyllä missä) harrastin joogaa, kävin antroposofian kursseilla. Olin kiinnostunut Steiner pedagogiikasta, siihen perustuvasta viljelytekniikasta,
    elävästä ravinnosta ym.
    Nyt vanhempana harmittaa,etten kuitenkaan tehnyt niistä ohjenuoraa elämääni. Monet säryt ja vaivat olisivat poissa.
    Olen varmasti teoreetikko, en niikään toteuttaja:)
    Ps. kohta meidän postilaatikkoon tipahtaa Sydänmagneeetti!

    VastaaPoista
  16. Jum-Jum, miten kiintoisaa, että tiesit tuon kahvin ja astman. Soitin heti tyttärelleni, joka siis asuu opiskelemassa muualla ja kerroin tämän, sillä hänellä on astma.

    Tämä on jotain, mistä ei minusta ketään tarvitse edes vakuuttaa. Se on niin selviö kaikki, kun sitä ajattelee. Lisäksi tulee sitten fyysinen suorite, mutta usein sekin liittyy mielenvirkeyteen, johon taas vaikuttaa mitä syömme, juomme etc.

    Voisin muuten kirjoittaa tästä vaikka kuinka, mutta sitten täytyisi kertoa myös, mikä muuttui, kun löysi sen ja sen jutun etc. Siinä pitää laittaa itsensä likoon. No, huomisesta ei tiedä. Meillä on nyt tällainen Olet mitä syöt -klubi! Kuulostaa hienolta;-)

    VastaaPoista
  17. Hanne, se oli, mutta onneksi meni;-)Nämä masiinat tekevät ihan mitä niitä huvittaa, minulla on nyt empiirisät tietoa jo monelta vuodelta.

    ***

    Samassa kaupungissa kuin sinä joogasit, minulla oli niin stressaava työ, että aloitin jopogan omin päin parin oppaan avulla. Liitin mukaan myös sitä ravintopuolta, mutta en tiukalla otteella. Sen sijaan joogasin kauan ja sen avulla selvisin. Migreenikohtaksenikin olivat sitä luokkaa, että jos joku olisi ojentanut arsenikkia ja sanonut, että se auttaa, olisin ottanut.

    Halusin Merin täällä Steiner-kouluun, mutta kuljetus täältä viimeiseltä saarelta olisi lopuksi tullut ongelmaksi. Uuvuimme, sillä hänellähän oli 16 ikävuoteen vaikea vilja-allergia, joka vaikutti aivan kaikkeen.

    Minäkin olen teoreetikko, mutta kun hätä on oikein suuri, minä saan vauhtia ja sitten sitä mennään. Jaksan vaikka kuinka kauan, kun huomaan hyvät vaikutukset. Teen muuten vieläkin lenkillä joogahengitystä, joka on kaiken a ja o. Naapurin rouva on pyytänyt kanssaan lenkille, mutta ei siitä mitään tule, kun minun sitten tekee mieli kysyä 'are you walking or talking?'. Haluan keskittyä siihen hengittämiseen, sillä se puhdistaa aivoja ja keuhkoja. Ihan kuin nuortuisi.

    Minulle tuli tänään kaksi Sydänmagneettia lisää. Merikin haluaa ja käärin sen kohta jolupakettiin, Omaani en edes lainaa. Se on yöpöydän laatikossa ja luen sen nyt uudestaan hitaasti, pari sivua joka päivä.

    ***

    Hanne, kyllä noihin särkyihin ja vaivoihin voi vaikuttaa muutenkin. En ole valmis koko maailmalle kaikkea vielä julkistamaan, mutta jos haluat jossain vaiheessa, niin kerron, millä ja miten minä suitsin krempat. Voin siis meilata kaiken mitä syön ja teen etc. Huomaathan että meiliosoitteeni on uusi.

    VastaaPoista
  18. Huomasin, että osoitteesi on vaihtunut.
    Siellä nuoruuteni kaupungissa oli aktiivinen Steiner- toiminta. Minunkin oli tarkoitus laittaa poikani Steiner-kouluun, mutta muutto Tampereelle muutti kaiken.
    Olisi ehkä ollut hyvä koulu, sillä pojallani oli lukihäiriö alalluokilla. pojan serkku on Steinerkoulussa ja sen myötä olen tutustunut asiaan paremmin.
    Joogasta on minullekin jäänyt joogahengitys ja mahtava rentoutus joita harjoitan ennen nukahtamistani:)
    Migreenini on vain lisääntynyt, tänäänkin oli vieraileva tähti, mutta onneksi burana vielä auttaa:)

    VastaaPoista
  19. Hanne, minä muistan sen, mutta silloin se ei ollut minulle aktuellia lapsen suhteen. Siellä se olisikin sujunut.

    Steiner-koulu tuli meilläkin täällä vielä myöhemmin mieleen yhden asian takia, mutta silloin tytär ei itse enää halunnut.

    Minä lähden tästä kohta joogahengittämään lenkille...

    Kuule, sinulla ei pitäisi ENÄÄ olla migreeniä ainakaan usein. Nyt sen täytyy johtua niskoista, jos muuten elät suhtkoht terveellisesti ja lenkkeilet ja joogahengität etc.

    Hanki vaikka kirjastosta Pirkko ja Antti Arstilan kirja Vahvaa elämää - Aikuinen nainen ja ota kopiot siitä niskajumppasarjasta. Se on vienyt minulta pois jumit niskasta ja sen tien on hävinnyt migreeni. Sanoin kirjastosta siksi, että kirjaa ei varmaan enää myynnistä löydy.

    Vahvaa Viikkoa Aikuinen Nainen!

    VastaaPoista
  20. Mielenkiintoinen kirja varmasti, mutta hieman korvaan särähtää tuo "parantavat". Mielestäni terveyttä ylläpitävät tai edistävät olisi parempi termi. Anteeksi, jos kuulostaa lillukanvarsiin tarttumiselta, mutta koen parantavan olevan turhan voimakas termi ;)

    Monien sairauksien oireitahan voi (itselle) sopivalla ruokavaliolla saada kuriin, mutta että ihan parantaa... Tädilläni on reuma eikä se ruokavaliolla parantunut, mutta oireilua tietynlainen ruokavalio kyllä helpottaa, joskaan ei takaa täydellistä oireettomuutta.

    Eli minä uskon, että ruoka vaikuttaa ihmisen kehon toimintoihin ja hyvinvointiin (myös henkiseen) paljon, mutta ei se silti lääke ole. Hieman otti korvaan myös tuo, että ihmisestä näkee päälle päin, miten hän syö. Minulla on atooppinen iho ja se oireilee, kun oireilee. Ei siinä ruokavaliot aina auta, vaikka syönkin erittäin terveellisesti. Silti iho oireilee joskus.

    En myöskään päättelisi ulkonäön perusteella, että esim. aknesta tai finneistä muuten kärsivä syö jotenkin "huonosti" tai epäterveellisesti. Kynsistä, silmistä, hiuksista ja ikenistä sen sijaan voi päätellä paljonkin, mutta niitäkin tulkitessa voidaan mennä metsään.

    Jos ihminen ei saa riittävästi c-vitamiinia ruuasta, luokittelisin äkkiseltään hänen ruokavalionsa aika köyhäksi. Päivittäisen c-vitamiinin saamiseen kun riittää pala parsakaalia.

    Minusta on kuitenkin hienoa, että tällaisia kirjoja julkaistaan. Näin yksissä kansissa on mahdollista saada monipuolisesti tietoa. Itse olen opiskellut omatoimisesti ravitsemustiedettä ja seuraan edelleen uusia tutkimuksia ja suosituksia.

    VastaaPoista
  21. Elegia, homeopaattinen käsitys on tietääkseni, että ruoka parantaa. Minä en ole homeopaatti.

    Uskon vain siihen, että ihminen on mitä hän syö.

    Minun kuopukseni oli allerginen viljalle 16 -vuotiaaksi asti ja hänellä oli myös atooppinen iho, joten nuo vuodet menivät näitä asioita opetellessa ja ns. kantapään kautta oppiessa. Minulla ei olisi ollut homeopaattista uskallusta alkaa itse 'parantaa' häntä, vaan elämäämme kuuluivat monet rasvat, astmalääkkeet sekä täysin viljaton ruokavalio. Sen sijaan, kun tyttäreni oli varhaisteini, en tiennyt, että hän oli alkanut lukea homeopatiasta ja alkoi minulta salaa siedättää itseään...

    On jokaisen vapaa oikeus päätellä mitä tuntee näkevänsä. Emme voi nähdä toistemme puolesta. Minä teen omat päätelmäni sen mukaan, mitä olen lukenut ja kokenut jo nuoresta.

    Kuten on oikeus nähdä itse, ilman, että toinen määrittää sille rajoja, on myös oikeus pitää tai olla pitämättä mistä tahansa kirjasta. Jollekin tämä voi olla yllättävä apu johonkin asiaan/vaivaan, toiselle se on vain kirja muiden joukossa.

    Kiitos ystävällisestä mielipiteestäi ja kaunista viikon jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
  22. (velipuoleni hävitti satoja tuhansia (!!) kun joku huiputti hänet ostamaan ja mymään homeopaattista vettä (!)

    VastaaPoista
  23. Hannele, tekisi mieli tehdä hymiö, mutta se olisi vähättelyä kai tässä. Missä ikinä haistetaan mahdollisuutta lyödä rahoiksi, siellä aina liikkuu myös ylilyöntejä.

    VastaaPoista
  24. Tämä on todella mielenkiintoista. Kuinka voisimmekaan hoitaa itseämme miettimällä mitä suuhumme laitamme. Lähiruoka trendi on tervetullut ja kasvavat luomuvalikoimat ovat todella tarpeeseen. Hienoa että nostit tämän esille!

    VastaaPoista
  25. Anne, tämä on hyvä. Saat lainaksi kun ensin luet ne viisi muuta;-)

    Saimaan muikkukaan ei ole mitään enää tänne matkattuaan: Maistuu parhaalta juuri Saimaan rannoilla.

    Kiitos!

    VastaaPoista
  26. Hei! Miten paljon manteleita pitäisi popsia, jos sairastaa glaukoomaa? Pitääkö välttämättä olla luomua? Mustikoita on syöty dl/pv ja lisäksi mustikka-luteiinipuristeita, kasvisvoittoista (lähes) gluteenitonta ruokaa, probiootteja, e-epa, spirulinahelmet, d-vitamiini... Kyseessä poika 16v.

    Kiitos kovasti jos pystyt auttamaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Duken kirjassa mainitaan vuonna 2001 Archives of Ophthalmology -aikakuaslehdessä julkaistu ja 4500 koehenkilöä käsittävä tutkimus, jossa kävi ilmi, että E-vitamiinin saanti vaikutti silmänpaineeseen. Mutta vaikutus ei ole valtava, silti se on olemassa.

      Hyväksi E-vitamiinin lähteeksi kerrotaan mm. mantelit. "Esimerkiksi 30 grammaa manteleita tyydyttää 40 prosenttia päivittäisestä E-vitamiinin tarpeesta."

      Itse käytän kaikkien muiden vitamiinien lisäksi StrixFortea, jossa on sinkkiä, seleeniä, E:tä ja A:ta sekä luteiinia. Eräs ystäväni taas vannoo mantelin nimeen ja niitä hän napsii 7-10 päivässä. Lisäksi syön paljon kalaa, vähintäin kaksi kertaa viikossa sekä miltei päivittäin jotain mustikoista. Jos minulla olisi silmänpainetauti, onneksi ei ole, kvin just viime viikolla sen mittauttamassa, ottaisin kyllä käyttööni lääkärin määräämät tipat. Tunnen nuoriakin ihmisiä, jotka hoitavat silmänpainetautiaan lääkkeillä ja se on varmaan aiheellista. Lääkärini muuten mainitsi, että silmänpainetauti on vahvasti perinnöllinen.

      Varmaan ravitnoaineilla pystytään vaikuttamaan moneen asiaan, mutta ei kaikkeen...

      Ihan asian sivusta suosittelen professori Piipon kirjasta Puhdasta ravntoa maailman terveellisisntä salaattia eli capresea. Se löytyy Ruokareseptit Leena Lumissa Kun aloimme nauttia sitä päivittäin, minulle se on helppoa, sillä tunnen himoa tomaatteihin;), kaikki arvoni paranivat paljon. Hyvää kolestroliakin on huippumäärä ja näkö pelittää, vaikka olikin suvella yksi pieni silmäkatastrofi eli lasiaisen irtauma, mutta se ei aiheudu minkään syömisestä tai syömättä jättämisestä.

      Ole hyvä ja toivottavasti löydätte yhdessä poikasi kanssa avun hänen silmäongelmiinsa.

      Poista