En ole ehtinyt pitkään aikaan tallille, mutta en ole ehtinyt montaa muutakaan asiaa. Vielä kaksi vuotta sitten minulla oli aikaa kutoa/neuloa tälle silkkiturvalle lämmittävä loimi ja Hrönn hörisytteli huuliaan kuin vain hän voi. Valivalivali! Jokainen lukijani tietää, että luen liikaa, mutta osa tietää myös, että en ole tekniikan jumalten suosiossa ollenkaan. Tänään tuli sitten mitta täyteen, sillä vaikka on uusi kone, kävi niin, että yhtäkkiä sähköposti katosi kokonaan. Kun Lumimies alkoi sitä korjata, katosi koko blogi ja sitten minä taannuin....Ei te ette halua tietää.
Sitten viiden tunnin kuluttua alkoi blogi toimia ja lopulta kaksi sähköpostia, mutta eri koneilla, talon eri kerroksissa. Lopulta kaikki oli niin sekaisin, että....Lumimies otti ulkona happea ja minä paruin kirjaston lattialla. Well...Scarlett ja Rhett vauhdissa vain;-) Hänen Majesteettinsa Olga oli hyvin närkästynyt...
Nyt seuraa ilmoitus: Minun sähköpostiosoitteeni on tästä hetkestä: leenalumi@gmail.com Eli minun tuleva virallinen nimeni saa vain vahvistusta.
Nyt lähden syömään KOLME croissanttia kera teen. Lopulla teellä haudon silmiäni.
En halunnut tällaista tapahtuvaksi adventtina, mutta mitä minä tälle voin. Elinikäodotteeni 99,9 vuotta ei ikinä tule toteutumaan, sillä tänään vanhenin todella rajusti ja syvästi. Tekniikka ja etenkin sen toimimattomuus tappaa.
Vahvaa tulevaa viikkoa kaikille!
teidän
Leena Lumi
PS. Minulta katoaa välillä blogilistaltani blogeja, joihin olen liittynyt. Muistakaa aina, että minä en lähde muiden blogeista pois, vaan haluan tukea kaikkia edes olemalla lukijana! Siis sekin on jotain tekniikan juttuja. Joskus ne palautuvat, joskus eivät.
Tietokoneet itkettävät meitä toisinaan, vaikka ovatkin niin ihania. Hienoa, että kaikki selvisi!
VastaaPoistaAnna, tätä on ollut minulla niiiiin usein, että...en sanotuksi saa. Toivon todellakin, että tälle kauhulle saatiin nyt piste.
VastaaPoistaompa ollut koetusten päivä..voimahali täältä! tiedän tunteen.,,ei kivaa. minullakin joskus katoaa kaikki- ainakin lukija googlehässäkkä systeemi :D mutta kyllä se aina siitä.. hyvä että selvisit tästäkin tietokenhässäkästä :D ehdottomasti 3 croisanttin paikka!
VastaaPoistaAkiss, kiitos♥
VastaaPoistaNo olen hengissä jotenkuten...En ole ikinä syönyt kolmea croissanttia yhtä nopeasti, mutta nyt olo aika rauhoittunut ja tietysti iso tee siinä mukana.
Pahimmalla hetkellä, kun Lumimies kysyi ISOIN KIRJAIMIN hapen jälkeen, että mikä nimeksi, minä sanoin, että 'se minkä Akiss sanoi...'Luminen', mutta järki voitti, kun tuosta taitaa tulla virallinen nimeni enemmin tai myöhemmin. Voit silti silloin tällöin nimittää minua Lumiseksi, se jotenkin lohduttaa tässä kovassa maailmassa.
Sympatiat täältä sulle! Tekniikka vie toden totta hermot, lähellä romahdusta on oltu tälläkin suunnalla. Olen kiroillut ja huutanut kuin pahinkin pimu vaikka normioloissa vältän sellaista käytöstä.
VastaaPoistaIhanaa, kun kerrot suoraan popsivasi 3 croissanttia! Toi 3 kuulostaa just hyvältä määrältä kaiken kidutuksen jälkeen. Mä syön kolme pullaakin joskus, mutta salaa.
Voimia! Toivottaa, Ilona.
Ilona, kerroin toki paljon, mutta voin kertoa loput 'hörsyt' tavatessa. Adventista tuli rauhallisen alun jälkeen suorastaan...se paratiisin vastakohta;-)
VastaaPoistaMinä taannuin ihan täysin, kun mikään ei tunnu riittävän. Ei minusta ole tietokoneinsinööriksi. Joskus viihan näitä koneita niin etten sanotuksi saa.
Siis ne sun uudet kuvat olivat niiiin ihania. Huomasithan, että porot ovat nyt palkissa;-)
Minä olisin voinut syödä ne kaikki croissantit, mutta täällä Päämies katsoo kärsineensä tänään niin hirveästi..., että jaoin sovulla.
Minulla on aina suklaata jossain piilossa hätätilanteiden varalta...
Kiitos!
♥
No hyvä ,nyt sulla on missä tahansa toimiva meiliboksi:)
VastaaPoista3 croissanttia,ei kai nyt sentään;D
Tietokonevaivojen kanssa voi kyllä helposti mennä hermot...minulle tulee huomenna taas teknikko nettivaivojen vuoksi...
Jotain maagista on nyt ilmassa, läppärillä kun avasin uutta sivua, ei tapahtunut mitään (kertaa noin 20) ja kuvat kulkivat omia teitään ties missä....lopulta avautuva ikkuna joutui aina edellisen taakse, joten en saanut mitään näkyviin sulkematta edellisiä!
VastaaPoistaJos olisin nyt vain läppärin varassa, olisin jo lopettanut koko blogin ....onneksi tämä ihana, rakas, kätevä, pätevä iPad toimii kuin unelma!
Vain uutta päivitystä varten täytyy avata tuo toinen masiina :)
Naura nyt kuitenkin kunnolla jossain kohden, pysyy ikä balanssissa...
Hyvää iltaa!
VastaaPoistaKatsoin kauan ja herkeämättä kaunista kuvaasi ja kuinka lämmin olo siitä tuli itselleni...ystävykset!
Kuulosti tutulta kertomuksesi postin katoamiset sun muut samoin on myös käynyt itselleni ja se tunne on jotain...no sinä sen sanoit!
Olen usein sanonut ääneen nyt lopetan tämän. mutta aina olen kuitenkin jatkanut:) ja minä kun olen vielä huonomuistinen, no mutta kyllä sanoja löytyy vaikkakaan ei niitä samoja mitä olin ajatellut kirjoittavani,.ymmärrätköhän tästä sepustuksestani mitään:)
Croisantteja uppoaa minullekin suorastaan rakastan niitä tuoreeltaan ja happi se on mistä myös nautin ja saan voimia! Nyt tästä lähdenkin, kun pikkuiseni on syliini pyrkimässä katsoen anovin silmin minuun pään kääntyessä molemmin puolin ja oveen päin hän on niin hellyyttävä parasta seuraa!
Kiitos samoin Sinulle Leena parasta mahdollista alkavaa viikkoa<3
Jael, oli se sun vinkkisi hyvä: Kiitos♥ Nyt Lumimies väittää, että monta harmia olisi vältetty, jos minä olisin suostunut tähän hänen neuvomanaan, 'mutta vasta kun Jael sanoi, aloit kuunnella...plaa-plaa'.
VastaaPoistaToivottavasti tietokoneukko on edes komea...
"Minulla on aina suklaata jossain piilossa hätätilanteiden varalta..."
VastaaPoistaMinun miehelläni on aina jossain piilossa minun vastaavia hetkiäni varten suklaata tai hän lähtee kiltisti kadun toiselle puolelle ostamaan After Eightiä.
Pepi, kyllä mää nyt nauroin;-) Luin sun juttuasi ääneen Lumimiehelle ja nyt hänkin nauraa. On se kumma, kun itselle tapahtuu, ei yhtään naurata...
VastaaPoistaVoin kuvitella sut, kun koneet prakaa ja sinä minut. Tääl on sit tänään oikeesti paruttu. Olin kun kolmevuotias pahimassa uhmassa.
Juu, kaikki balansoitui, kiitos sinun♥
Sunnuntaiehtoon rauhaa Sirkka!
VastaaPoistaJos tarkoitat tuota tallikuvaa, ´niin siinä on kaunista onni. Olen niin onnellinen koirien ja hevosten parissa ja viis veisaan, miltä näytän silloin. Kiitos silti, Sinä Ruusujen Kaunis Valtiatar!
Minä unohdan enemmän kuin sinä, veikkaan. Lukulasini löytyivät viimeksi saippuakulhosta, sitä edellisellä kerralla jääkaapista. Miten valitettavaa, että ne löysi Lumimies, enkä minä...
Tuoreet croissantit auttavat kaikkeen. Ja huomenna postaan kirjan, joka on jo valmiina wordilla ja sitten pitkälle lenkille. Saan aivoni kuntoon hapella.
Te näytätte tuossa pikkukuvassa molemmat niin hellyyttäviltä...
Toivotaan, toivotaan...että saamme lumen hellän maan. Kiitos♥
Anna, sinulla on todella viisas mies! Lumimies on itse niin perso makealle, että...;-)
VastaaPoistaTodella kaunis kuva, tosi hyvä tunnelataus. Tietokoneet tekisi joskus mieli heittää seinään, vaan kun ei ilmankaan pärjään. Ihanaa adventtia Leenalle!
VastaaPoistaIlona
Apua! Mikä show! Onneksi ratkesi parhain päin ja kriisiapua oli paikalla (mies, croissantit ja tee). Kaikesta huolimatta olen jollain tavalla onnellinen, että joku muukin kuin minä tuntuu kohtaavan näitä teknisiä probleemeja. Välillä olen ajatellut, että olen ainoa maailmassa, jonka läheisyydessä olevat laitteet eivät tottele. Mutta ehkä en olekaan niin yksin, vaan meitä on enemmän... Vertaistukiryhmän paikka? ;)
VastaaPoistaIhana kuva ♥
VastaaPoistaJa se tietotekniikka..Vaikka olen sen suhteen oppinut aika näppäräksi, kyllä minäkin harva se viikko sen takia jotain manailen. Ilmankaan ei kuitenkaan osaisi enää olla.
Minulla on aika kiirus viikko tulossa, siippa TAAS työreissulla ma-to. Mutta, päivä kerrallaan ja iltaisin nostan jalat rahille ja juon ison mukin glögiä suklaan kera, suljen koneen ja tv:n ja nautin vain rauhallisuudesta edes pienen iltahetken!
Johan on teknistä päänvaivaa. Toivottavasti homma nyt pelaa, ja pääset elämään normi tahtiin.
VastaaPoistaIhanan talviset kuvat muuten!
Ja kannattaa muuten ilmaista aina tuo oma sähköposti vaikka muodossa (at) tai ät tuolla tekstin sisällä. Ei sitten pääse ne roskapostirouskut niin helpolla lisäämään spämmi-listoille.
Ilona, tosi on. Olen nyt kuin pari kertaa olisi jollain jyrällä ajettu päältä, mutta kyllä se tästä.
VastaaPoistaSano, olihan tuo aikaisempi Ilona -postaus sinulta...kun puhuin niistä sun uusista kuvista yms.
Kiitos, mutta nyt tähtää siihen, että toinen adventti olisi oikeasti rauhaisa, mutta enhän onneksi tiennyt tästä mitään vielä aamulla kun laitoin Rilken Adventti -runoa.
♥
Oi Leena, miten ihanan peiton olet suloiselle ponille kutonut!! Ihana kuva kerrassaan. Tuollaisen tekemisessä on mennyt monta ihanaa ajtusta ja tunnetta maailmankaikkeudelle.
VastaaPoistaPoni on varmasti onnellinen.
Ratsastatko hänellä?
Olen niin iloinen, kun vanhempi tyttäreni käy tallilla kolme kertaa viikossa. Todellista arki- ja juhlaterapiaa!
ihanaa uutta alkavaa viikkoa sinulle, melkein Joulukuussa ollaan..halit!
Suketus, olen jo jonkin aikaa miettinyt, että minua vainoaa jokin kirous, koska muut eivät näitä ainakaan paljoa tuo esille.
VastaaPoistaNyt olen jo niin rauhallinen, että...Pitkällä tähtäyksellä kyllä mietin, että miten näitä voi kestää. Nyt toivon, että tulee pitkä seesteinen kausi, jolloin ei tapahdu mitään tekniikan kirouksia.
Arvaappas, olisinko kaivannut vertaistukea, mutta kun kaikilla muilla tuntuu kaikki tekniikka aina sujuvan.
Minäkin olen onnellinen, että ilmoittauduit;-) Se on kumma,miten helpottaa kun jollaain muullakin on tällaista kauhua. Olen jopa yrittänyt soittaa Mr. Googlelle...
***
Kiitos!
Susa, miten minä muistaisin, että Susamies on alan ekspertti. Minä sanoin tänäänkin Lumimiehelle, että 'kyllä Susan kelpaa'. Näin muuten enneunen, että menen vielä joskus piiiitkän ajan päästä uuteen avioliittoon ja tuleva mieheni on tietokoneinsinööri!
Kuule, Lumies on kolmena iltana viikossa pitkän työpäivän jälkeen ns. valmennuksessa. Kyllä tässä glögia ja suklaata tavitaankin!
Vahvaa viikkoa kaikesta huolimatta!
***
Anne, voi kun sinä olisitkin ollut täällä. Miten Lumimies ei tajunnut tuota at -juttua mulle sanoa. Etkä sinä olisi hermostunut, etkä lähtenyt hapelle välillä, eikä mun olisi tarvinnut porata kirjaston lattialla...
Lumi on aina niin ihanaa ellei se ole loskaa...
Hanne, se on islannin hevonen eli siis pieni hevonen. Näyttää kyllä aika paljon isolta ponilta, vaikka Gotlannin Russsilta.
VastaaPoistaOlen ratsastanut, mutta kun siihen menee aina koko päivä matkoineen, emme voi nyt enää, koska Olga...Sitten tämä hevonen on minun siltani yli surun virran...Viimeksi viime joulukuussa oli hurmaava lumiratsastus maastossa ja sain Lumimiehenkin mukaan.
Teijan tallin ponit ovat onnellisia, sillä hän pitää niistä todella huolta.
Bessu minut vei tallille, kun olin nuorena ratsastanut 10 vuotta ja sitten tuli se yksi onettomuus. Näitä en pelkää yhtään. Bessu innostui niin paljon, että osti oman issikan. Nämä ovat sydämenvaltaajia siinä missä koiratkin. Erityisen ihanaa kun saa ratsastaa maastossa ja voi ottaa myös pidempiä vaelluksia.
Minä kävin nuorena melekin joka päivä, kun parhaalla ystävälläni oli poni. Kolme kertaa viikossa ratsastusta ja sen jälkeen ei mitään terapiaa enää tarvita. Ratsastus nollaa pään täydellisesti.
Kiitos samoin sinulle♥
Tekniikka voi olla todella raivostuttavaa. Pistää miettimään miten herkästi voi hävitä niin paljon tärkeää koneen tiltatessa... Onneksi saitte kaiken pelastettua!
VastaaPoistaLiinu, kuvittele niitä aikoja, kun ihmistä ei piinattu tällaisella. Vanahanaikaisia kirjeitä vain ja lankapuhelimia. Kännykkäkin on aina jossain, missä ei pitäisi.
VastaaPoistaOnneksi! Mukavaa viikkoa sinulle kera aprikoosien!
Juu, ei se silloin naurata kun itse istuu koneella!
VastaaPoistaLuojan kiitos ostin tämän "leikkikalun" -nytkin makaan sohvalla lueskelemassa blogeja, toisella korvalla kuuntelen uutisia ja samalla naputtelen tätä viestiä!
Läppäriä tuskin olisin viitsinyt enää aamun jälkeen edes avata....se varmaan jurnuttaa mulle kun tuntee itsensä laiminlyödyksi?!
No, jurnuttakoon....
Pepi, mulla on nyt olo kuin olisi polttanut ruohoa;-)
VastaaPoistaMuistan sun leikkikalusi...
Jos siis tällaista vielä muutaman kerran tapahtuu ja se vie koko päivän kaikkineen, enhän voinut kertoa IHAN kaikkea, niin minä en enää jaksa tätä en.
Taidan siirtyä nyt vuoteeseen kera Romanovien...
Kyllä, hän on alan expertti ja useimmiten onnistuukin pelastaa minut lopulta pulasta ;)
VastaaPoistaSusa, sinä onnellinen! Voin kertoa, että säästyt monelta. Ja sentään Lumimieskin näistä jotain ymmärtää, mutta ei voi sanoa, että olisi tietokoneasiantuntija. Tänään ehkä pahin kohta oli se, kun blogi katosi sähköpostin jälkeen ja konetta oltiin huomenna viemässä 'hoitoon'...Olin juuri saanut vanhalta koneelta siirrettyä kaikki meiliosoitteet tälle koneelle ja nyt siirrän niitä sitten gmailiin vähiteleln tavalla tai toisella kirjojen ja jouluvalmistelujen lomassa ja omaa kuntoakin pitäisi ehtiä hoitaa. Valivalivali, mutta tiedän, että ymmärrät, mistä kyse.
VastaaPoistaTekniikka on kyllä kurjaa, onneksi kuitenkin kaikki alkoi toimia. Onnea uudelle sähköpostiosoiteelle. :)
VastaaPoistaGlögiä, suklaata ja paljon kynttilänvaloa tarvitsen minäkin. Olen Susan tavoin työmatka"leskenä" huomisesta alkaen. No, pitää suunnata ajatukset joulunalusaikaan, lumihaaveisiin (siellä sitä jo on, eikö?) ja kaikkeen mukavaan.
Hyvä kun neuvo auttoi;D Oliko Lumimies jo aiemmin kehoittanut ottamaan sen,olisit kuunnellut;D
VastaaPoistaSaapa nähdä onko tehokas teknikko tällä kertaa...
Kiva että luet Leena, mutta kyllä tämä heppa veisi minunkin sydämen ja mikä loimi hänellä olikaan:)
VastaaPoistaHello Leena,
VastaaPoistabeautiful horse and beautiful picture
Hei! Ei sunkaan noi lumikuvat ole Muuratsalosta tänään ja nyt? Tuttava kävi Kinkomaalla reilu viikko sitten, meidän mökkipaikassa, eikä ollut lumenhiventäkään. Terveiset täältä lumettomasta Keski-Euroopasta linjalta Lyon-Stuttgart. Joulutorit ja markkinat on kauniita, samoin kuin seimetkin.
VastaaPoistaKirja-arvostelut on mahtavaa luettavaa. Kiitos kun jaksat ja viitsit nähdä vaivaa koneitten temppuiluista huolimatta.
paskeriville
Parempaa alkavaa viikkoa!
VastaaPoistaKun katsoin kuvaasi hepan kanssa, tuli niin hyvä olo, kaksi onnellista samassa kuvassa!
VastaaPoistaSitten jatkoin lukemaan ja hyvä olo kaikkosi, oli kuin itseeni olisin katsonut joskus koneen tiltatessa. minulla vain ei ole ketään, kuka auttaisi koneen kanssa, on itse sotkunsa selvitettävä, Silloinkin, kun vielä elämänkumppani rinnalla kulki, ei hänestä ollut muuta kuin vierestä hermostumaan. Hän ei osannut edes avata konetta. Nyt on mennyt pitkään, ettei ole mitään hävinnyt, mutta kauhulla ajattelen hetkeä, että kaikki on mennyt nettitaivaaseen ja minä avuttomana vieressä, voi tulla vaikka suustani sitten sopimaton sanakin, vaikka niitä en muuten harrastakkaan.
Kaikesta huolimatta, hyvää viikonalkua sinulle!
Voi, tiedän tuon tunteen, kun tietokone pettää kaiken sen luottamuksen, jota sitä kohtaan tuntee. Ja miten ollakaan omakin tietokoneeni yksinkertaisesti pimeni tällä viikolla ja ehdin jo soitella kaikki tietokoneen korjausfirmat läpi, kun tietokone yhtäkkiä noin vain suostui taas käynnistymään.
VastaaPoistaSiinä tilanteessa ei kestä yhtä ulkopuolista kysymystä siitä, miksi ei ole tehnyt varmuuskopioita työtiedostoistaan. Repeäminen on niin lähellä.
Mukavaa alkavaa viikkoa. Heppa näyttää suloiselta virkatussa peitteessään.
:)
Ihana heppakuva!
VastaaPoistaToivottavasti tekniikkaongelmat ovat hoituneet ja lohtujutut helpottaneet oloa.
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Voi kamalaa, mikä adventin painajainen. Onneksi kaikki toimii. Voin vain kuvittella sitä raivon ja murheen määrää mikä tuosta tilanteesta kumpuaa. Tekniikka on niin käsittämätöntä ja välillä ne miehetkin jotka sitä muka hallitsee.
VastaaPoistaPian taas lähdemme lumiretkelle maastoon se rauhoittaa mielen ja sielun. Ihan parasta terapiaa.
Tuo loimi on niin hieno, saisit neuvoa minuakin tekemään. Tiglalla ei ole vielä. Uskon että jos malli on tarpeeksi yksinkerainen osaisin minäkin niitä lappuja tehdä. Pinja ja Mirakin voisivat osallistua. Tuota ihanaa teddylankaa meillä ei ole mutta jonkunlainen syntyisi varmaan sukkalangan lopuistakin. Taidan ottaa virkkuukoukun mukaan kun tulen :)
Voi härrekyy, että sulla on nyt tosiaan ongelmia tekniikan kanssa. Ja ymmärrän kyllä että ottaa päähän, kun tää bittimaailman on meilälisenkin mielestä semmoinen, ei ensinkää minunlaiseni paikka, varsinkin, jos jotian hajoaa.en ymmärrä näistä mitään, eikä kyllä miehenikään.
VastaaPoistaToivottavasti saat pian koneet pelittämään ja ongelmat häipyvät taivaan tuuliin.
Ihana heppa, onko sinun omasi? Minä niin tykkää hevosista, mutta sama juttu täälläkin tuon ajankäytön kanssa...aikaa on liian vähän kaikkiin ihaniin asioihin.
Tsemppiä viikkoosi!
-Tuija-
Katja, minä olen koko ajan liike-elämä ja -urheiluleskenä. Kyllä tässä on nyt olemista.
VastaaPoistaKiitos;-) Kuvittele nyt miltä tuntuu, kun katoaa sähköposti. Siitä vielä selvisi hengissä, mutta sitten katosi koko netti. Vuoden 2011 ensimmäinen adventti jäi muistiin oudoista syistä. Ei ennen tekniikka vaikuttanut joulun aluspyhiin. Minä olisin kuulunut sotien välisiin vuosiin. Palkinnoksi päätinkin lukea jouluna ja välipäivinä hitaasti ja nauttien taas kerran kirjaa juuri noilta vuosilta.
Nyt on maa valkoinen, mutta sellaista koppuraa. Puuterilumi antaa vielä odotuttaa itseään.
Jael, hän ehdottaa niin monemoisia, mutta tuo ne esiin niin vaikeina, että olen aina ihan lukossa. Esim. 'Ehkä sinulle tuo uusi sähköpostiohjelma on nyt liian vaikea, kun juuri opettelit uuden koneen...'
VastaaPoistaToivotaan, toivotaan...;-)
***
Mustaleski, koiruus on tässä liki ja tarvitsee minua, nyt on aika lukea paljon. Hevonen on matkan päässä, joka edellyttää, että täällä kotona minua ei ikävöidä. On aika lukea, on aika iloita, on aika surra, on aika lumiratsastuksen, on lähteä, on aika palata, on aika nousta vuorelle, junaan, nousta laivaan...
***
Antonio, he really is the horse, not the pony;-) Thanks!
Paskerville, on täällä nyt lunta, mutta ei niinkuin tuossa puistokuvassamme. Viikko sitten täällä oli kuin kesä.
VastaaPoistaKiitos terveisistä tutuilta nurkilta. Siellä on tullut pörrättyä kaikkina vuodenaikoina kuin myös Baijerin suunnalla. Uusi kierros alkaa runsaan kahden vuoden päästä. Ah, ne joulutorit!
Kiitos kiitoksista! On ihanaa kun joku huomaa, miten paljon teen saadakseni nämä kirjat luettua ja lukijoille tarjottua, vaikka välillä olen kirjoittanut alakerran kakkoskoneella, jossa ergonomia tosi syvältä...
Mukavaa puuterililumen odotusta!
Marleena, kiitos ja vahvaa viikkoa myös sinulle!
VastaaPoista***
Mummeli, ikävää, että kuva ei ollut yksi yhteen tekstin kanssa. Ehkä hain kontrastia onnesta kurjuuteen. Elämä hevosten kanssa olisi niin paljon helpompaa...
Kyllä minä jaksan sinua ihailla, että yksin selviät näistä masiinoista. Kyllä Lumimieskin hermostuu, mutta siihen, kun minä en ole mikään tekniikan ihmelapsi...Hän kyllä rauhoittui heti, kun makasin laittialla itkemässä;-) Taisi vähän pelästyä, sillä minä en yleensä anna helposti periksi.
Mummeli, sen minä sinulle siltikin sanon, että on se ollut onni, että olet netin opetellut. Olen miettinyt, että tästä on vielä joskus suuri hupi, kun muut kiiret ovat ohi. Äitini on opetellut vain kännykän, mutta siitäkin olen tyytyväinen. Helpottaa paljon.
Kiitos samoin sinulle & Himmulle! Kyllä tämä tästä jo...
Risa, olen todellakin huomannut, että kun kone sumenee, kaikki katoaa, niin tapahtuu kaikki myös minulle eli taannun - pahasti. Mikään muu harmi ei tee niin avutonta oloa, sillä vaikka kuin yrittäisi soittaa Mr. Googlelle, hän ei vastaa! Vihollinen on kasvoton.
VastaaPoistaKiitos samoin sinulle! Olet oikeassa, tuon loimen taisin tehdä virkkaamalla, yleensä kudon/neulon, mutta kun en osaa niitä isoäidin neliöitä, vaikka kaikki muut ne osaavat. Kuvittele, mitä lankaa tuossa käytin: Sitä Novitan ihanaa ja tyyristä Teddyä, jota ei enää saa mistään. Se on niin kestävää ja samalla pehmeää...
Marjatta, kiitos!, kaikki on NYT ok - toistaiseksi.
VastaaPoistaKiitos samoin sinulle!
***
Anne, just niin: sekä tekniikka, että miehet ovat joskus niin...;-)
Niin, se taisikin olla virkattu. Katsos olisin tehnyt niitä iosäidin neliöitä, mutta en osaa, joten tein vähän monta pannulappua...Virkkuukoukku vain mukaan, minä laitan sut alkuun! Joko osaat murtsikkaa;-)
Teette Tigallle sen nopeasti, kun saat tytöt talkoisiin. Laitankin nyt Hrönnille leipää kuivumaan. Saat sitten viedä mun kullalle...
Kaikki lumiratsastukset odottavat meitä....
Tuija, niin...ehkä sun ja mun olis paras pyöriä vain puutarhan ja sisustuksen parissa koiruudet jaloissamme tms.
VastaaPoistaMinä en kyllä anna ikinä periksi! Etenkin eilisen jälkeen tämä on kiveen hakattu.
Ei oma, mutta vähän kuin olisi, sillä Hrönn ei ole enää tuntiheppana ja minä saan aina ratsastaa hänellä. Ratsastuksen jälkeen kökötän istumassa pilttuussa viis upeista ratsastushouisuista ja me hengitämme yhteistä hengitystä...Siinä on minun paratiisini.
Vahvaa viikkoa sinulle, Tuija!
Höh, vieläkinkö tietokonepulmia. Ne ovat kyllä niin raivostuttavia, että minäkin tapaan aina kiehua sen verran, että R lähtee toiseen huoneeseen tai kehottaa kirjoittamaan käsin :D
VastaaPoistaHienonhieno tuo loimi muutes! Heposesta puhumattakaan :)
Helmi-Maaria, olen huomannut, että miehiltä katoaa kaikki empatia, kun nainen on onnettomana teknisessä katastrofissa.
VastaaPoistaHrönn on kuin Perun intiaaninen vuoristohevonen tuossa loimessa;-)
Voi!!!
VastaaPoistaTäysi ymmärrys oloosi. Tekniikan omituisuudet voi toimimattomuudessaan saada ihmisen menettämään hermonsa, tarmonsa ja uskonsa.
Voimia kaiken tämän keskelle.
Uusi Nimi On Hieno =) senhän tiedätkin.
Birgitta, eilinen alkoi kauniisti ja lupaavasti Rilken tunnelmilla ja sitten kaikki muuttui, kiitos kirotun tekniikan.
VastaaPoistaKiitos, olen ja toipumassa;-)
Kuule, minäkin pidän. Nyt on vaan niin, että kaikki uudet käyntikortit toistavat tuota vanhaa osoitetta...Tässä on niin monta monessa ja niin on sitten myös, kun virallisesti nimeni muuttuu.
Vahvaa viikkoa sinulle!
Voi sentäs, mitä ongelmia sinulla onkaan ollut tekniikan kanssa.
VastaaPoistaOnnea vaan uudelle sähköpostillesi. Toivon, että saat vastaanottaa vain iloisia uutisia. :-)
Unelma, niin. Päivä alkoi niin kauniisti Even suomentamalla runolla ja sitten kaikki meni pilalle.
VastaaPoistaKiitos! Ota se nyt talteen, sillä minulta ovat kaikki osoitteet menneet sen tien. Muistatko: Tämä käytiin juuri viikko sitten;-) ja nyt taas. Arvaa teettääkö töitä.
Nyt toivon vain kaikkea kivaa, sillä tämähän on ihan mahdotonta...
Kiitos tiedotuksesta, Leena - tuo uusi osoitteesi on itse asiassa helpompi muistaa kuin vanha ;). Lukijoiden katoaminen google-raadista on harmittavaa puolin ja toisin (jos toinen luulee, että poistuminen on tahallista ja loukkaantuu). Tämäkin ongelma tulee ilmeisesti katoamaan uusien "dynaamisten" bloginäkymien myötä, kun lukijaraati ja monet muut sivupalkkigadgetit katoavat (ks. esim. Tuuren blogi). Älä kuitenkaan sitä mieti vielä ;).
VastaaPoistaMukavaa viikonjatkoa!
Maria, näin sen olisi pitänyt olla alusta asti, mutta kun...seliseliseli;-)
VastaaPoistaMinua jaksaa aina ihmetyttää, että jotkut näkevät vaivaa tulla lukijaksi ja sitten lähteä pois. Minä olen aina antamassa kaikille kannatustani kaikin tavoin, enkä ole vielä poistunut kolmen vuoden aikana kuin yhdestä blogista, mutta kyseessä oli häirikkö eli jo iso ongelma.
Minua tuollaiset temppuilut vain huvittavat, mutta kyllä on niitäkin vanhempia bloggaajia, jotka niitä jäävät pohtimaan. Tänäänkin tärmäsin yhteen... Minulla ei ole aikaa pohtia, enkä pitäisi koko lukijanaamoja esillä elleivät kustantajat haluaisi.
Siis tulen hulluksi, jos mun pitää opetella taas jotain uutta tekniikkaa. Nyt olen parin viikon sisällä opetellut uuden koneen. menossa on kolmas sähköpostiohjelma ja kaikki meiliosoitteeni ovat viikon aikana kadonneet kahdesti. Siinä oli mukana monta tärkeää osoitetta ympäri maailmaa, joten voisin yhtä hyvin olla jo kuollut...
Turen kanssa joskus samoihin aikoihin aloiteltiin ja hän näyttää niin söpöltä...mutta kun menen hänen blogiinsa, en tiedä, minne kommentoisin. Se ei näytä yhtään Tuurelta!
Helpottiko? Siis ne KOLME croisanttia ja teekupponen. Täällähän pisteteään vesi kiehumaan ja teetä peliin, HETI jos ongelmaa pukkaa. Lets put the kettle on... Tee auttaa ihan kaikkeen!
VastaaPoistaVihreät niityt, no jo on helpottanut. Sinä sitten tiedätkin, että teen sanotaan olevan ainoa nautintoaine, joka sekä virksitää että rauhoittaa. 'A nice cup of tea', kuten Christien dekkareissa aina sanotaan ruumiin löydyttyä kirjastosta;-)
VastaaPoistahikistä hommaa, ihan karmeeta.... kun häviää
VastaaPoistaHannele, ellei olisi ollut adventti, tämä tarina olisi kerrottu pilkulleen kuinka hurjaa oli. Yritin hiukan suodattaa, kun ensin rauhoituin;-)
VastaaPoista