Pinkkiä, kuurankukkia, hulluja haaveita, vähän tulevasta...

Poikani sanoi pienenä usein, että 'minulla on maailman sinisin äiti'. Nyt kun hän vietti luonani muutaman päivän ja näki pinkit kodinkoneeni, kuulin, että 'minulla on maailman vaaleanpunaisin äiti'. Miten tähän on tultu, sillä vaaleanpunainen on entinen inhokkivärini...Oli niin ihanaa aloittaa tällä Marian piparkakkutalolla. Joku voisi nyt luulla, että minä olen alkanut tosissani leipomaan;-) Lumiterveisiä Marialle kauniiseen Baijeriin, jonne toivottavasti R:n kanssa ajelemme ensi keväänä!

Ei, en ole kova leipomaan, mutta senkin edestä laitan ruokaa. Lupaan vihdoinkin koota oikeaan palkkiini tämän kuvan alle kaikki blogini ruokaohjeet eli Ruokareseptit Leena Lumissa. Jos keksin paremman otsikon, nimi vaihtuu. Mukana on sitten sekä ihan omia, että aikojen kuluessa anopilta, mammalta, äidiltä mukaan tarttuneita että lehdistä otettuja kokeiluja. Jos kaikki olisivat omia otsikko olisi Leena Lumin keittiössä, mutta sitä päivää saa vielä odottaa. Tämä kooste tapahtuu sitten joskus ensi vuoden aikana. Pakko ryhtyä toimeen, sillä vaikka luen vuoden aikana yli sata kirjaa ja kirjoitan niistä teille, niin minua on pyydetty erilaisiin ruokablogijuttuihin mukaan...

Koska olen huomenna taas cityssä, mietin nyt, mitä mieleen välähtää ja se on sekalaista. Kuivattelen tässä hiuksiani ja hellalla kiehuu kuningatarsoppa (vadelmia ja mustikoita). Noin tunnin päästä lähden lumitöihin ja pidän samalla Hänen Majesteettiaan ulkona lukemassa villieläinten yöposteja. Iltapäivällä alan jo hauduttaa talvista himoruokaani, joka on riisipuuro. Tässä Sateenkaaren Riikan kaunis kuva pienestä puuroannoksesta, meillä puuro nautitaan syvästä Maisonista:

Olen täynnä hulluja haaveita! Ne eivät suostu jättämään minua...Sarpun kuuraisen kynttiläkuvan alle listaan muutamia:

Kirjoitan keittokirja/puutarhakirja /runokirjan, jossa spaghettikastikkeen suurimmaksi salaisuudeksi paljastuu, että kun spaghettisoossia tehdään, pitää soida Adele ja kesken kastikkeen valmistuksen Rakkaani tulee ja suutelee niskaani, sillä hiukseni on koottu ylös...// Muutaman vuoden tai vain muutaman kuukauden asuisin Englannissa. // Matkustan alpeille aina kuin voin ja siihen liittyy saksan tehokurssi, jolla otan saksantaitoni taas haltuuni.//Näen unta, että osaan kutoa/neuloa villapuseroita, joissa juoksevat ketut ja sudet.// Kuvittelen, että polveni kestäisi latinotanssikurssin.// Olkkarissamme olisi päädyssä maisemaikkuna katosta lattiaan, josta näkisimme oman puutarhamme kaksi tasoa hedelmäpuutarhaan asti sekä vilahduksia Päijänteestä.// Haluan syntyä uudelleen nomadina!// Ehdin seurata kaikkia 300 blogia, joihin olen kirjautunut lukijaksi.// Olen saanut uuden Ystävän, joka on on born to be wild eli olemme kuin Paita & Peppu ja luvanneet yrittää ryhtyä arvokkaiksi vasta kahdeksankymppisinä. Mahtavaa joululomaa Sinulle P. Englantiin!/Toivon, että lauantainen issikkavaelllus lumisessa metsässä nollaa ylikierroksilla käyvän mieleni.// Kunpa en ikinä, ikinä unohtaisi unelmoida, haaveilla, uskoa uniini...

Tämä vuoden 2009 joulukorttimme tuo ainan hymyn huulilleni ja silloin alkaa soida Let It Snow

Tänne lähden nyt, lumiseen puutarhaani, josta sieltäkin löytyy aina ripaus vaaleanpunaista. Tiedän unohtaneeni jotain, mutta en millään muista mikä se asia oli. Kerronpa sitten toisen: Olen yrittämässä jäädä 23.12. lomalle tammikuun 2. päivään asti. Kerroin sen eilen R:lle ja hän sanoi: "Älä vain laita sellaista blogiisi, kaikkihan tietävät, että et voi pysyä poissa koneelta kolmea päviää enempää." Enkö!

Love
Leena Lumi

Ne me quitte pas

PS. Nyt muistin, että piti kirjoittaa jotain joululikööristä, joka tietysti valmistetaan omista marjoista. Tai voihan ne marjat ostaa kaupastakin...miksei. 

Ensimmäistä kertaa unohdin joululiköörin ja nämä kirsikat on laitettu muhimaan vasta marraskuun lopulla. Eilen laitoin vielä yhden satsin ja päätin, että nyt saavat tekeytyä kellarissa ensi suveen, jolloin takuulla löytyy joku syy liköörin maisteluun. Ainakin äiti tulee ja hän osaa tätä kirsikaista makeutta arvostaa. Tosin tänä vuonna vähensin sokerin määrän puoleen, joten saa nähdä, mitä syntyy. Viimeiseen eli eiliseen satsiin laitoin lisäksi mukaan vaniljasokeria.  Löysin kerran Cherin blogista

mustaherukkaliköörin ohjeen. Katsokaa mikä upea, upea väri juomassa on! Jos aihe kiinnostaa, kannatta lukea kirja Terveyssnapsit,-viinit ja  -liköörit

Skål!