tiistai 18. joulukuuta 2012

Pinkkiä, kuurankukkia, hulluja haaveita, vähän tulevasta...

Poikani sanoi pienenä usein, että 'minulla on maailman sinisin äiti'. Nyt kun hän vietti luonani muutaman päivän ja näki pinkit kodinkoneeni, kuulin, että 'minulla on maailman vaaleanpunaisin äiti'. Miten tähän on tultu, sillä vaaleanpunainen on entinen inhokkivärini...Oli niin ihanaa aloittaa tällä Marian piparkakkutalolla. Joku voisi nyt luulla, että minä olen alkanut tosissani leipomaan;-) Lumiterveisiä Marialle kauniiseen Baijeriin, jonne toivottavasti R:n kanssa ajelemme ensi keväänä!
Ei, en ole kova leipomaan, mutta senkin edestä laitan ruokaa. Lupaan vihdoinkin koota oikeaan palkkiini tämän kuvan alle kaikki blogini ruokaohjeet eli Ruokareseptit Leena Lumissa. Jos keksin paremman otsikon, nimi vaihtuu. Mukana on sitten sekä ihan omia, että aikojen kuluessa anopilta, mammalta, äidiltä mukaan tarttuneita että lehdistä otettuja kokeiluja. Jos kaikki olisivat omia otsikko olisi Leena Lumin keittiössä, mutta sitä päivää saa vielä odottaa. Tämä kooste tapahtuu sitten joskus ensi vuoden aikana. Pakko ryhtyä toimeen, sillä vaikka luen vuoden aikana yli sata kirjaa ja kirjoitan niistä teille, niin minua on pyydetty erilaisiin ruokablogijuttuihin mukaan...
Koska olen huomenna taas cityssä, mietin nyt, mitä mieleen välähtää ja se on sekalaista. Kuivattelen tässä hiuksiani ja hellalla kiehuu kuningatarsoppa (vadelmia ja mustikoita). Noin tunnin päästä lähden lumitöihin ja pidän samalla Hänen Majesteettiaan ulkona lukemassa villieläinten yöposteja. Iltapäivällä alan jo hauduttaa talvista himoruokaani, joka on riisipuuro. Tässä Sateenkaaren Riikan kaunis kuva pienestä puuroannoksesta, meillä puuro nautitaan syvästä Maisonista:
Olen täynnä hulluja haaveita! Ne eivät suostu jättämään minua...Sarpun kuuraisen kynttiläkuvan alle listaan muutamia:
Kirjoitan keittokirja/puutarhakirja /runokirjan, jossa spaghettikastikkeen suurimmaksi salaisuudeksi paljastuu, että kun spaghettisoossia tehdään, pitää soida Adele ja kesken kastikkeen valmistuksen Rakkaani tulee ja suutelee niskaani, sillä hiukseni on koottu ylös...// Muutaman vuoden tai vain muutaman kuukauden asuisin Englannissa. // Matkustan alpeille aina kuin voin ja siihen liittyy saksan tehokurssi, jolla otan saksantaitoni taas haltuuni.//Näen unta, että osaan kutoa/neuloa villapuseroita, joissa juoksevat ketut ja sudet.// Kuvittelen, että polveni kestäisi latinotanssikurssin.// Olkkarissamme olisi päädyssä maisemaikkuna katosta lattiaan, josta näkisimme oman puutarhamme kaksi tasoa hedelmäpuutarhaan asti sekä vilahduksia Päijänteestä.// Haluan syntyä uudelleen nomadina!// Ehdin seurata kaikkia 300 blogia, joihin olen kirjautunut lukijaksi.// Olen saanut uuden Ystävän, joka on on born to be wild eli olemme kuin Paita & Peppu ja luvanneet yrittää ryhtyä arvokkaiksi vasta kahdeksankymppisinä. Mahtavaa joululomaa Sinulle P. Englantiin!/Toivon, että lauantainen issikkavaelllus lumisessa metsässä nollaa ylikierroksilla käyvän mieleni.// Kunpa en ikinä, ikinä unohtaisi unelmoida, haaveilla, uskoa uniini...
Tämä vuoden 2009 joulukorttimme tuo ainan hymyn huulilleni ja silloin alkaa soida Let It Snow
Tänne lähden nyt, lumiseen puutarhaani, josta sieltäkin löytyy aina ripaus vaaleanpunaista. Tiedän unohtaneeni jotain, mutta en millään muista mikä se asia oli. Kerronpa sitten toisen: Olen yrittämässä jäädä 23.12. lomalle tammikuun 2. päivään asti. Kerroin sen eilen R:lle ja hän sanoi: "Älä vain laita sellaista blogiisi, kaikkihan tietävät, että et voi pysyä poissa koneelta kolmea päviää enempää." Enkö!

Love
Leena Lumi

Ne me quitte pas

PS. Nyt muistin, että piti kirjoittaa jotain joululikööristä, joka tietysti valmistetaan omista marjoista. Tai voihan ne marjat ostaa kaupastakin...miksei. 
Ensimmäistä kertaa unohdin joululiköörin ja nämä kirsikat on laitettu muhimaan vasta marraskuun lopulla. Eilen laitoin vielä yhden satsin ja päätin, että nyt saavat tekeytyä kellarissa ensi suveen, jolloin takuulla löytyy joku syy liköörin maisteluun. Ainakin äiti tulee ja hän osaa tätä kirsikaista makeutta arvostaa. Tosin tänä vuonna vähensin sokerin määrän puoleen, joten saa nähdä, mitä syntyy. Viimeiseen eli eiliseen satsiin laitoin lisäksi mukaan vaniljasokeria.  Löysin kerran Cherin blogista
mustaherukkaliköörin ohjeen. Katsokaa mikä upea, upea väri juomassa on! Jos aihe kiinnostaa, kannatta lukea kirja Terveyssnapsit,-viinit ja  -liköörit

Skål!

64 kommenttia:

  1. Niin se vain menee,pitkät siniset kaudet päättyy,hiipuu,vaihtuu hiljalleen uusiin väreihin,jopa siihen vaaleanpunaiseen...joka on muuten sivumennen sanoen äärimmäisen terveellinen väri,terapiaa ihmissydämelle,sydänchakran väri <3 kai se on muutos ihmisessä itsessään,joka saa viehättymään uusista sävyistä elämässä?
    Voi,mä ootan niin sun koottua keitto-,runo- ja puutarhakirjaa,tee se!olis niin runoa lukea reseptejä,joissa soisi Adele ja joku hiipisi taakse suukottamaan niskaa <3
    Kävin eilen flunssani kanssa pakolliset jouluostokset tekemässä.Ensimmäinen kerta,kun Akateemisessa kierrellessäni ei saanut miettiä mikä kirja olisi isälle mieluista lukemista joulunpyhinä...Isä oli kova lukemaan.mutta arvaa ketä mietin myös kierrellessäni? Leena Lumi tuli monesti mieleen,kun bongailin esittelemiäsi ihanuuksia.Mukaan kotiin lähti tällä kertaa kaksi kirjaa itselle,Talven taikaa ja Untu ja sydäntalven salaisuus.Just sopivaa joulun ajan luettavaa.
    Pakkasen ja lumen lumoa joulunaluspäiviisi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiina, pinkki on yhtä välttämätöntä kuin suklaa! Olen kyllä myös turkoosi, mutta se on sekä sielu- että suvivärini.

      Heti sen teen,kun joku kustantaja minulta sitä pyytää. Kustantaja on minulle mas. eli der, hänen pitää pyytää...Hui, kuinka levototmalla tuulella olenkaan.

      Erinomaiset valinnat teit! Kurki tarkkaan kirjaa, siellä on sivu, jossa minä, Olga ja Dina selvästi toivotamme sinulle Lumen Taikaa♥

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  2. Voi, miten suloinen piparimökki. Värit täyteläistävät elämää, korosteväri vaihtuu mielialojen ja vuodenaikojen mukaan. Mitä enemmän haaveita sitä enemmän elossa!
    Mukavaa joulunodotusta ja pieni loma on aina paikallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri, no eikö vain! Lisää kuvia likempää Marian blogissa.

      Olen samaa mieltä niin väreistä kuin haaveista!

      Kiitos samoin sinulle! Juu, akut pitää ladata...

      Poista
  3. Samaa olen todennut täällä...vaaleanpunainen tuntuu niin kauniilta väriltä ja koskaan ennen en siitä ole mitenkään kovasti pitänyt.
    Olisikohan syy noissa ihanissa vaaleanpunaisissa blogeissa...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irmastiina, se on yhtä rauhoittavaa kuin olisi syönyt kilon suklaata...Nyt jo toista vuotta joulukynttilät, etenkin pitkät, ovat vaaleanpunaisia ja puutarhan kukat: valkoisia, vaaleanpunaisia ja sinisiä joukossa.

      Siis ehkä olemme sala-aivopesun uhreja, mutta olkaamme sitä onnellisina vaaleanpunaista lippua heiluttaen;-)

      Poista
  4. Yritetäänpä pysyä pois ja ladata akkumme :)
    Mulla saikku jatkuu edelleen, yritän epätoivoisesti saada ääneni takaisin ja pysyä hiljaa - mikä ei ole ollenkaan vaikeaa yksin kotona ollessa!
    Tulin aamulla sihen tulokseen, että taidan (minäkin) tehdä uuden satsin riisipuuroa, tein sunnuntaille kun kokoonnuimme porukalla tänne joulupuurolle ja katsomaan rinsessojen lahjariemua....hyvä että itse ehdin saada ollenkaan silloin...ja puuro, luumukiisseli, kanelisokeri ja kermavaahto - kaikki tuo yhdessä on kokeilemisen arvoinen makujen sinfonia!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pepi, sinä et pysty;-)

      Sitä varmemmin olet koneella, sillä tuskin nyt edes maalailet. Sulla vain lisääntyy bloggaaminen, kun minä ihan tosissani yritän motivoitua paussille...

      Mulla on himo siihen, riisipuuroon! Arkena syömme kuningatarsopan tai kaneli-sokerin kanssa, jouluna on luumukiisselin ja/tai kaneli-sokerin kera. Älä yllytä mua kermavaahtoon tässä nyt. Se loppu luumukräämi nautitaan kuohukermalla.

      Taidan tehdä minäkin tällä viikolla kaksi kertaa puuroa. Muuten: Teen sen punaiseen maitoon ja on äidin ostama haudutuskattila ja teen ihan sillä vanhanajan kaavalla, joten vie yli tunnin, mutta maku ja rakenne on sen väärti.

      Siis ei mitään kermasta...söin eilen liikaa suklaata ja nyt rankaisen itseäni...

      Poista
  5. Pinkki ja sininen ovat kauniit yhdessä, ehkä sinusta tulee täti sinivaaleanpunainen. Minä olen tänä jouluna sinipunainen ja musta.

    Lunta on nyt ihmetelty ja ihasteltu varastoon. Ajatella, että kahden vuoden päästä saatamme viettää joulua jo omasta Suomi-kodista käsin? Se on minun unelmani ja toiveeni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, pinkki ja sininen ovat tähtiin kirjoitettu liitto! Minä olen aattona mustaa pitsiä, sillä on hääpäivä;-) Joulupäivänä saapuvat nuoret ja sitten muutakin ylle...Varmaan jotain pinkkiä mustan kanssa. Mutta jos puhut joulun väreistä, niin minulla on tänä vuonna löytö joulupaperi: mustaa ja hopeaa. Hopea on tärkein jouluvärini! Siihen sitten yhdistän sinistä, joskus punaistakin.

      Katselin kuviasi ja ajattelin, miten onnekkaita lapsia, kun pääsevät Suomeen! Mekin täällä saarella olemme kuin lintukdossa ja Meri sai aikanaan naapurin lasten kanssa seikkailla niin rannoilla kuin metsissä ja peikon luolissa. Ei mitään keinotekoisia puuhamaita! Ja aina olivat kodin ovet auki kavereille yökylää myöten ja pöydässä istui melkein aina joku ystävistä. Ja ne talven lumilinnat, joissa sitten minäkin kykin juomassa kaakaota...R. just sanoi, että 'ajattele, jotkut eivät saa ikinä edes kokea lumen ja talven ihmemaata ja toiset siitä maksavat vaikka mitä tänne hetkeksi päästäkseen'. Kaksi vuotta on lyhyt aika, joten nyt vain sitten luistelu-, hiihto- ja jäkisharkkoja järjestämään: Teillä on liikunnallinen joululoma!



      Poista
  6. Inhokkivärejä minulla ei ole ollut... ruskeaa toki vältän.
    Hannu Sarenströmin ihana joulukirja Talven juhlat sinun pitäisi lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, joku ruskea sopii joskus yhteen jonkun sinisen kanssa...;-)

      Oijoi, minun pitäisi lukea niin monta kirjaa, mutta kun en ehdi kuin vähän yli sata vuodessa...Nyt tartun lomalla omiin vahempiin, niihin, joita olen kaivannut...

      Poista
    2. Olin jo tilaamassa kirjaa, mutta sitten näin sen hinnan...;-)

      Poista
    3. joo, Suomessa on kirjat hirmu kalliita... Hannu Sarenström tehnyt myös aivan ihania puutarhakirjojakin. Mene kirjastoon.

      Poista
  7. Leena, minulla on astetta tummempi värikausi menossa! Nimittäin ei niinkään vaaleanpunainen, vaan nyt olen hulluna fuksianpunaiseen! Housut, baskeri ja vieläpä marimekon laukkukin ovat sitä väriä. :)

    Tekee varmaan hyvää pitää lomaa, mutta yritän kuikuilla, josko jotain kuitenkin kirjoittelet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sara, minä sytyin ennen fuksiaan talviaikaan, mutta en enää. Lienkö nyt lopullisesti jäänyt vaaleanpunaiseen, valkoiseen ja siniseen, sillä viime mainittua pitää ainakin puutarhassa olla. Turkoosi on ihan oma lukunsa...

      Minä olen Marimekollakin ihastunut kaikkeen vaaleanpunaiseen. Olen intohimoinen Marimekko-fani. Se kesän päärynämekkokin on sieltä...

      No kun R:kin pitää lomaa. Ei meillä ennen tällaista...Toki luen, mutta nyt siitä hyllystä, johon olen kerännyt rakasta, hiukan vanhempaa luettavaa. Tosin Pessi ja Illusia on vielä tekemättä, mutta ehkä menee uudelle vuodelle, en tiedä vielä. On luksusta lukea hitaasti...vaihteeksi.

      Poista
  8. Valloittava haaveilupostaus! Rauhallista joulun aikaa sinulle ❤

    VastaaPoista
  9. Hei Leena!

    Haaveita pitää ihmisellä aina olla, jotta elämänusko säilyisi..;)))
    Sinisestä kaudesta pinkkiin on ihan hyvä, vastakohdathan täydentävät toisiaan...Olet romanttinen (tai ehkä yltiöromanttinen) nainen, huomaat sitä joka paikassa...

    Jos oikein luin ja ymmärsin, sinä aiot tehdä kolme kirjaa, mikä on hieno tavoite. Siitä se lähtee kirjojen tekeminen.:DD

    Oikein ihanaa joulunalusviikon jatkoa sinulle ja unelmiesi prinssille, Leena-LumiNainen!<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Aili!

      Ehdottomasti pitää, sillä mitä meillä olisi ilman unelmia...

      Niinkö? Well...tykkään kynttilöistä, kukista, kirjoista ja kaikesta kauniista.

      Eikun olisi kiva, jos voisi yhdistää kolme intohimoaan samoihin kansiin. Se on josjosjos, sillä suurin palo kirjoittamiseen menee aina johonkin muuhun kuin kirjoihin ja juuri nyt tähän blogiin...

      Kiitos samoin sinulle, Aili-IhaNainen! Prinssini jää kohta lomalle...

      Poista
  10. Ihanaa vaaleanpunaista ja pehmolumikuvia! Joulumieli tätä katsoessa, lukiessa ja kuunnellessa entisestään vahvistuu, kiitos!

    Voi olla tyytyväinen, jos huomaa elämänsä aikana muuttuneensa, entisistä mieltymyksistä jopa johonkin päinvastaisen, eipähän muodostu piintyneiksi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, voiko ihminen enempää pyytää kuin puuterilunta ja pinkkiä...Kiitos!

      Toivottavasti syvemminkin kuin vain väreissä;-) Niin...minulla on tapana sanoa, että seisova vesi haisee. Ehkä siksi pidän virroista ja virtaamisesta.

      Lumikaunista joulun odotusta sinulle♥

      Poista
  11. No minä katsoin, että oletpa ihanan piparitalon väsännyt ;) Mukava postaus, tätä oli ilo lukea! Vaikka mulla on valkoinen kausi, yksi piirongin päällys "pyhitetty" pinkeille unelmilleni... Tänään täytin sitä kahdella vaaleanpunaisella kynttilällä.

    Huh mikä päivä, viimeiset jouluostokset ostettu hirvittävästä päänsärystä huolimatta.

    Ei ole enää montaa yötä jäljellä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annika, hah-hah;-) Minä leivon korkeintaan tiikerikakun eli en paljon mitään. Muutama vuosi sitten tein vielä tupla-annoksen joulupipareita, mutta kiitos ei enää. Ja korvapuustit leipoo R.

      Oletkohan löytänyt paksuja vaaleanpunaisia, kun minä en tänä vuonna ole. Ennen niitä oli kaikki kaupat täynnä. Onneksi löysin pitkiä, oikein kauniin vaaleanpunaisia...Valkoisen kaikki sävyt ovat hyvä ratkaisu moneen, mutta en voisi elää ilman jotain tehsteväriä.

      Arvaa, mitä: Viime tiistai ei ollutkaan se viimeinen päivä, huomenna on vielä pikkurutistus ja sitten sunnuntaina kalojen noudot, johon yhidstämme lounaan ystävien kanssa.

      Kuvittele, miten rento olen la iltana ellen ole jäätynyt kuoliaaksi...Olen tilannut R:ltä hieronnan, saunan, filmit, tarjoilun...Yksi päivä ihan minulle!

      Mutta odotuksessa on myös taikaa...

      Poista
    2. Sehän se, että odotus on joskus melkein yhtä suuri nautinto kuin mitä odottaa...

      Lauantai on sinun! (toivotaan, ettei ole aivan kamala pakkanen)

      Poista
    3. Annika, minä olen oppinut keskittymään odotukseen: Try it!

      ...ja toivo etten putoa ja loukkaa itseäni, sillä Olga tarvitsee minua niin hirrrveästi: Olen hänen aurinko, kuu ja tähdet. Mutta kun kaipaan jo hevosen ja tallin tuoksua...

      Poista
  12. Miten nätti piparitalo! Minulla on nyt jääkaapissa jähmettymässä yli 2 kilon piparitaikina,mutta taloa siitä ei tule.
    Haaveita pitää aina olla,ja ehkä jotkut niistä toteutuvatkin...
    Kaunista pinkille vivahtavaa joulun odotusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, älä muuta sano: Käy katsomassa Marian muutkin kuvat. Kaikki kuin sadusta.

      Katsos rouvaa;-) Ja katso yllä kun selitän Annikalle, miten olen nyt luopunut piparien paistamisesta. Ruokapuolen hoito on jo ihan tarpeeksi.

      Ihan pelottaa, kun kaikki, mistä olen keksinyt tähän asti haaveilla on toteutunut...

      Kiitos samoin sinulle ja kokeile niitä silakoita!

      Poista
    2. Kun olen luvannut suurelle lapsijoukolle.Tein viime-ja sitä edellisenä vuonna ja nyt muistuttivat....

      Poista
    3. Jael, ai se oli se juttu...Tottakai teet ne piparit! Minäkin leivoin aamuvarhaisesta yömyöhään koko päivän, kun Meri oli vielä kotona ja tein niitä gluteenittomia sen vilja-allergian takia...Hyvää mieltä jouluun kaikille, mutta myös omaa itseä hiukan muistaen.

      Poista
  13. Upea vaaleanpunainen herkkutalo. Tuota ei kyllä raaski syödä millään ;-)

    Upeita unelmia. On ihanaa miettiä mitä kaikkea haluaisikaan, miten ihanaa olisi jos... ja jos... ja jos... ja kun =D

    Taidanpa listata oman unelmapinoni. Siitä taitaa tulla uskomattoman pitkä ja ehkäpä jopa itseni yllättävä.

    Luulenpa, että R. saattaa olla oikeassa. Voihan sitä kokeilla josko 3 päivää pitempi konetauko onnistuu ;-) Siihen asti ihania ja herkullisia hetkiä. (Tänään tulee muuten yöllä taas midsomerin murhat (2 jaksoa peräkkäin). Laita tallentumaan tai kukkukaa pitkään.)

    Love,
    B

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, ei sitä voi syödä, siihen haluaa muuttaa asumaan!

      Jos ja jos ja jos voi kuule käydä vaikka toteen...

      Unelmoipa ja tee sitten siitä postaus. Vinkkaa kun olet tehnyt. Unohdin viime tiistain katastrofissa (se taksi sinne Jämsään etc.) katsoa DA:n, tänään en unohda. Eräs blogiystävä jopa meilasi minulle, että 'Leena muista, tänään tulee Downton Abbey'. On tämä blogimaailma ihana!

      Hän sanoo noin siksi, että tietää minulle nousevan heti näytön halut tyyliin 'watch me!' Well...ainakin yritän.

      Miksi hemmetissä ne tulevat yöllä! Meille on hankittu Elisan kalleimmat kaikki kotivahdista supernopeuksiin, mutta jos tallennepuoli laitetaan päälle, lähtee televisiosta ääni! Tätä ei selvitä edes dipolomidiplomi-insinööri, saatikka vävypoika, joka on oikein alan huippu. Taaskaan suutarin lapsella ei ole kenkiä...Stoori on liian pitkä ja tiedän, että et uskoisi;-) Mulle vaan tapahtuu tällaisia ääri-ilmiöitä...

      Love
      Leena

      Poista
    2. Tekniikka on ihmeellistä. Ja äänetön televisio taitaa olla kyllä huippua!

      Vaadimmeko siis insinöörikoulutukseen lisää panostusta ;-)

      Poista
    3. Mikään ei voita tekniikan kauhumaata;-)

      Insinöörit...ne ovat outoa porukkaa...tämä sanottuna kokemuksella.

      Poista
  14. Siis mitä, oh, hienoa! Kaikkea hyvää toivotan kirjoitusurakkaasi! Mitä mainioin idea ja uskon, että siitä tulee hieno. Kiitos myös tuosta Marian blogivinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi-Maaria, tuo on vain haavetta! Olen niin mukavuudenhaluinen ja toisaalta suurin palo on ehkä jo mennyt ohi, että en tiedä...Kiitos, että pidät ideasta, niin minäkin;-) Siis just niin, että koko paketti tai ei mitään!

      Marialla on kaikki kuin jostain baijerilaisen linnan sadusta...niin ihanaa. Olen seurannut häntä jo kauan. Oli sunkin jo aika löytää naapurisi;)

      Poista
    2. Kävikin muuten ilmi, että tunnen Marian :) Näemme kerran viikossa Suomi-koululla, ohimennen kylläkin. Mutta en vain ole tiennyt, että hän pitää blogia (jotenka kiitos edelleen!) enkä ensikatsomalla tunnistanut Mariaa Mariaksi, kun tsekkasin tuon blogin.

      Ja siis osaan jo sieluni silmissä kuvitella, millainen kirjastasi tulisi, jos ideasi toteutat. Varmasti lumoava!

      Poista
    3. Helmi-Maaria, nyt tunette paremmin;-)

      Et ikinä tiedä, mitä 'luen' nyt...Jotain ihanaa pienestä pöllöstä...japaniksi! (No. suomennos tuli mukana;-)

      Pari muuta tekstiä ovat jo yöpöytähyllylläni ja viikonloppuna...Tiedäthän: On luvattu -30 astetta, joten tuskin pääsen lauantaina issikkavaellukselle, sillä pakkasraja on -15. Onneksi Bessulla on lomaa loppiaiseen. Ehkä käyn silti Hrönnillä nuuhkimassa, jos se vain olisi pilttuussa...

      En ole omakustannetyppiä: Suostun heti kun minua pyydetään;-) Valokuvia on paljon ja toisaalta, nyt tuli just mieleeni eräs kuvataiteilija, joka voisi osallistua myös...Hänen kynänsä on taikaa♥

      Poista
  15. Haaveet ovat ihania ja kun oikein haaveilee, ne toteutuvat!

    Sininen on minulla vaihtunut valkoiseksi.
    Olen pitänyt pientä taukoa ihan siitä syystä, että en ole oikeasti jaksanut. Aamutuurit vievät minusta kaiken mehun. Piti olla vain viikon töissä, mutta nyt on mennyt jo viisi viikkoa:)

    Vielä kolme päivää jäljellä kahdeksan päivän putkesta ja sitten on viikon loma!!!
    Mukavaa joulun alusaikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, ne vain jotenkin käyvät toteen...

      Oi, sinä et ole vielä löytänyt vaaleanpunaisen rauhoittavaa&innoittavaa vaikutusta ja se on kaunis myös valkoisen kanssa;-)

      Silloin kun joudun aamulla R:n mukana lähtemään cityyn, en jaksa illalla mitään. Viime tiistaina unohdin jopa Downton Abbeyn...

      Miten sää nyt töihin, kun just piti alkaa Vapaaruhtinattaren vuodet...

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  16. Näyttää ja kuulostaa prinsessamaiselta vai olisiko itse keiju, joka puutarhassa ja lumien keskellä tanssahtelee.
    Otin nyt tuon mustaherukkaohjeen ylös. Pitää kokeilla vaikka puolikasohjeella.
    Rentouttavaa kolmea päivää, sillä eihän täältä voi kauempaa pois olla ellei netti ala pätkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arleena, sallitaan Olgan ja R:n olla nyt lumikeijuina;-)

      Tuota täytyy kokeilla: Niin uskomaton väri ja takuulla terveellistäkin.

      A, sinä olet sen mitannut;-) Mun sisareni väittää, että vajaan neljän vuoden aikana olen ollut poissa koneelta kokonaan pisimmiltään kolme päivää...huh-huh, kuka tätä olisi uskonut.

      Lumen valoa!

      Poista
  17. Ihania tunnelmakuvia ja haaveita. Vielä kaksi työpäivää ikäviä rästejä sun muita ja sitten pääsen joulumaahan. Lomaa varten on muutama kirja varattu. Tänään laitoin Berliinistä ostamani uuden joulukoristeen, hernnhutilaistähden ikkunaan. Vaikka itse sanonkin, niin on se kaunis!

    Ihanaa joulunodotusta ja lepopäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helena,kiitos. Varmaan haaveita sullakin, mutta minä kerron muille;-) Se sun Joulumaa vasta onkin kova juttu: Teeppä siitä oikein tunnelmapostaus blogiisi.

      Toivottavasti olet kuvannut berliiniläistähtesi blogiin ja ellet, tee se. Tahtoo nähdä!

      Kiitos samoin sinulle ja kyllä se tästä!

      Poista
    2. Ei ole vielä blogissa kuvaa, mutta naamakirjassa on!

      Helena (työkoneelta)

      Poista
    3. Kiitos vinkistä, käynkin katsomassa. Olet ehkä huomannut, että en ole niin kauhean innostunut facesta...ehkä tämä blogi ja muu elämä vie energiani;-)

      Poista
  18. ♥ Oikein ihanaa joulun odotusta! Kyllä luonto on taas niin kaunis ja jouluinenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta, Sinikka, kiitos samoin sinulle! Talven Ihmemaa on täällä Suomessa...ihanaa.

      Poista
  19. Ihanaa joulunodotusta. Suloinen mökki. Mulle tuli hirveä nälkä kun noita ruokakuvia katselin. Toivottavasti talvi ei lauantaina näytä nurjaa puolta ja nosta pakkasta liian korkealle. Halaus ja iloa viikkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anne, kiitos samoin sinulle. Tuohon voisi muuttaa asumaan!

      Jos lauantai on meitä vastaan, meillä on sitten vielä muita päiviä...Ja mun on pakko nyt ihan kohta saada pussata Hrönniä!!! Untuvatakin taskut ovat jo täynnä leipiä, jotka odottavat vain hamuilevia samettihuulia...



      Poista
  20. Vaaleanpunainen oli minunkin inhokki väri kunnes jotakin naksahti ,nyt vaaleanpunaista on kaikkialla :D Niin on suloinen talo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nina, olemme mennyttä naista, mutta nauttien!

      Unelmakoti talvisadussa...

      Poista
  21. Pinkki on niin ihana väri, pienissä erissä, mullakin on joku pinkkikausi meneillään, ja punaista...ihan omituista.
    Saksankielen kurssille haluaisin minäkin,verestämään vanhoja taitoja, olenhan josku -80 luvulla asustellut Saksan maalla ja tykännyt kovasti. Puhetta ymmärrän suht hyvin vieläkin, mutta omat puhumisen lahjat ovat menneet, sanavaraston unohtamisen myötä.
    Ai, jospas pääsisin Väinön kanssa viikonloppuna vihdoinkin metsälenkille, lumiseen metsään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuija, nyt on pinkin valtakausi...eihän kaiken tarvitse olla sitä kuitenkaan.

      Minä olen kirjoittanut lyhyen saksan, mutta olen ottanut sen jälkeen kursseja sekä matkustellut saksankielisissä maissa about 15 vuotta kerran tai kaksi vuodessa. Se kieli tarttui jopa Meriin, joka vauvasta oli reissuilla mukana. Sinulla on varmaan tuon asumisen pohjalta vahvempi taito kuin minulla.

      Minä haluan nyt issikan kanssa lumiseen metsään!

      Poista
  22. Liköörin teossa on sokerin määrä on makuasia, mutta liian vähän ei hyvä eikä ylimakea liköörikään maistu. Mutta onneksi sokeria voi lisätä juoman valmistuttuakin jos ei maku natsaa. Olen tehnyt mustaherukkalikööriä muutamana vuonna, juhlistaa talven pimeyttä ja maistuu myös kesällä puutarhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri, kirsikkani ovat nyt sekaisin hapankirsikkaa sekä puolimakeaa, joten ans' kattoo miten maku osuu. Just niin, sokeria voi aina lisätä.

      Mustaherukkaliköörisi näyttää upealta!

      Poista
  23. Hullut haaveesi kuulostavat taivaallisilta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, ehkä ne myös ovat sitä;-)

      Poista
    2. Kaunein näkemäni piparitalo, mietin kuinka kauniisti se sykähdyttää sydämeeni ja saa ajatukseni pois kaikesta muusta.
      Olsiko se tuo kaunis vaaleanpunainen sävy valkoisen katon kanssa ja kukkakiemurat seinillä viehkeästi sydän ikkunan kanssa... kertakaikkisen ihanan kaunis kokonaisuus!
      Bambi kurkistelee ihastuksissaan avoimen oven kutsuessa sisään, vai onko se bambi no minulle se on.
      Herkulliset ja niin terveelliset ruuat näen edessäni olet taitava ja ruoka on parasta mistä saa voimia ja hyvän mielen jaksamiseen ulkoilun lisäksi. Hauska kuva sinusta lumihangessa kauniin sävyisen kynttilän kanssa.
      Juomassa on todella syvänpunainen värisävy ja sen kun nostaa kauniin lasin kanssa huulilleen ja hitaasti maistaa tuntee ihanan tunteen ja sanoo tämä on elämää nauttien
      ja että marjat on omista puskista!
      Unelmasi toteutuu hyvin mielin.
      Onnellista olotilaa ja nautinnollista joulun aikaa sinne satumaahan sydänlämpöisin ajatuksin<3

      Poista
    3. Sirkka, täysin samaa mieltä! No, Keski-Euroopassa ne voivat aina olla bambeja...ehkä jouluna joku saksanhirvikin on mukana.

      Tuo lasi on niin täydellinen tuohon mustaherukkaliköörin. Katsos pitää ostaa just tuollaiset lasit, että voin sitten kuvata mun kirsikkaliköörin;-)

      Minusta tuntuu, että voisit viihtyä Cherin ja Marian kauniissa blogeissa. Try it!

      Kaikki toteutuu. Kaikille toteutuu. Siinä on vain yksi taika: Siihen pitää uskoa.

      Kiitos samoin sinulle sinne idylliseen, harmoniseen kotiisi ja puutarhaasi♥

      Poista
  24. En siis olekaan ainoa, jolla elämän varrrella entiset inhokit ovat muuttuneet mielijutuiksi, lemppareiksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, et toki, et toki, elämä opettaa;-) Ihan jännittävää ajatella, mitä seuraavaksi...

      Poista