lauantai 1. joulukuuta 2012

Blogistanian kuopus-kilpailu 2012

Nora Surojegin, Pirkko Liisa Surojegin: Untu ja sydäntalven salaisuus (Otava 2012)  /  3
Titta Kuisma, Laila Nevakivi: Lapsen oma lintukirja (Minerva 2012)  /  2
Mauri Kunnas: Tassulan iloinen keittokirja (Otava 2012)  /  1

Tässä paremmuusjärjestyksessä lukuvuoteni parhaat lastenkirjat Blogistanian Kuopus-kilpailuun 2012

lastenkirjaterveisin
Leena Lumi
Lähettänyt klo

19 kommenttia:

  1. Tuula1. joulukuuta 2012 klo 11.05

    Vaikka Kunnaksen kirjoista tykkäänkin kovasti, niin luulen, että sinun ykkösesi on minunkin ykkönen :) - en ole tuota Kunnasta vielä käsissäni pidellyt. Tilasin Untu-kirjan Suomessa asuvalle ystävättärelleni AdLibriksen kautta lahjaksi (ihan vaan sinun ansiosta, kun sen täällä esittelit aikaisemmin). Aivan ihana kirja ja niin sopiva lahja satuja kertovalle ystävälleni.

    Ihanaa joulukuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena Lumi1. joulukuuta 2012 klo 11.12

      Tuula, Kunnas on aikamme klassikko, mutta...Untu ja sydäntalven salaisuus on nyt vain 'se juttu'. Ja vetoaa lapsiin sekä aikuisiin. Jätin itselleni 'oman Untun'.

      Tämä Kunnas on ollut kovin suosittu tuttjen pikkukokkien parissa;-)

      Lintukirja on luontokirja ja Nevakiven loistavaa kuvitusta. Erittäin paljon kiinnostavaa tietoa ja mikä kansi;-)

      Poista
    2. Leena Lumi1. joulukuuta 2012 klo 11.15

      Kiitos samoin Tuula♥

      (Olen hirveässä kiireessä taas: Lähdössä moniin kauppoihin, lounaalle ulos, valtaisa lumimyräkkä menossa ja yritän 'ylösrakentaa' itseäni.)

      Poista
  2. A1. joulukuuta 2012 klo 12.27

    Ihania kirjoja varmasti, kiitos esittelystäsi, Leena!<3

    Oikein ihanaa adventtia ja viikonloppua, Leena-IhaNainen.<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena Lumi1. joulukuuta 2012 klo 16.38

      Aili, ole hyvä ja kiitos.

      Kiitos samoin sinulle, Aili-IhaNainen! Nyt on maa meilläkin jo valkoinen.

      ♥

      Poista
  3. Paula1. joulukuuta 2012 klo 13.37

    Mielestäni joulun aikaan lastenkirjat sopivat hyvin aukuisillekin. Niitä on mukava katsella ja lueskella kiireettä. Niissä on jotakin ajattomuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena Lumi1. joulukuuta 2012 klo 16.56

      Paula, täysin samaa mieltä. Ajattomuutta kuten joulun ajassa...

      Poista
  4. Katja / Lumiomena1. joulukuuta 2012 klo 14.09

    Meillä Untu vielä odottaa, mutta se vaikuttaa kerrassaan ihanalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena Lumi1. joulukuuta 2012 klo 16.59

      Katja, teillä on ihanuutta edessä.

      Lumen ihmemaa on alkanut meilläkin.

      Poista
  5. tohveli1. joulukuuta 2012 klo 18.36

    Kylläpä näyttää ihanalta tuo Untu. Harmi, ettei tällä hetkellä ole niin isoja sukulaislapsia, että jaksaisivat kauan kuunnella kirjoja, mutta vähitellen 5kk-ikäisen veljentytön kanssa voi alkaa jo kirjoja lukea ja katsella.. :) Lastenkirjat on minusta ihania, varsinkin kuvitukset. Voinpa kai minäkin tuon Untu-kirjan lukea ihan itselleni, niin ihanalta se vaikuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena Lumi1. joulukuuta 2012 klo 18.43

      Tohveli, pienten lasten 'puutteessa' luin koiruudelle ja miehelle, kovasti pitivät. R. oikeasti luki kirjan vielä itse, joten kyllä tämä sopii ihan itsellekin. Minulle jäi 'oma Untu'!

      Poista
  6. Hanneles bokparadis1. joulukuuta 2012 klo 19.23

    Mauri Kunnaksen keittokirja sopisi minulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena Lumi2. joulukuuta 2012 klo 11.05

      Hannele, tästä ovat pitäneet lasten vanhemmatkin!

      Poista
  7. hanne virtauksesta1. joulukuuta 2012 klo 21.37

    Lasten kirjat ovat aina ihania.
    Ajattomuus, läsnäolo kasvavat niitä lukiessa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena Lumi2. joulukuuta 2012 klo 11.06

      Hanne, ajattomuus on kauniisti läsnä minun mielestäni juuri Untussa.

      Kunpa muistaisimmekin olla läsnä. Se ei ole aina itsentäänselvyyys.

      Poista
  8. Kaisa Reetta1. joulukuuta 2012 klo 21.58

    Untu ja sydäntalven salaisuus -kirjaa olen selaillut kirjakaupassa ja melkein ostin sen -itselleni. Taidan kartuttaa satukirjakokoelmaani tällä ihanuudella.

    VastaaPoista
  9. Valkoinen Kirahvi2. joulukuuta 2012 klo 11.24

    Arvelinkin sinun valikoivan Untun ensimmäiäseksi. Minulla se odottelee vielä lukemista. Harmi, sillä kuvauksesi perusteella se olisi voinut olla yksi kolmesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena Lumi2. joulukuuta 2012 klo 11.38

      Valkoinen kirahvi, Untussa on vähän mystiikkaa, sadun ja luonnon taikaa, joust sellaista, josta pidän. Toivottavasti lapsetkin pitävät. Ja kirjan kansi on upea!

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)