sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Luna esittelee, kahden kuukauden lukijasuosikit, mustatorvisieniä ja...kirjamessulippuja


Kummikoiruutemme Luna esittelee tässä Hvitträskiä 'papinsa' Jyrki Äikäs kuvaamana. Luna on homekoira ja hänellä on samassa perheessä sisko Lulu, äiti Ninni ja isä Easy. Luna tulee silloin tällöin meille saamaan erityishuomiota ja -hemmottelua.


Kahden kuukauden lukijasuosikkini blogissa ovat yllä. Lunasta aasinsilta Makaroffin Homeäidin päiväkirjaan, joka on todella kuin trilleriä lukisi, mutta sillä erotuksella, että kaikki kirjassa on todellista! Susanna Makaroffin tapauksessakin apuna olivat mm. homekoirat, jotka ovat paljon enemmän ja varmemmin oikeassa kuin ne viranomaiset, jotka yrittävät peitellä homevaurioita.

Ensimmäisen kerran löysin lehdostamme mustatorvisieniä ja innostuin vähän liikaa: kaaduin isosti, kuten aikaisemmin kerroin. Olen kuitenkin ihan iskussa nyt, joten ei hätää. Ja näitä sieniä on useita ryppäitä, vain kantarelleja ei ole enää tullut lisää.


Lumimies karsimassa männyn oksia. Aloin ihmetellä, että mihin on kadonnut pieni, oranssi vaahtera, jonka olisi näin hyvän suven jälkeen pitänyt kasvaa paljon. No, sitä painoivat männynoksat, mikä


olisi pitänyt huomata tästä viime vuoden kuvasta, mutta ei me silloin mitään huomattu, sillä oli paljon muuta. Liikaa muuta.


2014 pieni, mutta kaunis eikä vielä hätää oksista, jotka sitä ovat nyt estäneet kunnon kasvusta. Tästä lähin pikkuvaahtera verhoo männyn runkoa ja ainakin syksyisin tässä keltaoranssissa voimavärissä.


Syyspesämme villiviinien ja syyshortensioiden suojassa.


Viime vuonna kun matkasimme lokakuun lopussa Helsingin kirjamessuille, jämähdimme Hartolan pellolle seuraamaan huikeaa lähtöjärjestäytymistä, jossa pitkän jonon johtajajoutsen antoi äänimerkkejä ja ryhmä teki uuden muodostelman. Pelto kaartui vasemmalta alaspäin, joten ei mitään mahdollisuutta saada kuvaa kaikista upeista linnuista. Menneellä viikolla ylitsemme lensi Lumimiehen laskujen mukaan yhdellä kertaa vähintäin 300 joutsenta. Niin isoa ryhmää en ole ikinä ennen nähnyt liikkeellä yhtä aikaa.


Siis tänne olimme menossa. Olin ensimmäistä kertaa liikkeellä operaation jälkeen ja kestinkin messuilla vain päivän, vaikka olimme pääkaupungissa koko viikonlopun. Siis fysiikkani kesti vain päivän, minä voisin olla kirjamessuilla vaikka viikon! Oletko menossa Turun Kirjamessuille 6.-8.10.2017? Minulla on kaksi lippua, jotka arvon avecina eli yhdelle, joka voi sitten ottaa kaverinkin mukaan. Arvonta auki ke  27.9. klo 12 saakka. Laittakaa kommenttiin mukaan sähöpostiosoitteenne, kiitos.



Lunan sisko Lulu Hvitträskin puutarhassa. Lululla on tosi myrtsi ilme... :)



Ensi viikon loppupuolella tai viikonloppuna vihdoinkin Kirstin puutarhaan. Huomenna kirjoitan tiistain kirjaa 'ulos', ulkoilen etc. ja tänään luen jo kiinnostavaa seuraavaa: Syyskirjasadon korkein hetki!


Bis Dienstag!

Leena Lumi

4 kommenttia:

  1. Oi miten suloinen Luna ja tuo joutsenkuva on aivan ihmeellinen ja taianomainen. En ole ikinä nähnyt kerralla noin montaa joutsenta, hieno otos Leena.

    Mukavaa uutta viikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, eikö vain<3 Olin jäädä tuohon pellolle, sillä en ole ikinä kokenut vastaavaa, että noin alkavat muodostaa lähtöryhmää. Ei voinut mennä yhtään likemmäs, joten pokkarilla otin, zoomasin ja nostin kädet ylös toivoen parasta:)

      Kiitos samoin sinulle<3

      Poista
  2. Muistan tuon viime vuotisen matkanne ja upeat joutsenet...en ole tänä syksynä yhtään auraa nähnyt, vahinko! Kirjamessuille joskus haluaisin, koskaan en ole päässyt/saanut aikaiseksi lähteä! Varmaan paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa! Upea koira!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, se oli monista syistä niin erityistä. Meillä kävi nyt moninkertainen tuuri, sillä oli kuin monta auraa ja lensivät välillä erillään välillä kuin toisiinsa sulautuen. Siellä on Saila sitten se Herkku&viini -osastokin:)

      Luna on!

      <3

      Poista