Me kaikki tiedämme, että kala on terveellistä. Etenkin rasvainen kala, kuten vaikka lohi. Tieto ei kuitenkaan vielä tuo terveellistä kalaa pöytäämme. Tiedän monia, jotka syövät kalaa tuskin koskaan. Siis tiedän nyt, kun asun Keski-Suomessa. Meren rannalla asuessa totuin sekä syömään että laittamaan kalaa monella sortilla ja siitä asiasta olen ikuisesti kiitollinen. Pienessä kalastajakylässä ei sitä taloa löytynyt, etteikö kalaa olisi osattu laittaa. Sanottiinpa myös, että ’naimisiin ei pääse ellei osaa laittaa sadalla sortilla silakkaa’ ja ’kala kauniina pitää’. Kun tyttärellämme todettiin aikanaan vilja-allergia, lääkärit eivät meinanneet uskoa, että kala-allergiaa ei ollut. Olishan se ollut, jos tytöllä nimeltään Meri olisi...Tytär oppikin kalaan niin, että sitä juhlapöytää meillä ei ole etteikö siinä olisi graavia merisiikaa.
Kenenkään ei tarvitse tuntea osaamattomuutta kalan edessä, sillä ruokaohjeita on etenkin naistenlehdissä runsaasti, mutta minunkaan ruokakirjahyllyssäni ei ole kuin yksi kirja kalasta ja se koskee vain silakkaa, joka sinänsä on hieno ja monikäyttöinen kala. Nyt on kuitenkin ilmestynyt kuin toiveena ajatuksilleni vähän fiinimpi kalakeittokirja Klara Desserin Hienoja kalaruokia – Omega-3 ja veden herkut (Fina feta fiskar. Omega-3 och havets läckerheter, Tammi 2011, suomennos Heli Tanni). Kirjan todella herkulliset kuvat ovat Hans Desserin. Kuvien myötä omakin kalatajuni avartui ja tajusin, miten monella tavalla voin kalaa valmistaa ja tarjota.
Tämän teoksen alussa on hyvin selvät tietoiskusivut omega-3:sta. Tätä rasvahappoa on melkein mahdotonta saada luonnollisesti muuten riittävästi kuin syömällä kolmesti viikossa kalaa. Tähän minäkään en pysty ihan, mutta tiedostan kaiken, mihin omega-3 vaikuttaa. Jo kauan sitten puhuttiin kalan viisaaksi tekevästä vaikutuksesta. Lapsille sanottiin, että ’kun syöt kalaa, tulet viisaaksi’. No, tässä on vinha perä, sillä kalaöljyllä autetaan nykyään oppimisvaikeuksista kärsiviä lapsia ja on todettu kalaöljyn ehkäisevän ja lieventävän myös dementiaa sekä masennusta. Myös ADHD-oireyhtymää on voitu lievittää kalaöljyllä. Samoin omega-3 auttaa niveloireisiin, Crohnin tautiin ja vatsakatarriin, auttaa keskittymään sekä ehkäisee veritulppien muodostumista. Yleisesti ottaen kalaöljyn rasvahapot ehkäisevät tulehduksia.
Minun suosikkejani ovat kuha ja kampela, mutta ei auta, sillä niitä ei löydy ollenkaan parhaiden omega-3 kalojen luettelosta. Rasvaisin on makrilli, sitten tulevat silli, lohi, tonnikala, osterit, sinisimpukat…Ei silti mitään hätää sillä lohi on todella hyvää ja siitä on moneksi ja myös sillistä, minkä saa ilokseen todeta kirjan ohjeista. Alla kuva erilaisista sillimarinadeista. Ellei ole silliä saatavilla, kirjan ohjeita voi soveltaa vaikka silakkaan, kuten minä teen. Meillä ei ole joulupöytää ilman Leenan valkosipuliyrttisilakoita.
Kirja on upea sekä kuviltaan että sisällöltään. Tarjolla on 80 ohjetta kalasta niin että makumaailma kulkee pohjoismaista Välimerelle ja saa vielä vaikutteita aasialaisesta ja latinalaisamerikkalaisesta keittiöstä. Ei siis mitään tylsää tiedossa! On herkkuja noutopöytään kuten Lohimousse- ja punajuuri anjovis coctailvoileivät taikka Puolukkagraavattua lohta muikun mädin ja punasipulin kanssa. On alkuruokia juhlaan kuten vaikka Lohi-avokadopiirakka tai Graavilohi peston ja appelsiinin kanssa. On pääruokia juhlaan kuten Lohi-katkarapusalaatti tai Lohipatee, katkarapuja ja punajuuria. Löytyy myös Silligratiinia sekä Kookos-kasvilohikeitto ja monta, monta muuta hurmaavaa, herkullista, terveellistä ohjetta. Ja tässä alla kuva ja ohje Värikkäillä kasviksilla täytetystä nieriästä, josta todetaan, että ’nieriä on kaunis kala, joka sopii hyvin uunissa paistettavaksi.’
1 suuri nieriä tai kaksi pienempää
karkeaa valkopippuria
2 tl suolaa
2 punaista paprikaa
2 punasipulia
1 kesäkurpitsa
1 rasia kirsikkatomaatteja
1 sitruuna
1 ruukku tuoretta lehtipersiljaa
0,5 dl oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Laita kala uunivuokaan ja ripottele päälle valkopippuria ja suolaa. Pilko paprikat, sipulit ja kesäkurpitsa pieniksi paloiksi ja jaa kirsikkatomaatit neljänneksiksi. Paloittele myös sitruuna.
Laita kasvikset kalan sisään ja ympärille persiljanlehtien kanssa. Kaada oliiviöljy kasviksille ja suolaa ja pippuroi myös ne. Peitä vuoka foliolla ja paista uunissa noin 40 minuuttia. Jos haluat kalan pinnan saavan väriä, ota folio pois viimeisten 10 minuutin ajaksi.
Tarjoile peruna- tai juuressoseen ja salaatin kanssa.
♥♥♥♥♥
Suosittelen tätä kirjaa kaikille itsestään huolehtiville kulinaristeille! Oiva lahja myös ystävänpäivänä, sillä haluathan ystäväsi voivan hyvin! Nuoret eivät monetkaan osaa kalan valmistusta, joten siinä yksi kohderyhmä tälle kirjalle. Minulle tuli mieleeni, että olen avioliitossa miehen kanssa, joka on hulluna kalaan. Jos minä nyt lupaisin hänelle toteuttaa kaikki tämän kirjan ohjeet, hän polvistuisi eteeni suloisesti ja voisin pyytää ihan mitä vain…
Kiitos tästä ohjeesta. Kokeilen. Kala on kyllä tullut tutuksi, onhan toinen vanhempani meren rannalta ja lapsena syötiin kalaa siellä joka aterialla, vastapyydettyä.
VastaaPoistaAiemmin työelämässä tuli eri ruokakirjat tuttuakin tutummaksi, kun piti oppilaille aina jotain keksiä. Ja jossain vaiheessa sitten täydellinen kyllästyminen niihin. Nyt sitten taas niitä katselee ilokseen, kuten tätä esittelemääsi.. Niin, tuosta omega-3 rasvahaposta, viljeltyjen kalojen (kirjolohen) rasvahappopitoisuus on laskenut puoleen. Ja se johtuu rehusta jota niille syötetään. Uutinen viime viikolta.
Hirveän monet vierastaa kalan laittamista, ihan kun se olisi sen vaikeampaa. Meillä syötiin kotona toripäivinä aina kalaa, mutta paljon oli lapsuuden ystävieni perheissä sellaisia, joissa ei koskaan ollut kalaa pöydässä. Meille tulee lauantaina vähän vähemmän tuttuja ruokavieraita ja soitin heille just ja kysyin, syövätkö kalaa ja onneksi syövät.
VastaaPoistaMinttuli, minä luen näitä ruokakirjoja himolla. En ole vielä kyllästynyt. Kiva, että sinäkin teet paluuta;-)
VastaaPoistaMinä olen kyllästynyt keksimään, mitä ruokaa laittaisi arkena. Tykkään tehdä viikonlopuksi ja jos tulee vieraita.
Uskon tuon tasan tarkkaan! Minä olen muutaman kerran kaupassa pyytänyt, että 'saisinko villilohta' ja'saisinko villisiikaa'. Minua katsotaan kuin jotain ihmettä, mutta se ihme onkin nykyään viljelemätön kala. Merenrannallakin on suuret viljelyaltaat, mutta kyllä minä siellä vielä saisin villikalaa, täällä Keski-Suomessa hankalampaa...
Allu, sama täällä. Ihan kuin kala ei olisi ruokaa, vaan jotain outoa...Merillä oli ystäviä, jotka ollessaan viikonloppukylässä eivät syöneet koskaan kalaa. Se tulee kotoa esimerkin tai sen puutteen kautta.
VastaaPoistaMinä olen joskus soittanut ja tiedustellut että 'käykö GRAAVIkala', sillä osa kalansyöjistä ei syö graavia kalaa.
Luvialla on toripäivä torstaisin ja kun meidän menot osuvat viikonloppuun, on selvä, että saamme mitä upeampia kala-aterioita. Siellä on kalastajasuku, joka myös jälkijalostaa eli voi ostaa vaikka savuistettua lohta, joka on ennen savstusta päällystetty sinihome- tai jollain muulla herkullisella juustolla, johon savustus tuo sitten oman arominsa. Graavin tekee aina Lumimies, sillä kukaan ei osaa sitä kuin hän. Ja siitä on hänen anoppinsa ihan samaa mieltä;-)
Kiitos, kiitos vihjeestä! Ehdottomasti aion ostaa tuon kirjan kotiin, sillä pidän kalasta ja paljon.
VastaaPoistaNieriästä tulee mieleen toissa kesänä tehty Hangon matka ja Ravintola Origo. Nieriä maistui! Takana oli upea päivä Bengskärin majakalla, jäimme Hankoon yöksi ja seuraavana päivänä kävimme Fiskarsissa.
Olen ollut pari lyhyttä jaksoa työssä Ahvenanmaalla sekä myöskin lomaillut perheen kanssa. Siellä saattoi elää kalalla ja varsinkin tuoreet savustamosta haetut kampelat olivat kalaruokien aatelia. Veljeni osaa savustaa superhyviä muikkuja ja niitä tulee sitten syötyä kuin ikinä ei olisi ruokaa nähnyt.
Kaunis tuo edellisen postauksen vaateostos!
Kala on herkullista, jos sitä vain saisi ehdottoman tuoreena. Kesällä olemme asian suhteen omavaraisia, mutta nämä talven ovat sitkuttelua, aika monta kertaa kaupasta on kannettu pettymys kotiin.
VastaaPoistaAina tunnen piston sydämessä, kun luen näitä omega-juttuja.Itse en pysty pillereinä omega 3:sta syömään, joten pitäisi syödä ehdottomasti enemmän kalaa. Täytyypä kurkata tuotakin kirjaa.
Marjatta, ole lämpimästi hyvä! Tämä on jokaisen kulinaarisen ja intohimolla ruokaa laittavan kokin 'must'. Lumimies soitti äsken ja kerroin hänelle pieniä juttuja, joita ei ole tullut mieleenkään yhdistää kalaan ja hänkin nyt ihan intona kuulemma alkaa tästä kokkailemaan.
VastaaPoistaAi, ai, Hankoon ja Fiskarsiin mulla mieli tekevi. Tottakai sinne jäädään yöksi;-) Ja toivottavasti muistamme tuon Ravintola Origon, kun siellä olemme. Olen kyllä kartoittanut paitsi Suomea myös Eurooppaa ravintoloilla. Nyt pitäisi saada sellainen koko Euroopan kartta, johon voisi lykkiä neuloja huippuravintoloiden muistamiseksi. On minulla kyllä mappi, johon olen kerännyt laskuja erittäin onnistuneista ruoka- ja hotellikohteista.
Siis ei ole kampelan voittanutta! Söin kerran Göteborgin ulkopuolella olevalla turistisaarella vanhassa puuravintolassa erään toisen tarjoamana halstarttua kampelaa. Et ikinä tiedä mitä tein! Kysyin, että voinko ottaa toisen;-) Minä sain sen ja tarjoaja oli mielissään. Lumimiestä päin en viitsinyt katsoa ollenkaan;-) Se oli niiiin hyvää.
Lapsena vietin kesiä isän kotipitäjässä Säkylässä ja siellä oli pihalla kuin pihalla muikkupönttö. Niiden tuoksu tuo nuo kesät vieläkin mieleeni...ja miltä muikut maistuivatkaan suoraan pöntöstä saatuna. Nyt saamme hyviä muikkuja vain suvisessa Savonlinnassa. Ne ovat kyllä hyviä.
Olisipa minullakin veli...Katson varmaan veljenkaipuuseeni sarjaa Brothers & Sisters. Siinä Kevin on se mun veli.
Kiitos♥ Minäkin tykkään paljon.
Joana, ymmärrän, että kalaa ei tule laitettua, jos sen hankinta on vaikeaa. Etkö millään pääse viikonloppuna, siis vaikka lauantaina ostamaan mistään vaikka lohta. Osta vähän enempi ja laita iso lohi uuniin eri tavoin tehtynä ja suvella grilllin. Kun sitä on runsaasti, siitä riittää vielä maanantaillekin. Tämä on se mun keino, että syömme kalaa kaksi kertaa viikossa. Ei täälläkään ole hyvät apajat, vaikka asumme pari minuuttia järven rannasta...Mren rannalla kaikki oli toisin.
VastaaPoistaArvaappa, alkoiko minua vaivata, että miksi et voi syödä omega-3 -kapseleita....
Tällainen kalakirja olisi mukava olla omassakin hyllyssä. Jotenkin aika usein juuri kalaruokien kohdalla iskee insipraation puute ! Uunilohta, kalakeittoa, graavia lohta, graavia siikaa, ahvenet alla romana... siinä oikeastaan mun repertuaari. Parannettavaa siis on ! Täytynee käydä selaamassa tämä opus, kiitos vinkistä !
VastaaPoistaMinä rakastan kalaruokia, samoin mieheni ja oma lapsuudenperheeni. Olen tietenkin tottunut järvikalaan, jota perheessämme on syöty paljon kesät talvet, mutta mummoni rannikkopohjalaisena perintönä meriakalatkin ovat tuttuja.
VastaaPoistaArvaa siis vaan, herahtiko vesi kielelleni? Söinkin kalaa tänään, juurikin lohta.
(Kiva törmätä tämän viestin ensimmäiseen kommentoijaan täällä. ;))
Petriina, ei mulla ole paljonkaan runsaampa itse tehtynä paitsi nuo marinadit...
VastaaPoistaAion esitellä yhden oman kalaruokani keväällä joskus ja kertoa siihen liittyvän tarinan.
Ole hyvä vain.
Lumiomena, sinä olet sieltä päin, jossa äidin suvun juuret. Osa sinne sitten jäikin. Siellä on ainakin erittäin ansiokas muikkukulttuuri. Ahven on myös hyvä kala.
Siis meillä kalaa melkein joka su ja sitten loput ma. Tosin saatamme sitten viikolla syödä katkarapusalaatin, joka on meidän kaikkien herkkua.
(Nyt sait minut uteliaaksi...Täytyypä käydä hänellä...)
Tällaista kirjaa olenkin odotellut,vaikka hyllyssäni onkin jo pari hyvää kalakirjaa.
VastaaPoistaEn syö lihaa,mutta rakastan kalaa,jota tosin ei tule ihan joka päivä syötyä,koska esim,norjalainen lohi on niin vietävän kallista täällä.Tosin joitakin Välimeren tai kasvatettuja kaloja saa halvemmallakin. Minua surettaa se ,että poikani ei syö kalaa.Tämä kaikki tapahtui sen jälkeen,kun hän lapsena sai koulussa kalaruokaa,joka maistui pahalta. Pari vuotta sitten sain hänet vihdoinkin syömään sushia,ja se kyllä kelpaa,mutta jos tuon sen saman graavilohen hänelle,niin silloin ei kelpaa. Nieriä on ihana kala;sitä söin viime kesänä Tertin Kartanossa. Ja nyt Suomen matkalla en paljon muuta syönytkään kuin lohta ja kirjolohta!
Jael, ymmärrän kyllä poikaasi, sillä on parikin tapausta sattunut itselle...Yksi oli se, kun sain lapsena savossa asuessamme hauen kaksipäisen ruodon kurkkuuni ja jouduin oikein sairaalaan sitä poistattamaan. Senpä jälkeen ei ole hauki alas mennyt. Sitä toista en kerro, joka oli mun yksi kauhea ruokamoka.
VastaaPoistaMinäkin olen nyt muutaman kerran viime syskynä syönyt ravintolassa nieriää. Hyvää on ollut.
Ajattelin paljon sinua tämän kirjan kohdalla, koska tiedän, ettet syö lihaa. Kalaa pitää syödä ja onneksi tiedät sen.
Kalan hinta vaihtelee huimasti. Esim. viime suvena norjanlohi oli meidän kaupassa 28 euroa kilo ja nyt se on 18 euroa kilo! Kun tulee vieraita ja grillataan suvella, niin ei se paketti halvalla irtoa. En tiedä, onko tuo joku kauppajuttu, jos ihmiset vaikka suvella syö enempi kalaa tms. niin nostavat sitten hintaa...
savustettu tuore rasvainen makrilli minun herkkua, paljon omega 3:sta
VastaaPoistaHannele, sulla on siellä niin huippukalamestat. Se makrilli, mitä sinä syöt on tämän kirjan lähteen (U:S:Department of Agriculture) mukaan kaikkein terveellisintä eli siinä on omega-3 -rasvahappoja 2 299 mg/100 g:ssa.
VastaaPoistaLapsenlapseni rakastaa kaikkea kalaa: rapuja, äyriäisiä, kalanmätää, ihan kaikkea.. oikea herkuttelija. Hän jo 1-vuotiaana tiesi miten syödään latva-artisokkaa: laitetaan voihin ja vedetään se syötävä hampailla..
VastaaPoistaMinä ymmärrän häntä, sillä minäkin rakastan katkarapuja, simpukoita, mätiä...Merikin söi jo pienenä kaikkia mereneläviä.
VastaaPoista(eikä ole koskaan nähnut vauvanruokapurkkia :)
VastaaPoistaKova saavutus nykyaikana!
VastaaPoista