sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Geert Kimpen: Kabbalisti

Prologi

Oletko valmis matkalle kohtaamaan sisäisen varmuutesi, jonka avulla voit hurjimmissakin elämän myrskyissä ja haasteissa pitää tulesi liekissä?


Geert Kimpenin teos Kabbalisti (De kabbalist, Bazar 2011, suomennos Titia Schuurman) on kiihkeä tarina kabbalismin mystiikasta, Toorasta, Zoharasta, liitonarkista, ahneudesta, oikeudesta, murhasta, ihmisen alimmista vaistoista, mutta myös rakkaudesta, erotiikasta ja ihmisen ikuisesta kaipuusta kuitenkin lopulta löytää sisin rauha ja luomisen sisin olemus. Kuka tämän kirjan lukee, hän valmistukoon siirtymään Galilean vuorille Tsfatiin, kestämään koleran, kielletyn rakkauden tuskan, kylmän, kuuman, nälän. Hän olkoon valmis villanvärjääjä Hajjim Vitalin seuraan, jossa koetaan suurin yksinäisyys, mutta myös suurin täyttymys. Hän ken lähtee, ojentakoon sormensa saadakseen niihin kolme hopeista sormusta, joissa kussakin kolme heprean kirjainta.

Tämä on suojeluksen Jumalatar. Alef. Lamed. Dalet. Tämä on ehdottoman rakkauden Jumalatar. He.He.Ajin. Ja tämä on paranemisen jumalatar. Mem.He.Šin.


Jos olet valinnut lähteä mukaan, tiedä, että skorpionit vaanivat tielläsi, mutta haavasi parantaa lempeä mystiikka, jonka avulla jaksat vaeltaa, kunnes löydät Jumalan seitsemänkymmentäkaksi salattua nimeä, tajuat Tooran matemaattisen kauneuden lukuarvoissa ja lopulta Moriavuoren luolastossa kohtaat Šekhina jumalattaren verhoutuneena savuun…


Šekhinan nauru sai Hajjimin rauhoittumaan. Kukapa hän oli epäilemään Jumalan naispuolisen ilmentymän arvostelukykyä? Šekhina liukui alas arkulta ja astui hitaasti lähemmäs Hajjimia.


”Sinä hakeuduit luokseni Francesan takia. Koska rakastat häntä niin paljon. Unohdit omaa henkeäsi uhkaavan vaaran. Sait siivet. Kun kaksi ihmistä rakastaa toisiaan ehdottomasti ja epäitsekkäästi, minä ilmestyn. Mutta kun rakkautesi perustuu oman edun tavoitteluun, herätät suudelmallasi henkiin Lilitin.”

Kaf Vav Kof:
sukupuolimagian jumala


”Lilitillä on mieheen niin hypnoottinen ja orjuuttava valta”, Hajjim sanoi hitaasti ja tuijotti suu auki Francesan ylpeänä paljastamia kauniita, pyöreitä rintoja, ”että hän houkuttelee miehen syrjään hengelliseltä polulta, jota tämän pitäisi seurata.”


Francesa astui pienin askelin ulos leningistään ja asettui aivan Hajjimin eteen. Hän vei kätensä Hajjimin olkapäille ja työnsi sitten käskevästi kupeensa tämän kuivia huulia vasten. Hajjim juopui tuoksusta, joka täytti hänen sieraimensa, ja hänen huulensa imeytyivät Francesan jumalatartemppelin kulkuporttiin kuin pyytäen äänettömästi päästä sisään.


Hollantilainen Geert Kimpen on kirjoittanut mestariteoksen. Se on aivan selvää. Kimpen on koulutukseltaan elokuvaohjaaja, ja hän on myös tehnyt käsikirjoituksia teatteriin, kabareihin ja televisioon. Esikoisromaani Kabbalisti on hänen tunnetuin teoksensa ja sen käännösoikeudet on myyty jo viiteentoista maahan. Olen ennenkin lukenut näytelmäkäsikirjoittajien teoksia ja huomannut, että niissä on Se Jokin. Mukaansa tempaava tila, jossa itse olet mukana näytöksessä. Usein se tila voi olla pieni ja hyvin näyttämöllinen, mutta se voi myös kattaa monia aikakerrostumia ja siirtyä myös maantieteellisesti paljonkin. Välittömästi Kimpenin tekstiin soljuttuani muistin huomattavan venäläisen näytelmäkirjailijan Edvard Radzinskin, jonka syvä kiinnostus Nikolai II:en kohtaloon, on luonut kirjan Viimeinen tsaari – Nikolai II:n elämä ja kuolema. He kirjoittavat aivan eri aiheista, mutta Ääni: Se on sama.


Kimpenin kirja on niin upea, että yritän hillitä itseäni, sillä järjetön ihastus ei ole hyvä kumppani tuottaa ymmärrettävää tekstiä. Jos haluat lukea tämän kirjan, ole valmis siirtymään Tsfatin kaupunkiin ja vuoden 1563 talveen, josta kaikki alkaa. Kirja on jaoteltu hurmaavan mystisiin lukuihin, joiden nimet jo herättävät innoituksen muuttaa tähän kabbalistien kaupunkiin tutkimaan kabbalistisia sanoja, Jumalan kirjaimia ja lukumystiikkaa, kohtaamaan demoneita, erotiikkaa, jumaluutta ja historiaa. Kirja alkaa luvulla Vav He Vav: Jumala joka matkaa menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa ja siitä alkaa tarina Hajjim Vitalista, maineikkaan Tooran tutkijan Josef Vitalin pojasta. Hajjim ei kuitenkaan isänsä harmiksi tunne mitään kiinnostusta Tooraan vaan häntä vetää kabbalistinen mystiikka. Isä antaa lopulta periksi ja saa suhteillaan Hajjimin jo hyvin nuorena kabbalistioppilaaksi, jolloin Hajjim myös jättää työnsä villavärjääjänä. Lopulta hänestä tulee Egyptistä perheineen saapuneen rabbi Jitshak Lurijan oppilas ja siitä alkaa koko kiehtova tarina. Jitshakilla on kaunis, viisitoistavuotias tytär Francesa ja jo ensi tapaamisella, luvussa Jod Zajin Lamed: Eedenin puutarhan Jumala


Hajjim olisi halunnut polvistua tytön eteen ja laskea päänsä tämän syliin. Hän olisi halunnut uikuttaa: ”Mitä minulle tapahtuu? Mistä oikein on kyse?”


Niin ei ole kuitenkaan tarkoitettu kuuluisan kabbalistiopettajan Jitshakin oppilaalle ja siksi pääsemme tutustumaan tuomari Karoon, Saraan ja ahneuden perikuvaan Zimaraan, joka haluaa ensimmäisenä löytää liitonarkun tullakseen uudeksi messiaaksi! Kohtaamme myös Šlomon lesken Esterin, kiinnostavan naisen, joka elää yllättävän vahvasti ja rohkeasti tuossa ajassa ja ympäristössä halliten elämäänsä täysin itsenäisesti. Esteristä haluaisin lukea oman kirjan!


Koska liikumme Israelissa, kohtaamme luvussa Reš He Ajin: uusien tilaisuuksien Jumala, väistämättä myös sen asian, joka on Jerusalemin iäisyyskysymys eli kenelle tuo pyhä kaupunki kuuluu. Siirryttyämme hetkeksi Tsfatista Jerusalemiin, havaitsemme islamilaisen Jerusalemin juutalaisyhteisön pieneksi, mutta tiiviiksi. Täällä juutalaisten ja muslimien välit ovat selvästi kireämmät kuin Tsfatissa. Muslimeja raivostuttaa, että heidän pyhässä kaupungissaan on synagoga ja he toivovat alati jotain veruketta, jonka nojalla heittää juutalaisen jumalan rukoilijat ulos kaupungistaan. Tämän loistavan kirjan loppupuolella, luvussa Ajin Šin Lamed: Jumala joka muuttaa kaiken, Hajjim toteaakin, että


Aika ei ole vielä kypsä Šekhinalle. Niin kauan kuin ihmiset murhaavat toisiaan uskonsa vuoksi, ei kukaan heistä ole ymmärtänyt luomisen syvintä olemusta. Että me kaikki olemme yhtä.

Epilogi


Kiitän Geert Kimpeniä kirjasta, jonka hän on itse ojentanut Madonnalle kabbalatunnilla, sekä meille kirjojen meren kautta. Kiitän myös miestäni siitä, että hän taas kerran kesti, kun lähdin ’pois’, sillä en voinut vastustaa tätä seikkailua, joka oli kuin hyökyaalto vieden minut mukanaan uneen ja mystiikkaan. Usvalla kirjoitettuun.

***

Tästä kirjasta ovat kirjoittaneet lisäkseni ainakin Kirjakirppu,  Aila ja Kuutar

33 kommenttia:

  1. Katsoinkin tuota kirjaa Akateemisessa ja laitoin korvan taakse.Kuulostaa kiehtovalta kirjalta.Näköjään tarua ja totta;Isaac Luria,modernin kabbalismin isä,oli todellinen henkilö.

    VastaaPoista
  2. Tässäpä voisi olla kirja, jota tarvitsen. Kiitoksia!

    VastaaPoista
  3. Tässä taas huomaa kirjablogien hyvän puolen - en ollut tästä ikinä kuullutkaan ennen tätä ja heti alkoi kiinnostaa. Varmasti luen kun kirjastossa joskus kävelee esiin. :)

    VastaaPoista
  4. Jael, arvasin, että sinä tiedät enemmän;-) Well...tässä oli kirjan alussa alaviite, että "Suomennoksessa heprelalaisista ja arabialaisista nimistä on pääsääntäisesti käytetty translitterointistandardien mukaisia muotoja. Päähenkilöiden nimien kansaisvälisesti tunnetuimpia muotoja ovat Chaim Vital ja Isaac Luria.


    Siis olen niin heikkona tällaiseen fiktion ja faktan sekaiseen unenomaiseen mystiikkaan. Mutta arvaa mitä!: Minulle aukeni nyt monta uutta asiaa, ihan faktaa.

    Jael, sinäkin voisit yllättyä jostain tässä kirjassa: Tuo naisten vahvuus, itsenäisyys ja uskallus...totta vai tarua.

    Anne, miten minä luulin, että nyt tarvitset vain rakentamiseen ja sisustukseen liittyvää. Joke! Ymmärrän, että kaipaat jotain, mikä vie ajatuksia edes hetkeksi muualle.

    Peikkoneito, kiva, että löysit uutta kiinnostavaa. Ja toivottavasti asut ison kirjaston likellä, joka ottaa tämänkin kirjan valikoimiinsa.

    VastaaPoista
  5. Kuten ehkä tiedät, pidän kirjoista, joissa eri aikakaudet, historia ja fiktio sekoittuvat (esim. Kirjan kansa). Kun luin tämän kirjan ilmestymisestä, mietin, että "ottaisinko" sen omaan blogiini, mutta aika ei ollut oikea. Nyt mietin, että olisi näköjään kannattanut ottaa!

    Mystiikkaa sinänsä ei minua kiinnosta (siksi, että olin siitä niin innostunut kymmenen vuotta sitten ja minulla on paha tapa kuluttaa aiheet loppuun), mutta kirjan tarina, eri aikakaudet, ihmisyys ja ennen kaikkea hyvä teksti houkuttavat.

    Kiitos tästä!

    VastaaPoista
  6. Varmasti mielenkiintoinen ja vaikuttava teos.
    Tällä hetkellä luen natsiajasta kertovaa kirjaa: Kirjavaras.
    Löysin sen sattumalta yöpöytäni laatikosta. Olin jo lukenut sitä jonkin matkaa, mutta jostain syystä se oli jäänyt kesken. Alustahan se oli taas aloitettava:)
    Hyviä öitä, ja mukavia lukuhetkiä <3
    -Hanne-

    VastaaPoista
  7. Lumiomena, tiedän, että olemme tehneet hyvin runsaasti samoja kirjoja eli aihepiirimme kohtaavat.

    No, minähän olen hulluna maalaustaiteeseen ja niinpä tämä kirjan kansi sai minut kiinnostumaan itse kirjasta. Siis itse jälleen kerran todistin, miten tärkeää on tehdä houkuttavat kannet...En voi edes kuvitella tilannetta, että en olisi löytänyt tätä kirjaa...kauhea ajatus...Minua ei ole ollut viikkoon, sillä olen ollut muualla.

    Maaginen realismi on kovin juttuni, mutta heti kun historia, uskonto, erotiikka, seikkailu ja mystikka kohtaavat, se on minulle menoa. Suosittelen tätä todella ja ole hyvä;-)

    Hanne, tuo Kirjavaras kuulostaa tutulta, mutta lukenut sitä en ole.

    Kiitos samoin Sinulle!

    VastaaPoista
  8. Tuon kirjan voisin lukea jo pelkastaan sen vuoksi, etta asuin pienen hetken aivan Tsfatin kyljessa 80-luvun alussa ;). Kirja tulee merkittya listalle, jota kirjoitan hankittavista kirjoista ensi kesana Suomessa. Kiitos vinkista!

    VastaaPoista
  9. Jouduin hyppäämään arviosi loppuun tänne kommentteihin., sillä minulla on tämä kirja vielä kesken. Olen juuri kirjoittamassa Kimpenin tapaamisesta, sillä minulla oli torstaina kunnia jutella hänen kanssaan kirjoista, Suomesta ja kirjallisuuden opiskelusta.
    Olen lukenut 60 sivua ja olen todella innoissani kirjasta. :)

    VastaaPoista
  10. Tuula, kiinnostavaa! Tsfit on entiseltä nimeltään Safed. Sillä on oma sotaisa historiansa, kunnes kaupungista tuli sataprosenttisen juutalainen. Kiva, että löysit lukemista.

    Hanna, minutkin kutsuttiin häntä tapaamaan, mutta en pääse täältä äärimmäiseltä Keski-Suomen saarelta. Ja olen myös vanhan koirani omaishoitaja. Saan melkein viikottain kutsuja haastattelemaan kirjailijoita, mutta sen aika ei ole nyt. No kiva juttu, että pidät kirjasta. En uskonut kenenkään muun kirjabloggaajista lukevan tätä...

    VastaaPoista
  11. Tämän matkaan taidan minäkin tahtoa. Juuri nyt kun arki tökkii, pako kirjan maailmaan välillä on paikallaan.

    VastaaPoista
  12. Anne, saat lainaksi♥

    Mukavaa alkanutta viikkoa! Asioilla on tapana järjestyä.

    VastaaPoista
  13. Kirjan kannessa on jo jotain vahvasti puhuttelevaa!

    1500-luku, mystiikka, faktaa ja fiktiota käsi kädessä....kiinnostuin!!

    VastaaPoista
  14. Susa, tämä on yhtä tasokas sisältä kuin ulkoa eli kannen maalaus on yksi yhteen kirjan sisällön kanssa.

    VastaaPoista
  15. Hei Leena, päivitin mun profiilia :) sieltä löytyy nyt s-postikin :)

    VastaaPoista
  16. Kirjoititpa kiinnostavan arvostelun. On ihana lukea arvosteluja, joista huokuu kirjoittajan innostus ja intohimo lukemaansa kirjaan. Kirjan aihepiirit eivät sinällään houkuttele minua...mystiikka, kabbala, demonit, jumaluus...mutta arviosi perusteella minun on saatava kirja käsiini ja katsottava minkälaisen fiiliksen kirja saa aikaan.

    VastaaPoista
  17. Absolutely white, lue saman tien sitten myös Rakkauden aikakirja sekä Nora & Alicia. Ja takaan että pidät kirjasta punainen morsian;-)

    Niin...minulla on nyt menossa tällainen vaihe, mutta tälläkin hetkellä luen dekkaria...

    Mulle tuli runsaasti fiiliksiä, sillä olin viikon ihan kuin muualla. Se jokin siinä.

    VastaaPoista
  18. Apua, niin paljon kirjoja, ihania, mielenkiintoisia kirjoja,,,
    miten ehdin mukaan..
    tämä varmaan olisi minulle..

    Nyt minulla onsellainen vaihe, että haluaisin löytää kirjan, kirjoja, Jumalasta, hänen ihmeistään, luottamuksesta häneen, heittäytymisestä...onkohan sellaista romaania Leena?

    ps ja heli laittoin kommentissaan mun sivulla kirjastaan sulle tietoa..=)

    VastaaPoista
  19. Hanne, tämä on äärettömän hieno kirja, mutta seikkailullisempi kuin se, jota nyt sulle ehdotan ja sen kirjan nimi on Rakkauden aikakirja. Se on juuri nyt oikea kirja sinulle. Vie ajatukset pois kaikesta, mutta tarjoaa samalla lohtua.

    Käyn katsomassa tänään. Kiitos!

    VastaaPoista
  20. Luin tämän kirjan "rakkauden aikakirjan" jälkeen..
    Luulen, että tämä on niitä harvoja kirjoja, joita saatoi lukea mainbitsemani kirjan jälkeen, kirjan, jonka lumoihin jäin ja halusin jäädä, elää sitä..
    Jollain tavoin, vaikka tämä oli erilainen kirja, jossain syvyydessä, tunnelmassa, tämä muistutti "rakkauden" kirjaa..

    Tykkäsin niin paljon, että olen surullinen, että olen tämänkin jo lukenut..

    Sinä kerroin jo niin uoein sanoin, lausein tästä kirjasta, joten, en edes yritä...

    muuta kuin , ehkä tämänkin kirjan voisin ostaa itselleni..
    onko Leena vastaavia kirjoja vielä?
    Kiitos sinulle..

    VastaaPoista
  21. Hanne, ne muistuttavatkin: Hyvässä!

    Minulla on innostuessani aina liikaa lauseita - tai sitten ei sitä yhtäkään.

    Ihan tällaista ei nyt ole, mutta minulla on valtavasti kevään uutuuksia lukematta...

    Mikset voisi nyt lukea Axel Munthe - tie Caprin huvilalle. Vai eikö sinua yhtään kiinnosta historia? Olihan näissäkin historiaa, mistä niin kovin pidit. Ja etkös lukenut myös Kirjan kansan. Siinä oli uskontoa, historiaa, romanssia ja seikkailua.

    Sinäkään en pystynyt sanomaan, kumpi on parempi: Rakkauden aikakirja vai Kabbalisti?

    VastaaPoista
  22. Sen voin sanoa, että voisin ostaa "Rakkauden " itselleni.
    Lähinnä, ei vain ainoastaan, mutta ..kuitenkin, niiden 40:n ohjeen takia..
    haluaisin lukea niitä aina silloin tällöin...
    ja haluaisin lainata sitä kirjaa muille..

    paremmuutta on vaikea sanoa..
    ehkä rakkaus...♥

    VastaaPoista
  23. Hanne, sinä vaativaisin asiakkaani, katso mitä vastasin sinulle viimeisimpään postaukseeni.

    Teidätkö, lainaan kirjojani vain yhdelle ja hän on pitänyt Rakkauden aikakirjaa jo monta viikkoa. Tuntuu pahalta. Sen kirjan pitää olla mun hyllyssä. Ei olisi pitänyt lainata SITÄ kirjaa. kabbalsitia en anna ollenkaan. On kirjoja, joita ei edes lainata.


    Molemmissa oli rakkautta.

    VastaaPoista
  24. Sain luettua tämän loppuun hetki sitten. Upea ja kiehtova kertomus, joka vei täysin mukanaan. Kirja tarttui mukaani kirjastosta vain siksi, että muistin nähneeni sen sinun blogissasi. Kiitos.

    VastaaPoista
  25. Petriina, hienoa, että pidit. Jos olisit lukenut myös Rakkauden aikakirjan, kysyisin, kumpi on mielestäsi parempi.

    Ole hyvä vain, tämä on minulle kutsumus;-)

    VastaaPoista
  26. Leena: luin Rakkauden aikakirjan parisen viikkoa sitten :-) Tämä oli mielestäni parempi, vaikka pidin siitäkin. Kommentoin sitäkin muistaakseni jo :-)

    VastaaPoista
  27. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  28. Petriina, kiintoisaa: Kabbalisti on parempi kuin Rakkauden aikakirja!

    Minä en millään muista enää mitään. Olen pahoillani! Liika lukeminen ja liian vähä nukkuminen, vievät muistin. Mihin minä vielä joudunkaan...

    Minusta näissä oli aika paljon samaakin, mutta jos vedän vähän suoriksi, niin arvelin Rakkauden aikakirjaa sopivammaksi laajalle lukijakunnalle, kenelle vain, melkein...

    VastaaPoista
  29. Kyllä vain, sanoisin jopa, että Kabbalisti on ilman muuta parempi. Kielellisesti ja tarinan perusteella. Kimpen kirjoittaa jotenkin hengästyttävän mielenkiintoisesti ja vaikka juoni etenee koko ajan vinhaa vauhtia, siinä vaikuttaa taustalla koko ajan sama tematiikka, joka tekee tarinasta yhtenäisen.

    Ehkäpä monet säikkyvät jo kirjan aihepiiriä, joka ei ehkä ole ihan tavanomaisimmasta päästä ? Suosittelin tätä veljelleni, mutta mietin kyllä tarkkaan, että kenelle muulle voisin kirjasta mainita. Tämä ei ehkä ole kaikkien kirja.

    Minä muistan ne kommentit hyvin, jotka tulevat jälkikäteen johonkin postaukseen, mutta en oikein heti tajunnut, että sinulle varmaan niitä tulee jatkuvasti :-)

    VastaaPoista
  30. Petriina, näin minäkin koin. Kabbalisti pysyi hyvin kasassa nopeudesta huolimatta. Heti kun olin kirjan lukenut, tajusin, että tässä taas 'Elävältä haudatut' eli siis minun, mutta ei välttämättä suuren yleisön kirja.

    Olen huomannut, että kirjan aihepiiriä toiset kaihtavat. En siis tyrkytä, mitä nyt palkissa vähän;-)

    Petriina, kyllä minäkin muistin jokaisen kommnetin vielä sanotaan yli vuosi sitten. Sen jälkeen on vettä virrannut, mutta voihan olla että tämä on vain tilapäistä. Minulla on vielä sitten se, että luen oikeesti liikaa, poden koko ajan huonoa omaatuntoa, kun en ehdi käydä kaikien blogeissa riittävästi ja sitten vieä en ehdi nukkua riittävästi eli ei tämä niin kauhean tavoiteltava olotila liene ellei haluaa poltaa kynttiläänsä molemmista päistä. Nyt jo puutarha vie tunteja päivästä...,mutta onneksi en voi syttää muita, vain itseäni ja kiittää lukijoitani, kuten sinua♥

    VastaaPoista
  31. Vasta nyt sain tämän Kabbalistin. luettua ja koko muu elämä menikin ihan sumussa viikonloppuna. Blogisi on tuhoni. Kun luen, en saa mitään muuta aikaan ja sitten onkin kasapäin kaikkea. Kasapäin on myös kirjoja odottamassa talven pimeitä hetkiä... Kiitos nyt kuitenkin tästäkin vinkistä :)

    VastaaPoista
  32. Aila, mun koko elämä on yksi tuho kirjojen takia.

    Toivottavasti olet postannut kirjasta...tulen nyt.

    Ole hyvä!

    VastaaPoista