keskiviikko 23. helmikuuta 2011

TAPAS

Carlos Horrillon ja Patrick Morcasin kirja Tapas (Tapas – Simple Combination, Striking Flavours, Tammi 2011, suomennos Siiri Susitaival) on ylistys paitsi taidolle valmistaa ruokaa yksinkertaisesti ja hätkähdyttäviäkin makuyhdistelmiä kokeillen, myös kertomus Carlosin ja Patrickin ravintolasta El Paradorista, joka on mitä ilmeisemmin ystävyksien suuren intohimon ja luovuuden näyttämö. Kirjan kuvat ovat Gus Filgaten suurenmoista taidetta. Kirja on niin herkullinen, että on melkein eroottinen. Tunteelle ei voi mitään, kun koko ajan tunnen valkosipulin, rosmariinin, korianterin, rakuunan, sitruunan, timjamin, balsamiviinietikan, oreganon, kurkuman, salvian…huumaavat tuoksut ja luen, mitä kaikkea voi valmistaa kuin samalla viestittäen tunnetilojaan. Olen Tita, joka elokuvassa Como aqua para Chocolate kertoo ruokataiteellaan suuresta intohimostaan Pedrolle, mutta…

 Miten ilmestyy näin vastustamattomia ruokakirjoja? Edistääkö tämän minun siirtymistäni takaisin ohueksi? Pitääkö tämä ajatukseni poissa Kaikkien Aistien Juhlien Vaalinnasta, jossa ruoka on yksi tärkeä nimittäjä?


Minä viis veisaan muusta kuin saada elää tämä kirja todeksi.  Haluan olla Tita ja lähden vapaaseen pudotukseen antaen Carlosin viedä minut hänen ravintolaansa, jossa pääkokkina huseeraa Hamdi ja tämän apuna Patricikin lanko Cob. Kyseessä on siis perheyritys ja mukana on muitakin suvun henkilöitä.
 
 Kirjan huumaavat ohjeet ovat neljälle, kuudelle tai kahdeksalle. Ja on hyvä heti huomata, että ellei kala-ja äyriäisruokaohjeissa mainittuja lajeja löydy, aina voi soveltaa – tiettyyn rajaan asti. Johdannossa jossa esitellään perhettä ja kirjan tekijöiden käsityksiä herkullisesta ruoasta sekä tuodaan myös esiin käsite tapas. Carlos kertoo:

Kaikki tietävät varmaan jo, että aidot tapasit ovat pieniä annoksia. me tarjoilemme jotain tukevampaa. Espanjassa sitä kutsutaan nimellä ’racion’, kirjaimellisesti ’annos’, ja juuri tätä me tarjoilemme El Paradorissa, reiluja, hyvänkokoisia annoksia.

Sitten seuraa perustavanlaatuisia ruoanvalmistusohjeita aina maustetuista oliiviöljyistä harisaan ja aïoliin. Ei siis kannata hermostua, sillä kaikki tahnat opetetaan tekemään kädestä pitäen. Kirja jakaantuu kala ja äyriäiset, liha ja kana, vihannekset, riisi ja linssit sekä jälkiruoat. Kaikista osa-alueista on tietoisku ennen kuin siirrytään valmistamaan Salteado de Pez Espada con Tomatitos (Paistetut miekkakalaviipaleet kirsikkatomaattien, valkosipulin ja korianterin kera), Gambas Picantes (Paistettuja tiikerikatkarapuja valkosipuli-chilimarinadissa), Pollo con Pimientos Rojos (Kanaa paprikoiden ja kikherneiden kera) tai Empanadillas de Queso y Espinacas (Pinaatti-juustonyytit). Ja tietenkin Anita-täti olisi loukkaantunut ellei hänen Paella Doña Ana olisi ollut mukana. Kuvassa alla Salteado de Col con Panceta (Paistettua kurttukaalia pekonin, sipulin ja paprikan kera).



Kirja on huumaava matka kulinaariseen seikkailuun, jossa tekijöiden ruokafilosofia on suuntaviittana sekä yksinkertaiseen että uskallettuun. Huomasin tapasia tehdyn vähän aikaa sitten täällä Oma kokeilusuosikkini taitaa olla Pinaatti-juustonyytit sekä eräät kala- ja kanaherkut. Yrttihulluna sain aivan uusiakin vinkkejä keittiööni. Ja sitruunaa olen alkanut suosia entistäkin enemmän, sillä se tuntuu sopivan niin moneen. Samaa mieltä ovat Tapas –kirjan kuvista päätellen myös El Paradorin ’pojat’, joilla sitruuna- ja limettilohkot kruunaavat kattauksen toisensa perään.


Herkullinen Tapas Kaikkien Aistien Juhlien Vaalijalle♥

25 kommenttia:

  1. Ah tapaksia,me gustan!
    Ihana kirja varmaankin,ja kuvatkin näyttävät niin houkuttelevilta.
    Ihanaa Leena,miten näet erotiikan myös tässä;D Minulla on hyllyssäni pari espanjalaista keittiötä käsittelevää kirjaa,joten taidankin nyt mennä katsomaan niitä tämän postauksen innostamana,,,,

    VastaaPoista
  2. Nam, tapas on parasta Espanjaa. Meilläkin käytetään paljon sitruunaa ja limettiä.

    VastaaPoista
  3. Jael, jo pelkkä basilikan tuoksu kaataa minut;-) ja muistappa tuo meksikolainen elokuva ja Rakkauden aikakirja on sinulta vielä lukematta...Mulle tuli tästä hirveä keväthinku ihan yrttitarhani takia. Laitappa sinä nyt jotain herkullista tapasta. Odotan!

    Allu, uskon. Olen välttänyt limettiä ja sitruuna niiden hampaiden kiillettä vahingoittavan happamuuden takia, mutta siihenhän voi ottaa avuksi ranskalaisen tavan nauttia juustoa jälkiruoaksi, jolloin happamuuden haitta poistuu.

    VastaaPoista
  4. Nyt tulin taas tännekin. Voi, että minulle tulee aina lukemisen tuska täällä vieraillessani. Minulla on valtava kirjakokoelma ja viimeaikoina olen lukenut liian vähän. Liian hektisen arjen vaikutus näkynee myös siinä, että minulta jää kirjoja kesken! Minulta! Se on kamalaa.
    Kiitos vinkeistäsi, myös tuosta Tirlittanista.

    VastaaPoista
  5. Sanni, en haluaisi tuottaa tuskaa, vaan lukuelämystä;-) Odotas, kun puutarhakirjat saapuvat...

    Ole hyvä vain! Ja Tirlittan on ihana.

    VastaaPoista
  6. Ah.

    Mitenhän sitä voisi muuttua taas ohueksi, tosiaan, kun tällaista on tarjolla...? :)

    Ihanan oloinen kirja. Mullahan on ollut siskoni kanssa koekeittiökuukausi (tosin en ole sitä ihan noudattanut), mutta tekee mieli jatkaa samalla linjalla: pöytään vain ennen maistelemattomia herkkuja!

    VastaaPoista
  7. Ilse, sulla tuskin ongelmia...eikä mullakaan ennen kuin kasvoin kiinni blogiini...

    Teillä on upea idea, sillä loppujen lopuksi taloudessa kuin taloudessa syödään enimmäkseen samoja, usein toistuvia aterioita. Sitä ei vain jaksa keksiä mitään. Antaa energiansa muualle. Viikonloppuna edes pitäisi olla aikaa kulinaariselle hurmiolle.

    VastaaPoista
  8. Joku tällainen kirja pitäisi saada! Tapasten idea on viehättävä.

    Ajatteles, ilta jolloin olisi vain tapaksia ja Almodovarin elokuvia. Se olisi aika täydellistä.

    VastaaPoista
  9. Lumiomena, tämä on ihan käyttökirja. Ruokaohjeet ovat innoittavia ja riittvän selkeitä ja myös kasvisruokapuolella löytyy.

    ...niin ja sen jälkeen voisi vielä kuunnella Concha Buikaa. Täydellistä!

    VastaaPoista
  10. Kuulostaa sellaiselta ruokakirjalta, joka pitää saada ! Tapakset ovat ihania ! Ja kivoja siitä, kun saa maistella kaikenlaista.

    Ja ei, näillä eväillä ei taida pysyä ohuena, ei...

    VastaaPoista
  11. Petriina, tämän sinä haluat! Tämä himo kerätä ruokakirjoja ja sitten vielä niitä oikeasti harrastaa/toteuttaa on kovan luokan juttu, ei tähän kaikki pysty. Vaatii uskallusta;-) Onneksi kesämekkoon on vielä aikaa...

    VastaaPoista
  12. Oioi, tapakset on mun juttu. Viimeksi söin pari viikkoa sitten espanjalaisessa ravintolassa tapaksia, tilasimme pöydän täyteen erilaisia ihanuuksia. Ja espanjalaista punaviiniä päälle.
    Ei ehkä ole parempaa..

    VastaaPoista
  13. Tapakset, ah ja kunnon punaviiniä yksi lasillinen. Conchka Buika, jonka löysin täältä blogistasi joskus. Kiitos. Kyllä kelpaa. Ja ikävä tuli taas espanjalaisiin tunnelmiin.

    VastaaPoista
  14. Soolis, jatka vielä vähän, niin nousen junaan;-) Minä täällä saaren eristyksissä, lumen saartamana...

    Minttuli, kuulostaa ihan viikonlopulta;-) Tiesin, että tämä kirja olisi sopinut torstaille tai perjantaille, mutta voihan sitä haaveilla viikonlopusta jo pikkulauantaina. Kiva, että pidät Buikasta. Multa syntyy ruokakin parhaiten Buikan soidessa...ja tietysti se kokin viinilasi siinä likellä.

    VastaaPoista
  15. Tähän kirjaan pitää ehdottomasti tutustua, jospa sieltä saisi uusia ihania vinkkejä tapasten tekoon.

    VastaaPoista
  16. Kiitos, Leena! Sain arvontavoittokirjan eilen! :)

    VastaaPoista
  17. Absolutely white, vaikka oletkin jo tapaslinkitetty, ukson, että löydät uusia vinkkejä. Try!

    Marja-Leena, toivottavasti löydät siitä todellista iloa ja hyötyä. Serkkuni sitä eilen kaipasi ja minä totesin, että 'se meni jo'.

    VastaaPoista
  18. Pöytä notkui siis mm. näitä:
    kulhollinen oliiveja, manchego-tomaattileipää, grillattua kanaa miedossa paprikakastikkeessa, ja kaikkea ihanaa.

    VastaaPoista
  19. Soolis, ei saa! Grillattu kana on mun herkkua ja kaikki, missä on paprikaa. Änkeän itsekin paprikaa melkein ruokaan kuin ruokaan.

    VastaaPoista
  20. Muistan ikuisesti sen sun aurajuusto-paprikakanan, en ole eläissäni syönyt parempaa kanaa.
    Ihania ideoita tuossa kirjassa, nam.

    VastaaPoista
  21. Anne, se on ehdottomasti klassikko, jota himoavat kaikki. Runsas paprika ruoassa antaa lisäarvoa, jota on vaikea vastustaa ja homejuustot vain lisäävät kutsua.

    VastaaPoista
  22. Tuo kirjatelineesi on todella kaunis. Ihailen tyyliäsi sommitella kirjoja ja kukkia näissä kuvissa. Tuossakin kirjan kuvassa ruuan värit sopivat todella hyvin tulppaanien väreihin ja kuvan tumma puupinta hyllyn väriin. Ihania väriyhdistelmiä.

    VastaaPoista
  23. Hanna, ja parasta on, että minulla on noita telineitä kaksi;-)

    Kiitos!

    VastaaPoista
  24. Saanko udella, että mistä olet hankkinut kirjatelineesi?

    VastaaPoista
  25. Hanna, olen saanut kuvassa olevan telineen joululahjaksi serkultani. Sitten olen ostanut melkein samanlaisen itse Sokokselta. Serkkuni antama eli kuvassa oleva on hieman kruusatumpi ja mielestäni olen nähnyt tätä Kodin Ykkösessä, Sokoksella, Stokkalla etc.

    VastaaPoista