En minä ole nainen. Olen neutri.
Olen lapsi, hovipoika ja rohkea päätös,
olen naurava häive helakanpunaista aurinkoa...
Olen kaikkien ahnaitten kalojen verkko,
olen malja kaikkien naisten kunniaksi,
olen askel kohti sattumaa ja perikatoa,
olen hyppy vapauteen ja omaan itseeni...
Olen veren kuiske miehen korvassa,
olen sielun vilu, lihan kaipuu ja kielto,
olen uusien paratiisien portinkilpi.
Olen liekki, etsivä ja röyhkeä.
Olen vesi, syvä mutta uskalias, polviin saakka,
olen tuli ja vesi rehellisessä yhteydessä, ilman ehtoja...
- Edith Södergran -
Kohtaamisia (WSOY 1982)
suomennos Pentti Saaritsa
kuva Johanna
Nämä Edith Södergranin runot ovat kyllä väkevyydessään vertaansa vailla.
VastaaPoistaKylläpä tuo Johannan maalaus sopii hyvin tähän aina yhtä hienoon ja puhuttelevaan runoon.
VastaaPoistaUnelma, ekö vain! Ja miten hyvin tässä kuva ylistää runoa...
VastaaPoistaLumiomena, tämä runo on ollut minulla jo kauan Lumikarpalossa, mutta Södergranin omalla kuvalla. Nyt tähän tuli erilaista sävyä.
Juuri nyt:
VastaaPoista"olen askel kohti sattumaa ja perikatoa,
olen hyppy vapauteen ja omaan itseeni..."
Tulevaisuudessa toivon mukaan myös jotain seesteisempää : )
Hieno teos kuvassa! Värimaailma upea!
Anne, luin ensin tekstisi hallintapaneelissa ja siinähän ei näy kuva. Luulin, että toinen Anne (Bessu) 'puhuu' ja valmistauduin jo kirjoittamaan kohtalokkaat sanat, mutta en perukkaan niitä, vaan tarjoan sinulle meidän tunnarimme: Seisova vesi haisee, olkaamme siis ylitse tulviva virta!
VastaaPoistaKun olet vähän aikaa siellä seesteisyyden siimeksessä, kyllästyt.
Minä olen rakastunut 'meidän taiteilijoihimme'♥
Tämä runo oli juuri tähän päivään oikea, kiitos!
VastaaPoistaOlen jo toista kertaa sitä lukemassa täällä. :)
Ilse, eipä ihme...minulle tämä voisi olla huoneentaulu.
VastaaPoistaToivottavasti nyt sait uutta vahvuutta!
Väkeviä sanoja, todellakin!
VastaaPoistaSusa, Edith Södergran on väkevyyden mestari! Hurmion tyttärien Kuningatar!
VastaaPoistaEt olisi kyllä voinut löytää sopivampaa kuvaa tuohon runoon.
VastaaPoistaAllu, täysin samaa mieltä!
VastaaPoistaHei Leena !
VastaaPoistaEn saanut lähetettyä sinulle sähköpostia... joten kirjoitan nyt tänne.
Sopiiko, että linkitän puutarhakirja-arvostelusi blogiini ? Laitoin blogini sivupalkiin, sen alaosaan, malliksi vähän mitä ajattelin. Mitä mieltä olet ?
Poistathan tämän viestin ... voit vastata minulle sähköpostiini puutarhastudio@kolumbus.fi
Lumisin terveisin SariW
OK, meilaan sulle.
VastaaPoistaOnpa ihana yhdistelmä:)
VastaaPoistaMinusta Johannan maalaukset ovat pysähdyttäviä, mikä tietysti taiteen tarkoitus onkin. Antaa aihetta syvempään ajatteluun, pistää mielikuvituksen liikkeelle.
Mukavaa illan jatkoa sinulle!
Minulla onkin matka tiedossa. Lähden kahden ystävättäreni kanssa Tallinnaan, kolmen päivän reissu:)
-Hanne-
Upea tuo kuva! Ja runo,ja niin hyvin sopivat yhteen,hyvä valinta Leena!
VastaaPoistaHanne, suorastaan täydellinen!
VastaaPoistaKyllä nämä 'meidän blobitaiteilijat' ovat järisyttäviä. Ellei maa järähdä, kun katsoo kuvaa, tai ei ala sielu väristä, yhtä tyhjän kanssa. Mutta tämä tuntuu!
Kiitos samoin Sinulle!
Voi, tyttöystäväreissu: Ihanaa! Nauti täysillä♥
Jael, kiitos♥ Minustakin tämä yhdistelmä on ruutia!
VastaaPoistaIkisuosikkiruno, ja sopi täydellisesti myös minun iltaani - pohdin juuri kämppikseni kanssa valintoja ja vapautta, tämän lukeminen antoi vahvistuneen olon!
VastaaPoistaKatrrina, tämä runo, käyttääkseni nyt kovasti muodissa olevaa adjektiivia, on nimenomaan voimaannuttava.Joillekin se on suorastaan peili!
VastaaPoistaJos saan antaa ihan pienen oman mottoni elämään, minulla niitä mottoja nimittäin riittää;-), niin yksi on: Elämän pitää olla seikkailu.
Kommenttini on ilmeisesti hävinnyt taivaan tuuliin, joten jota kuinkin uudestaan:
VastaaPoistaTähän ei kyllä ikinä kyllästy♥suosikkirunoni, kuten tiedätkin :)
Edithin runot ovat kyllä hurjia ja intohimoisia, voin vain kuvitella mitä aikalaiset ovat niistä ajatelleet.
Ja "Olen vesi, syvä mutta uskalias, polviin saakka,
olen tuli ja vesi rehellisessä yhteydessä, ilman ehtoja..." Voiko naiseutta enää paremmin kuvata?
Almafiina, ne häviävät...en minä ainakaan ole sinua deletoinut;-)
VastaaPoistaSinäkin tiedät, että tämä on minun suosikkini. Tämä on minä. Ja minä tiedän, että sinä rakastat tätä runoa. Ja olen huomannut, että sinulla on runon tajua ja siitä minä tykkään♥
Hänestä ajateltiin monenlaista. Lue nyt vaikka se Ernst Brunnerin Edith. Brunner käyttää samaa tyyliä kuin Satu Koskimies Hurmion tyttärissä ja ainakin minuun purevat molemmat kirjat.
Tiedät ehkä tai et, että tuberkuloosilla uskottiin olevan libidoa nostava voima. Se näkyy etenkin Thomas Mannin kirjassa Taikavuori, joka on yksi elämäni klassikoja.
Edtih Södergran ja Katri Vala olivat hyvin poikkeuksellisia runoilijoita...