sunnuntai 20. helmikuuta 2011

KOOKOSKAKKUA JA TUULETUSTA TULEVASTA

Eilen oli ihmeeliinen päivä, sillä ehdin monenlaista. Leivoin mm. kakun pikkulinnuille ja siinä saavat käydä myös oravat. Sanomattakin on selvää, että näitä syöttöjuttuja on meillä monia ettei lajeille tule riitaa keskenään.
Kakun resepti on helppo: Yksi kookosrasvapaketti sulamaan kattilaan, kun rasva on sulanut sekoitetaan mukaan kuorittuja hasselpähkinöitä, auringonkukansiemeniä ja maapähkinöitä. Sekoitus kaadetaan kakkuformuun ja laitetaan hetkeksi ulos kannella peitettynä. Kun kakku on hyytynyt, se otetaan hetkeksi sisälle ja kumotaan tarjoilulautaselle ja viedään sitten tarjolle puutarhurin parhaille apulaisille, pikkulinnuille.

Lintukuvat ovat sisareni miehen Pekka Mäkisen ottamat.

 Seuraavina viikkoina alkaen huomisesta tai tiistaista, riippuu hieman tästä meidän vedettömyystilasta, miten ehdin lukea lisähankaluudelta, koemme uskomattoman kirjailijaelämänkerran, nousemme ratsaille, harrastamme joogaa, sukellammme ruokakirjaan, joka laihduttaa meitä kilon viikossa, kaunistaudumme kevääseen ja nautimme trendiherkkua. Sen lisäksi kevään puutarhakirjoja odotellessa taidamme lukea vielä yhden kirjan, jossa...ja sitten paneudummekin jo puutarhaan.

Lähdevesi saapui!

22 kommenttia:

  1. Onneksi olette saaneet vettä.
    Lintukuvat ihania.
    Tuo leipomasi lintujen kakku on niin kaunis ja ideaon mainio. Taidanpa leipoa kakun linnuille minäkin. :)

    VastaaPoista
  2. Komea kakku, kyllä tinttien kelpaa. Tuosta Spitzwegin köyhästä runoilijasta on netissä modernimpikin versio:
    http://christinesturm.files.wordpress.com/2010/10/der-arme-poet-neuinterpretation.jpg

    VastaaPoista
  3. Onko tuon pikkulinnun otsa veressä ja rinnassa myös verijälkiä? Hui, ihan tuli surullinen olo.

    VastaaPoista
  4. Unelma, nyt täällä alkaa vedenjakelu klo 15!

    Minä aivan rakastan Pekan lintukuvia ja nämä urpiaiskuvat ovat talvilintusuosikkejani.

    Nyt leipomaan;-) Se irtoaa helposti kun pöyräytät hiukan formua lämpimän veden alla.

    Allu, tuo taulu on ostettu Saksasta Rothenburg ob der Tauber-nimisestä paikasta, jossa linnoitus ympäröi kaupunkia. Ostin koko sarjan, jossa varsin hauskoja töitä. Kerran sitten lähdimme niitä ostamaan lisää ja vanha mies joka niitä myi, ei enää ollut siellä.

    Katson linkkisi heti kun ehdin...Lumimies tahtoo nyt
    ruokaa. Ja täällä alkaa kohta vedenjakelu...

    Marja-Leena, sisareni mies on lehti- ja luontokuvaaja sekä suuri luonnon ystävä. Ei hän kuvaa mitään verisiä lintuja. Nämä ovat tundraurpiasia. Tavallisella urpiaisella ja tundraurpiaisella on nuo punaiset kauniit höyhenet sekä päässä että rinnassa. Voit siis olla ihan iloinen näistä hurmaavista kuvista!

    VastaaPoista
  5. Hei Leena

    Mukavaa sunnuntaita sinulle! Odotan uteliaana kirjailijaelämäkertaasi ensi viikolla ja ruokakirjakin kiinnostaa, kun mietin tässä kevään aikana hieman kuntoprojektia. Kilo viikossa on kyllä aika paljon luvattu! :)

    VastaaPoista
  6. Sara, kilo viikossa on liian paljon luvattu, mutta toisaalta, en ole vielä ehtinyt koko kirjaan.

    Minäkin olen yrittämässä kunnon kohotusta. Sokeri on jo pois elämästäni ja seuraavaksi kokeilen joogaa.

    Kiitos samoin Sinulle!

    VastaaPoista
  7. Kauniita lintuja, ja mikä väritys!

    Sinullahan on varsin eläväinen viikko tulossa. Jooga voisi sopia minunkin elämääni, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi.

    VastaaPoista
  8. Soolis, nämä tundrikset ovat niin lumoavia!

    Eivät nämä kaikki tapahdu ensi viikolla;-)

    Takaan,että nyt tuli jooga, jonka saat aikaiseksi. Lupaan sinulle sen. Minä jo vedän kirjaa läpi ja joogan täysillä.

    VastaaPoista
  9. Voi miten ihana idea tuo lintujen kakku! Olisipa oma piha, mihin tuollaisia asetella, mutta ehkä tuon voisi parvekkeellekin laittaa...

    VastaaPoista
  10. Varteenotettava kikka tuo kakku linnuille. Kiitos!

    VastaaPoista
  11. Kiitos Leena, että kerroit tuosta linnusta tarkemmin. Tunnen Suomen luonnosta melkein vain nuo tavallisimmat siivekkäät. :D Tuli heti parempi olo. :)

    VastaaPoista
  12. Hieno kakku linnuille. Kiitos vinkistä. Heti huomenissa on leivontapäivä.
    Upeat lintukuvat, enpä olisi lajia tunnistanut ilman lisätietoa.

    VastaaPoista
  13. Kyllä tämä tästä, minä pidän tämän kakun aina parvekkeen talvipöydällä. Kuvasin sen vain lumessa. Parvekkeelle ei pääse edes se ainoa irtokissa, joka lähistöllä lintuja vaanii. Näyttää parvekkeen pöydälläkin kivalta callunoiden joukossa.

    Marja-Leena, tämä ei ole ihan tavallinen lintu, mutta tavallisella urpiaisella on kuin veritäplä pään päällä, hyvin selkeä ja voimakas väri siinä. Lintukirja sanoo, että 'molemmilla lajeilla punainen otsa.'

    Minttuli, kiva, että löysit uutta ideaa.

    Kuten yllä Marja-Leenalle kerron, tämä tundraurpiainen ei ole kovin yleinen. Kun muutimme tänne Keski-Suomeen, en ollut nähnyt edes tavallista urpiaista koskaan.

    VastaaPoista
  14. Marjamatilda, ole hyvä vain! Ja tämä on nopea ja helppo valmistaa.

    VastaaPoista
  15. Wau, siis suorastaan liikuttavan ihana ele valmistaa lintusille oma kakku!! Ihana!

    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  16. Susa, pidän paljon linnuista ja niistä on lisäksi suvella hyötyä puutarhassa. Lue vaikka Riku Cahanderin luontopiha.

    Kiitos samoin!

    VastaaPoista
  17. Näitäkö sinä kerran minulle kävit kertomassa luontoblogissani Leena, upea urpiaiskuvat, aivan ihanat!
    Tuo kakku resepti on hyvä, pitääpä minunkin kokeilla, ja kauniskin ruokintapaikalla ja tarpeen.
    Ihana kun niin monet huolehtii, kuten sinäkin Leean pikkuisista ♥

    VastaaPoista
  18. Seijastiina, juuri näistä tundraurpiaisista sulle kommentoin. Arvelin, että sinua kiinnostaa, koska kuvaat paljon mm. lintuja.

    Huolehditaan molemmat nyt, että linnut selviävät talvesta, niin kesällä he huolehtivat, että meidän kukkamme selviävät kirvoista♥

    VastaaPoista
  19. Oi kuinka mainio idea tuo lintukakku! Teidän pihassanne elää varmasti onnellisia lintuja :-)

    VastaaPoista
  20. Elma Ilona, sitä totisesti toivon. Ainakin ne sitten keväällä jäävät ja pesivät pöntöissä. Kokeile sinäkin!

    VastaaPoista
  21. Ihan mahtava kakku! Kun luin otsikkosi, säikähdin, että kookoskakkua, voi ei (en pidä kookoksesta muissa ihmisten ruoissa kuin thaimaalaisissa)! Mutta tuollainen kookoskakku on loistava idea, kaunis ja kauniisti ajateltu.

    VastaaPoista
  22. Lumiomena, kiitos. Ja miten helppo toteuttaa ja se myös kestää pari-kolme viikkoa, vaikka siinä käyvät oravatkin, sillä onhan sitten vielä iso syöttölauta ja toinen pienempi.

    VastaaPoista