keskiviikko 9. helmikuuta 2011

ENSIMMÄINEN SYNTIINLANKEEMUS JA...

Hei!

Ensimmäinen syntiinlankeemus on tapahtunut! Minähän olen vaateostolakossa laskettuani kaikki kaappini toimivat puserot, farkut ja kotelomekot. Nuo luvut ovat ikuinen salaisuus. Siis sorruin sittenkin. Kun näin tämän intianpuuvillaisen yläosan/puseron mieleeni tulivat teinivuodet ja olin mennyttä kalua. Värin viettelys oli myös kohtalokas. Vielä pahempaa tai parempaa on, että tämä näyttää sikahyvältä tiukkojen tummien farkkujen ja bootsien kanssa. Yritin oikein etsiä muuta kuin muovihenkaria tähän esittelyyn, mutta kun ei löytynyt, niin ei. Enempää aikaa minulla ei stailaukselle ole, joten tässä tämä kaunissa ripustimessani, jollaisia ostin muutamia antikkiliikkeestä, kun kävin Wanharaumassa. Ja juuri puseron väriset uudet käsipyyhkeet roikkuvat toaletissa samanlaisessa antiikkitelineessä. Elämä on lankeemuksien summa!

Ja sitten toinen asia. Olen täydellisessä vauhdissa oikean sivupalkkini uusimisessa. Sinne on nyt tullut blogeja, joissa paljon käyn, mutta tietenkään kaikki niistä eivät voi sinne mahtua, sillä kirjojen on oltava ykkösasia. Aloitus oli todella helppo, sillä kirjojen ohella elokuvat vievät minua, joten Soolis oli selvä valinta. Ja sain tekosyyn käyttää tätä suosikkikuvaani

Nyt minun ei tarvitse enää keksiä joka hetki tekosyytä, jolla saisin tämän Keiran kuvan elokuvasta Atonement esille. Heti alusta asti blogini mukana olleen Sooliksen jälkeen tuli Jael, jolla on kaksi hurmaavaa blogia. Toinen eli Appelsiinipuun alla siellä jo onkin ja sitten häneltä tulee vielä Appelsiineja ja hunajaa, jahka ehdimme. Viime mainittu on Jaelin uskomattoman upea keittiö, joka saa korvata sitä, että en ehdi kokata teille joka viikko jotain kuten oli alkuperäinen tarkoitukseni

Mukaan palkkiin on tulossa myös Sarin puutarhat, sillä puutarha on iso osa elämääni, mikä näkyy myös blogissani kesäaikaan. Ja näkyy myös kirjavalinnoissani, sillä puutarhakirjoja on luvassa. Sisustusblogina toimii Ilonan Sateenkaarentaa ja ehkä otan sinne mukaan vielä yhden muun samasta aiheesta...Ja sitten siellä on muutama kirjablogi ja A Kiss from The Past

Akissfromthepast on se blogi, jossa käytyäni olen päässyt niille vuosikymmenille, jotka olisin halunnut elää. Olen sielultani 1920 -lukulainen, mikä näkyy erittäin hyvin kirja-arvostelussani Hurmion tyttäret, jossa tanssin shimmyä aamuun ja poltan savukkeita pitkällä imukkeella. Olen Elina Vaara ja suutelen Mika Waltaria ja ehkä myös Olavi Paavolaista, kun eksyn hänen puutarhansa lammen rannalle, jossa tämä Narkissos ihailee itseään kuun valossa lammen pinnasta...Hups! Siis Akissfromthepast soi koko ajan menneen maailman tyyliin niin kuvissa kuin musiikissa, löytyy lumoavaa sisustusta, isoäidin pitsiliinoja, hopeisia aterimia, romanttista musiikka ja vaikka kuvia elokuvasta Gatspy.

Aion tuoda esille myös taiteilijoitamme ja kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Siis taivas olkoon kattona kun lähdemme elämysseikkailuihin. Elämän itsensä pitää olla seikkailu ja se on juuri sitä, jos niin päättää. M.O.T.

teidän
Leena Lumi

19 kommenttia:

  1. Roosan värinen pusero on jo niin kevättä!
    Minäkin olen tummaa violettia vaihtamassa pinkkiin ja vanhaan roosaan näin auringon paistaessa ulkona.

    Taiteilijoiden esilletuominen on hyvä juttu!
    Kabbalisti-kirjan kansi on upean taiteellinen.

    VastaaPoista
  2. Tuohon henkarilla olleeseen vaatteeseen olisin voinut minäkin sortua, vaikka en mitään uutta tervisikkaan. Se on IHANA: Ja voin kuvitella miten hyvältä näyttää päälläsi!

    VastaaPoista
  3. Soolis, minäkin työnnän viime talvena ostamaani tummaa lilaa kauemmas...Siis nyt tätä roosaa, pinkkiä ja softia lilaa. Ne on myös just sun värit!

    Teillä paistaa aurinko, koska meri...muistan sen.

    Minäkin tykkään tuosta Kabbalsitin kannesta. Ja ehdottomasti taide kuuluu niin blogiini kuin kaikille.


    Mummeli, se näyttää aika hyvältä;-) Intianpuuvilla on hiukan paljastava...Osta sinäkin!

    VastaaPoista
  4. Ihana tuo marjapuuron värinen vaate... ja kaikki muutkin kuvat :)

    VastaaPoista
  5. Rita, kiitos! Se on niinku hyvin vatkattu vispipuuro.

    Taidan olla kuva-addikti...kaiken muun päälle vielä...

    VastaaPoista
  6. Joo, ja hankkimasi pusero natsaa vielä tapetin kuvion ja kynttilän kanssa. Kevään värit... : )

    VastaaPoista
  7. Anne, mulla on tuollainen värisommitteluvika;-) Se haittaa mielettömästi mun oiekan palkin kyhäämistä...Kiitos!

    VastaaPoista
  8. Hei Leena

    Yritin laittaa kommenttia tähän, mutta ne hävisivät vain. Yritän vielä kerran eli ihanan värinen paita! Minuun vetoaa kaikki roosaan vivahtavat vaatteet. Kiitos myös sivupalkkilinkityksestäsi blogiini! <3

    VastaaPoista
  9. Hmm. Olen itse yhtä hyvä keksimään tekosyitä, en sano mitään tähän. Nätiltä näyttää. Ja tapetti on hurmaava !

    VastaaPoista
  10. Sara, ilo on minun!

    Kiitos, minäkin olen muuttumassa roosaksi...ei olisi ikinä uskonut...

    Sinä tiedät, että elinikäodotteeni on 99,9 vuotta, mutta tekniikka tappaa minut paljon, paljon ennen sitä. Etenkin juuri kun olet kommentoinut paneutuvasti ja pitkästi, kaikki katoaa jonnekin...



    Petriina, haluasit sanoa...tiedän kyllä mitä;-)

    Kiitos! Siis tuo tapetti on napakymppi! Se on ruotsalainen ja tehtiin kasvitieteilijä Linnén syntymän jotain...muistopäiväksi. Sen nimi on Salainen puutarha ja tuo tummuuss ja siinä köynnökset, jossa pinkkejä kukkia...Kaikki lakanat menivät uusiksi! Emme siis käytä päiväpeittoa, sillä olen lakanafriikki ja haluan, että kauniit lakanat näkyvät.

    VastaaPoista
  11. Ihanan värinen pusero,kyllä tuon vuoksi kannatti syntiin langeta;D Kiitos linkityksestä:-)

    VastaaPoista
  12. Hieno pusero.Väri sopii sinun väreihin hyvin.....BTW: Sitä Wanharaumaa kutsutaan täällä ihan vaan vanhaksi raumaksi.....

    VastaaPoista
  13. Jael, kiitos! Kiva sitten kuulla, mitä sanot kun lankean syntiin maaliskussa, kun saamme vieraan Kanadasta...liittyy lakkoihin ja...;-)

    Ole hyvä.

    VastaaPoista
  14. Leena, kiitos!

    Älä ny...mää olen jossain mainoksessa nähnyt tällaisen kirjoitusasun ja muistaisin vielä, että pitää olla -ssa, eikä -lla.

    Tehdään uraauurtavaa työtä ja lanseerataan tuo nimi sitten ja minä laitan vielä pökköä pesään ja sanon, että jos ikinä täältä muutan niin asunto Wanharauman likeltä;-)

    VastaaPoista
  15. Oi, oi, luulin sinun jo langenneen Geisha suklaaseen.
    Tuota puseroa ei kyllä voisi vastustaa pieni enkelikään. Vanha rosa on myös minun lempivärejäni.
    Ymmärrän hyvin sortumisesi, mutta ajattele mitä mielihyvää tuo sulokas vaate sinulle jo on nyt antanut. Ei kannata ottaa turhia murheita ja stressata pienistä lankeemuksista. Onnittelut hienosta löydöstä. :)

    VastaaPoista
  16. Ajattelin heti, että sinun värinen pusero! Ja kirjamessut Helsingissä tulivat mieleeni.

    Tykkään sivupalkkiuudistuksestasi. Olet linkittänyt monia suosikkiblogejani, jotka kaikki ansaitsevat paljon näkyvyyttä.

    Ja joskus vain on langettava, vaikka olisi muuta päättänyt!

    VastaaPoista
  17. Unelma, ei ollenkaan, ei laisinkaan, ole Geisha ollut mielessäni.

    No hyvä juttu, että sinäkin katsot tämän vain inhimiliseksi tarpeeksi tms;-) Kiitos!

    Lumiomena, olisipa tämä ollut jo silloin.

    Kyllä sinne muutama vielä mahtuu...Odota hetki. Ja kiva, että joku tykkää. Joku toinen ei ollut tykännyt kun laitoin kirjoja ja blogeja sekaisin. Nyt sitten kirjoitin kauniiden bloginimien perään sanan 'blogi'. Siitäkin tulisi hirveä urakka laskea aina niitä gadgeteja, että mihin asti voi laittaa kansia etc. Mulle riittää kun alku on pekkiä kansia ja sitten muutoin pääosa tietty kirjoja.

    Aion langeta taas maaliskuussa, mutta en vaatteeseen.

    VastaaPoista