torstai 3. maaliskuuta 2011

PINKKEJÄ KÄMMEKKÄITÄ JA 'LAISKA TÖITÄÄN LUETTELEE'

Fantastinen ja vauhdikas Pepi muisti minua lumoavilla, pinkeillä kynsikkäillä, joille Unelma keksi minun korvaani mukavasti soivan sanan kämmekkäät. ( Tulee ihan mieleen kämmekkäkasvit ja etenkin valkolehdokki eli suviyön tuoksuva kuningatar...)Tiedän, että nämä olisi pitänyt kuvata niin, että omaa, rakasta pinkkiä lakkaa kynsiin ja sitten kysikäs/kämmekkä käteen ja käsi kohti taivasta, mutta kun...Ensinnäkin, miten kuvata yhdellä kädellä, toisekseen nyt on menossa kukkien mullat vaihtoon -viikot, kolmanneksi olen välillä niin kiireissäni, että kukaan ei sitä usko, vaikka tekisin, minkä listan ja luettelisin mitä kaikkea työtä teettää iso talo, sen ympäristö, vanha koira ja hemmoteltu Alfauros. En ikinä tajua, miksi meillä pyörii pyykkikone kuin olisi lauma lapsia vielä kotona, ruokaa valmistetaan kuin armeijassa ja...pieni esimerkki tältä aamulta:

Tänään piti olla löysä ja kiva päivä, jolloin ei tapahdu mitään erityistä, joten aamulla luin hitaasti Hesaria ja join Robert'siani. Sitten siirryin hidastetusti suihkuun ja kun tulin sieltä pitkät hiukset märkinä töttörön sisällä, soi puhelin. Naapurini soitti ystävällisesti, että 'nyt se nuohooja tuli ja on teillä noin kymmenessä minuutissa.' Silloin tapahtui siivouksen, hiustenkuivatuksen ja croissanttien paiston maailmanennätys. Jossain välissä viiletin pitkin puutarhaa hiukset edelleen märkinä kompostikassi kädessäni ja perässäni punaturkkinen koiruus, joka halusi, että kätken lumeen 'nannaa'. Makkarille en ehtiyt tehdä mitään, vaan sinne jätin levälleen vuodevaatteet ja Hesarin ja paukautin vain oven kiinni. Hymyillen olin vastassa nokimiestä ja ilmoitin tuttuun karjalaisvieraanvaraiseen tapaani, että 'pullat ovat jo uunissa'. Hiki valui pitkin selkääni, mutta hymyni oli täydellinen. Nuohoojat ovat puulämmityshimoisten tärkeitä henkilöitä. Pahempiakin aamuja on koettu, mutta ne liittyvät postimiehiin, jotka kantavat ovelle kirjapaketteja ja hehän soittavat aina kahdesti.

En tiedä, muistatteko sitä postausta, kun työpöytäni oli niin täysi, että kirjoitin teille seisoen vinossa asennossa ja sitten meni selkä. Kun ehdin raivaamaan pöytää, konttasin etsimään jotain työpöytäni alta ja sain pankkiirilampun päähäni ja sen kuuppa hajosi, mutta minä en edes kuollut...Tai sitten se kerta, kun lukulasini olivat jääkaapissa. Ne edelliset, ihan uudet olivat jääneet vuoteelle, jossa sitten istuin ne mäsäksi. Kannattaa silti muistaa, että ihailen Grace Kellyä ja pystyn tarvittaessa esittämään häntä eli olemaan täydellisen ladylike ja cool vaikka kokonaisen vuorokauden. Mutta siinä sitten kulkeekin jo minun rajani...

Nyt ei ole enää huolen häivää. Huomenna pidämme Alfauroksen kanssa peräti yhden päivän hiihtoloman eli pitkä viikonloppu on tiedossa. Kaiken huipuksi hän on luvannut minulle täydellisen miniloman, joka tarkoittaa monenlaista kivaa, josta pidän. Ehdottomasti nukumme pitkään ja ehdottomasti käymme siellä sun täällä kuten Viherlandiassa, sillä minulle on nyt noussut puutarhakuume. Löysin eilen itseni kirjaamasta suven sunnitelmia blancosivuiseen puutarhakirjaani. Suksetkin ovat esillä, joten toivossa on hyvä elää. Saunajuomana on aito samppanja ja jääkaappi tursuaa herkullisia juustoja. Maaliskuun kolmantena kaksikymmentäseitsemän vuotta sitten seisoin mereltä puhaltavassa kylmässä viimassa eräässä ratsastusnäytöksessä ja silmäni löysivät ylitse väen parinsa...Sen jälkeen mikään ei ollut enää ennallaan vaan ihan toisin ja juuri niin kuin oli aikojen alusta tarkoitettu. Meillä on mielettömän proosallinen hääpäivän ajankohta, siksi olemme aina muistaneet juhlistaa tapaamisemme merkkipäivää. Poikkeuksen teki vain hopeahääpäivä, jolloin saimmekin teiltä niin paljon muistamista, että älkää nyt. Kerroin muuten vain tai sitten sen takia, että olen tällainen...minä. Kaikki olen teille aina kertonut...

Siis nyt kaikki kynsikkäitä/kämekkäitä Pepiltä tilaamaan! Ilmoittakaa hänelle lempivärinne ja johan alkaa valokuvauskin olla tyylikästä ja romanttista, eikä kädet palele. Alla Hänen Majesteettinsa Kämmekkäiden Vartijana.
Ihan kohta toivotan teille viikonloppua...hetki vain...

25 kommenttia:

  1. Rutistan sinua näin blogitse Leena♥
    Olet ihana!

    VastaaPoista
  2. Maria, kiitos rakkadesta ja siitä, että et sano: Olet mahdoton♥

    VastaaPoista
  3. Et sinä olet ollenkaan laiska, vaan ihana! Ja ihana on blogiystäväsi Pepikin, kun on tuollaiset kynsikkäät sinulle tehnyt. Kauniit!

    Onko siellä päin tapana tarjota nuohoojalle pullaa? Apua! Mietin vain, että olimmeko epäkohtelaita kun täällä vain neuvoimme, missä tikkaat ovat ja sanoimme jäävämme odottamaan laskua.

    Rakkaudentäyteistä viikonloppua teille ♥

    VastaaPoista
  4. Katja, kiitos! Ja etkös sinä vähän jo livestikin minua tunne;-)

    Tämä blogistania on semmosita vaihdantataloutta ettei ikinä ole vastaavaa nähty! Siitä teen vielä kerran postauksen.

    Ei kukaan muu tarjoa kuin minä. Minussa on joku vika. Äidillänikin on ihan arkikahvilla seitsemän sorttia ja täytekakku, joka on tilattu kylän leipurilta....Geenivirhe!

    No, tämä nuohooja on käynyt jo yli 20 vuotta ja puhutaan koko aika koirsta. Ihme että ollenkaan nuohotaan. Häntä olen aina hemmotellut tiikerikakullani, mutta nyt tuli tällainen yllätyskäynti ja oli pakko tarttua mieheen, kun kiinni sai. Suuri apu olivat hätävaraksi pakastimeen ostamani puolivalmiit croissantit, jotka sitten vain lykkäsin uuniin...Täällä ihmiset tuntevat toisensa ja...

    Kiitos samoin teille♥

    VastaaPoista
  5. Samaa kyselen kuin Lumiomenakin, että nuohoojalleko pitää pullat ja kahvit tarjota.. Joka talossako hän ne syö ja juo.. Kivat työedut ;D

    Onnea teille! Ihanaa pitkää viikonloppua.

    Alimmainen kuva on tosi hurmaava, Hän vartioi kynsikkäitä ja kameraa. Kuvassa näkyy jo keväinen aurinkokin. Keväiset kynsikkäät, ja upea väri!

    VastaaPoista
  6. Soolis, oi miksi meninkään tuota kertomaan;-) Hän ei kai tule enää ja sama käynyt vuosikymmeniä. Täällä vähän eri kuin kaupungissa. En tiedä mitä naapurin rouva tarjosi...Tiedän kyllä, että minä en ole ainoa, jolla on tee tai kahvi häntä odottamassa, joten en kai ihan outo lintu ole...tai sitten olen. Katsos, hän puhuu paljon koirastaan, joka eli 17 vuotiaaksi ja on rodultaan sama, minkä Meri ottaa Dinan kaveriksi.

    Kiitos♥ Ja kiitos samoin♥ Tiedäthän: leffoja, herkkuja, ulkoilua etc.

    Raimo Kanervalla on taulu nimeltään Koira sienten vartijana, siitä tuli tämä mieleen. Vaikea kuvata kun omat kynnet ovat kukkamultien vaihdosta kaikkea muuta kuin 'iskukunnossa'.

    VastaaPoista
  7. Mukavaa viikonloppua, Leena !

    Hihittelin täällä jääkaapista löytyville silmälaseille ja kaikille muille touhuillesi :-D

    Kauniit on kynsikkäät ! Jotenkin tuo sana on minulle outo ja toivoisinkin, että joku keksisi paremman tilalle.

    VastaaPoista
  8. Kiitos samoin Sinulle♥

    Voi, voi...tämä on vain jäävuoren huippua, kunpa tietäisit...Joskus mietin, että...

    Kauniit ne ovat! Sana on myös minulle outo ja mieleen tuli Hitchcokin leffa Linnut.

    VastaaPoista
  9. Hihi, sinä olet vähän sellainen Bridget Jones. :D Kynsikkäät on söpöt.

    Meilläkin muuten se Kirjavälityksen lähetti käy aina niin aamusta, että olen vielä ihan kauhean näköinen. Ja aina sama nuori poika asialla. Mahtaa aina aivan odottaa, että millaisena variksenpelättimenä rouva tällä kertaa avaa oven. Pullaa en ole sentään tarjonnut. Mutta olisin kerran voinut tarjota maailman komeimmalle, iloisimmalle ja kohteliaimmalle saunanlauteiden asentajalle. Harmi vain, kun jouduin lähtemään töihin samalla oven avauksella kuin hän tuli sisään.

    Vielä kerran ihanaista merkkipäiväviikonloppua teille molemmile. ♥ ♥ ♥ Me olemme Teemun kanssa vappupari, joten pääsemme harvoin juhlimaan kahdenkesken tapaamistamme.

    VastaaPoista
  10. Minä olen tuollaisia pinkkejä ihanuuksia tottunut kutsumaan kämmekkäiksi.
    Talvella kudoin Johannalle kämmekkäät, kun hänen kätensä oli niin kipeä. Tein valkoiset.

    Mukavaa hääpäivää ja virkistävää viikonloppua.

    VastaaPoista
  11. Karoliina, toisinaan, toisinaan...en ihan aina.

    No ne postipojat ovat vähän ongelma, kun minä luen myöhään, niin en millään voi tajuta, että mun pitää avata ovi, kun olen vasta herännyt ja ihan rjähtäneessä tilassa niin ruumiillisesti kuin henkisesti. En voisi aamulla saada hymytyttöpatsasta...

    Ja meillä kävi kerran sähkömies, komea kolli. En voinut lähteä pois katsomasta kun hän teki töitä, vaan roikuin lähimmän oven karmissa ja huomasin valuvani siitä alas ja yhtään en muista, mitä puhuimme, mutta miten kauheaa, minä taisin olla aika hiljanen likka ja vaan katsoin 'että onko tottakaan'. Hän ei voinut olla huomaamatta heikkoa tilaani...Törmäsin häneen kerran myöhemmin ja voi vitsi, mikä pilke hänelle tuli silmiin!

    Voin kuvitella tuon saunalauteiden asennuksen, sillä siinä tulee niin paljon erilaista vääntöä...aaaahhh!

    Tämä on aika sopiva aika, siis juhlia hääpäivät ja kaikki 3.3. lähimpänä viikonloppuna.

    Jos te ette saa olla vappuna kaksin, luuletko että me saamme olla kaksin jouluna, joka on meidän hääpäivämme! Viime joulu oli poikkeus, sillä isot lapset ymmärsivät hopeahääpäiväyskän ja saapuivat vasta joulupäivänä.

    Kiitos♥♥♥

    VastaaPoista
  12. Unelma, muistan miten hienosti Johanna esitteli niitä!

    Kämmekkäät on hieno nimitys...tulee mieleen kämmekkäkasvit ja niistä etenkin valkolehdokki, yön kuningatar.

    VastaaPoista
  13. Voi tuuli ja tuiverrus, kun oli nyt postauksessasi energiaa! :)Nautinnollista lomaa arjesta siellä teidän ihanien shampanjahetkien ja muun kivan parissa.

    VastaaPoista
  14. Anne, Tyttö Tuulispää tms;-)

    Juu, kyllä nyt nautitaan. Tosin yritäme myös kuntoilla.

    Kiitos♥

    VastaaPoista
  15. Hitaasti alkanut aamu menikin sitten pikakelauksena eteenpäin.

    Tiedoksi vaan, että naapureissa on jo leikattu ruohoa. Minunkin pitäisi, mutta olkoon.

    Kuplivaa viikonloppua!


    Ps. Sinun olisi kyllä pitänyt tarjota nokipojallekkin lasillinen kuplivaa!

    VastaaPoista
  16. Vihreätniityt, minulle sattuu juuri silloin odottamattomai, kun kuvittleen voivani elää edes hetken 'slow life'.

    Oi, en odota sitä nurmikon leikkuuta ollenkaan. Se on suven kirous, ei siunaus.

    Kiitos samoin Sinulle, ota sinäkin huomenna tyttöjen kanssa ulkona samppanjaa!

    PS. Ei nyt sentään;-) Ja mekin vasta huomenna nautitaan, vaikka päivä on tämä.

    VastaaPoista
  17. Minä kans hyväksyn kämmekkäät, kuulostaa hyvin lemmekkäältä♥ sanalta :)

    Kerran sanoin yhdelle kaverille että nämä on tällaiset "käspäiväset" kun ei tarvitse ottaa kädestä pois kätellessä kuten tumput -meni läpi...

    Ja juu -tilauskia see toki heitellä mun viestikenttiini, toimitusaika yleensä alle viikko, toki vähän muista kiireistä riippuen :D

    VastaaPoista
  18. Hei Leena!

    Tämän postauksesi jälkeen oli ihan pakko kirjoittaa kommenttilootaasi. Blogisi on aivan ihana ja mielettömän antoisa ja itsekin olet niin ihana että näitä juttujasi lukiessa tulee tosi hyvälle mielelle, itselläni ei ole omaa blogia enkä sellaista ole tässä ruuhkavuosien puristuksessa perustamassakaan, ajauduin sivuillesi kirjablogeja selaamalla, kirjat ovat olleet aina suuri rakkauteni. Kiitos upeista kirja-arvosteluistasi, niin monta hyvää lukuvinkkiä olen blogistasi saanut, todella piristävä blogi ja upea elämänasenteesi tuovat iloa päiviin! terv. Elisa

    VastaaPoista
  19. Pepi, Unelma on sanasieppo vailla vertaa sekä myös kukka- ja puutarhaihminen, joten sieltä löytyy tällaisia helmiä.

    Sinulla on niin paljon ylimääräistä virtaa, että toivon sinun saavan tilauksia;-) Minulta saat lisätilauksen jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
  20. Elisa, kiitos♥ Kommenttisi on monia viikkoja polkujani valaiseva tähti. Ehkä siitä on jopa kiintotähdeksi...

    Olen tällainen perussisukas, joka välillä uuvutan itseäni virtaamalla ylitse. Kirjojen maailmaa on niin vaikea vastustaa. Jano vain kasvaa, kun niitä nauttii.

    Oikein elämyksellistä viikonloppua Sinulle♥

    VastaaPoista
  21. Nämä 'kämmekkäsi' olisivat varmasti pojantyttäreni, 10v. lempparit.
    Vietin hänen kanssaan juuri ihanan hiihtoloman vuorilla. Aurinko sinisellä taivaalla ja yölliset lumituiskut 'taistelivat' keskenään!
    Maan perinteisiin ruokiin tutustuttiin - ja hulluteltiin 'pinkillä' fonduella, kun sitä jäi ruokailussa yli. Tiputettiin muutamat tipat pinkkiä elintarvikeväriä joukkoon! Sinun olisi pitänyt olla mukana, kun modernit asiat kohtasivat yli 300 vuotta vanhassa talossa, jossa sisäovien saranatkin olivat kokonaan puusta ja jossa yletti varvastelematta kädellä kattoon! Talo oli täynnä aistittavaa tunnelmaa ja lämmin, vaikka päivällä pilkisti aurinko seinänraoista, mistä sammal oli kadonnut!

    nami-hiiri

    VastaaPoista
  22. Hei, Leenuska!

    Käyn läpi entisiä lukijoitani nähdäkseni, mitä heille nykyisin kuuluu, ja hyväähän sinulle näyttää kuuluvan, olet entinen oma itsesi! Hyvä!

    Kirjaluettelostasi on ollut minulle paljon iloa. Saanut tietoa niistä, joita en ole lukenut - vielä. Kiitos! :)

    VastaaPoista
  23. Nami-Hiiri, lietkö kuitenkin ollut Sveitsissä...siellä voisi tuollaiseen törmätä. Vanhinta liveä, mitä olen ikinä kokenut, oli munkkiluostariravintola Münchenistä lounaaseen about 100 km. Siellä oli aika erikoista...mutta ruoka, juoma, paövelu kaikki super.

    Luin kommenttisi Lumimiehelle ja hän sanoi heti, että 'noin erikoista löytyy juuri Sveitsistä.' Hänkin on hyvin vaikuttunut puisista saranoista!

    Pikkuliisu, en ole entinen lukijasi, vai puututko blogilistaltani? Joskus minun blogilistaltani on häipännyt joku lukija. Kukaan ei tiedä syytä. Minä en ole lopettanut koskaan kenenkään lukemista. En sinunkaan. Joskus käyn. Harvoin kommentoin, sillä tämä kirjabloggailu onkin vienyt enemmän aikaa kuin uskoinkaan.

    Kiva, että olet löytänyt lukemista blogini kautta ja toivotaan, että näin on jatkossakin♥

    Suvella on hiukan enempi aikaa kaikkiin niihin ihaniin blogeihin, joita en ole unohtanut.

    Entinen oma itseni...tiedän ihan tarkkaan, mitä tarkoitat;-)

    Mukavaa viikonloppua, Pikkuliisu!

    VastaaPoista
  24. Elämään kuuluu kaikkea. Joskus yhtaikaa, joskus vuorotellen! Kevättä kohti nyt vaan täysin rinnoin!

    VastaaPoista
  25. Miranda, juuri niin, juuri niin. Kohta jo lumikelloja...

    VastaaPoista