lauantai 21. helmikuuta 2015
nuku rauhassa, nuku...
nuku rauhassa, nuku
kauniita unia
(en näe enää, näe!)
anna anteeksi hauraat hetket
joina olin kova
rakastin kuin
valoa
ja sinä olet valon läpi
loistava onnellinen
harha
kuva, hiljainen pysähtynyt
- Maaria Päivinen -
Sinun osasi eivät liiku (ntamo 2014)
kuva Weheartit
*****
P:lle♥
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kaunista. Tosi kaunista. Jäin ihan sanattomaksi.
VastaaPoistaAnne, niin minustakin. Nyt ehkä ainoa sana on hiljaisuus...
Poista♥
Kuinka koskettaakaan tämä syvältä, sillä rakkain ystäväni läksi tänään toisilmaisiin.
Poistamarjaanari1, otan osaa ♥
PoistaKiitos, Leena!
Poista♥
PoistaTämä Maaria Päivisen runo on niin kaunis, tavoittanut jotain mitä harvoin tavoitetaan.
VastaaPoistaMuistan tämän lukeneeni täältä Lumista (tai Lumikarpalosta) ennen kuin olin lukenut ko. runokirjan.
Sanna, tässä vain on jotain niin koskettavaa. Tämä oli minulle heti enemmän ja kun kerroin siitä Maarialle, sain tietää, mistä Maaria tämän ammensi...
PoistaNo, hyvät runot kestävät uusinnat kuten hyvät kirjatkin. Tällä kertaa omistettuna erityisesti ystävälleni, joka tällä viikolla menetti rakkaansa. Runo on mielentila ja tämän voi kukin kokea tavallaan♥
Liikuttava♥
VastaaPoistaAllu, kiitos♥
PoistaOih. Mitkä sanat. Mikä kuva.
VastaaPoistaJonna, eikö vain ja kuva on runon valo♥
PoistaKaunista ja herkkää!
VastaaPoistaJael, kitios♥
PoistaKauniit säkeet ja aivan ihana kuva ♥
VastaaPoistaMinttuli, kiitos♥
PoistaEi todellinen vaan suloinen olotila sydämessä, joka silmin katselee valoa ja antaa iloa..
VastaaPoistaSirkkis, kiva, että pidät♥
PoistaKaunis on kuva ja kauniit ovat sanat. Täällä sade huuhtelee ja on niin niin ankeaa, että ei tee mieli nenäänsä pihalle laittaa. Hyvä aika siis keskittyä vessaremonttiin:).
VastaaPoistaPaluumuuttajatar, kiitos♥
PoistaEipä olla me tällaista helmikuuta 30 Keski-Suomen vuotemme aikana koettu: Hakkasin etupihalta jäitä, kukkapenkki näkyy, räystäät soivat, linnut lentävät parittain, jouluruusu tekee nuppuja ja oravilla on ruskea pää ja jalat eli ne söpöläiset näyttävät tosi hassuilta. Sisällä tekee mieli olla, mutta vähän happea pitää saada. Yhtään ei tehnyt lenkille mieli, kun tiet ovat ihan kaljamoiset (=kuolettavan jäiset).
Kuvia sitten remontin tuloksista, kiitos!
Upea kuva! Ja niin kaunis ja koskettava runo <3
VastaaPoistaTuitiina, se on taikaa. Kiitos <3
PoistaYmmärrän
VastaaPoistaReijo, tiedän, että ymmärrät <3
PoistaKaunis runo ja kaunis kuva. Tämä on todella hyvä runo surutilanteisiin, kuten tuolla edellä omistuksessa kerrot.
VastaaPoistaMarjatta, minustakin, kiitos <3 Tässä on kuitenkin myös valoa...
PoistaSuruinen ja haikea, suorastaan kauniin riipivä.
VastaaPoistaHalauksia ihana Leena. <3
Tiia, tämä on.
PoistaKiitos, ihana Tiia <3
Upea, ihana, surullinen, koskettava; kiitos Leena-IhaNainen♥♥♥
VastaaPoistaAili, tuota kaikkea...Ole hyvä, Aili-IhaNainen♥♥♥
PoistaSekä tuo kuva että runo tuovat kylmät väreet (sellaiset hyvät) ihon pintaan. Kiitos tästä, Leena! -Taru
VastaaPoistaTaru, ole hyvä ja kiitos♥ Minustakin tässä on paljon lohtua, vaikka 'en näe enää, näe!'
PoistaKaunista ja herkkää. Todella hieno runo!
VastaaPoistaAnna, kiitos <3
Poista