Ihanaa sadetta, lemmikkien hyvästelyt ja olla vähän hitaammalla...

Ensin talvi oli pitkä ja kylmä kuin joku sietämätön. Nyt alkavat kaikki kukkia yhtä aikaa: varjoliljat, iirikset, hedelmäpuut, esikot kohta ohi jo. Niinpä sitten muistin lemmikit, jotka ovat kohta ohi täysin. Monet ihmettelevät miten paljon meillä on lemmikkejä. Eräs puutarhaamme kuvannut valokuuvaaja sanoi, että teillä ei ole trimmeriä? Minä siihen, että miksi olisi? Hän oli oikein perillä kasveista ja sanoi, että lemmikit, akileijat  ja muut kauniit kukat eivät viihdy, kun heti ajetaan puutarhaa kun kukat eivät ole vielä edes siementäneet, Hänen mielestään ihan turhake. Rakentelemme villikukkapihaa ja ensimmäisen kerran jostain kohtaa koneella ajetaan vasta joskus juhannuksen jälkeen. Alapihalle kesäisille peleille kenttä on ajettu, mutta sielläkin on nyt uusi juttu menossa eli muistin entisiä intohimoni kohteita. Tänä vuonna ei keijunmekkoa vaikka se niin kaunis onkin vaan muuta.

Tämä on takuulla paras lemmikkikuvani. Sitten tähän hetkeen ja eiliseen.

Perustin hämykuunliljojen hurmiossa tämän vanhan mongolianvaahteran ympärille kuunliljapenkin.Ne ovat hämykuunliljoja ja niiden ympärille valkoista ja sinistä scillaa. Tässä on juuri istutus tehty, Ja miten on nyt.

Näitä riittää kun antaa niiden rauhassa siementää ja kestää niiden harmauden kun ovat siementäneet.

No, mitäs täällä on? Scilloja, jotka ovat reippaankokoset siemenensä kylväneet, näkyvät kun nosta vähän noita poislähteviä. Ja siellä se on reippaasti jo noussut hämylilja ja kaverinsa.

Lemmikkien huomassa vielä hämykuunliljat.

No, tämä kuva kertoo kuunliljan pitävän paikasta ja katsokaa noita pulleita scillan siemeniä. Kyllä pitäisi olla koko etupiha scilloista sinisenä ensi kesän alussa. Tuota mongolianvaahteraa vaahteraa kiipeää ,sininen alppikärhö, jota jouduimme viime suvena vähän lyhentämään, mutta nyt jo siinä roikkuu lupaavia oksia.

Tähän piti tulla pitkä juttu, mutta ei nyt. Luen nyt vain itselle, mutta odotan tilaamaani dekkaria. Kaikki menee nyt puutarhassa. Se on mun lajini.  Ja sen paleltuneen helmiorapihlajan tilalle tuli tuurenpihlaja. Jos haluat lisää lemmikkejä tai tuurenpihlajaa, googlaa Leena Lumi's Flower Power ja koko puutarha aukeaa ja kasvien tarinat.

Yritän olla hitaammalla, mutta en kai nyt pysty. Yksi vinkki vielä, jos haluat oikein kaunista puutarhaasi,´

Tämä oli tulla sen kuolleen puun tilalle, mutta kun ihan siinä liki jo on yksi....syreeneistä kaunehin moskovankaunotar♥♥

terveisiä puutarhasta
Leena Lumi

Rautatieomenapuu

Varsin nuori rautatieomenapuu vielä, mutta kukkia tulvillaan. Oikealla suuri kalliomme, jossa mm. lintualtaat. Istutuspaikka on mystinen ja kysymysmerkki, sillä tässä on menehtynyt mm. jo iso ja komea pilvikirsikka ja sitten joku, jota nyt en muistakaan. Tämä lienee viimeinen puukokeilu tähän kohtaan.

Rautatieomenapuu on kaunis kukkiessaan ja kantaa syksyisin pieniä, syötäväksi sopivia oransseja miniomenoita. Huomattava on myös muoto joka säilyttää sateenvarjomallinsa.

 Ensin nuput ja sitten hurmaavan suuret kukat, joita on tosi paljon.

Joka oksa tulvillaan...

Pienet omenat, jotka vain tulevat enemmän oransseiksi ja punaisemmiksi ajan kanssa. Kukinta-aika kesäkuu, korkeus 2-4 metriä, ravinteikas maa, talvenkestävyys I-V. Jos on leikkaustarvetta se on kuten muillakin omenapuilla keväällä.

Suositus pienelle pihalle ja isollakin herättää kaunista huomiota.

Leena Lumi

Leena Lumin puutarhassa

Puutarhavierailuja

Puutarhakirjoja

Erikoisen suuret kukat

nuo ihanat, jotka kohta kukkalumena satavat maahan...

Kuin lumen valkeaa vihmaa suvisydämellä...

Grande Finale♥♥

Tahdon ruusujen luo...

Tahdon ruusujen luo, puistoon muistojen,
kätköhön aitojen uneksuvien, luo varjojen ammoisten.

Siellä patsaat minut nuorena muistavat
ja minä muistan, kuinka Nevan vedet heitä huuhtoivat.

Majesteettisten lehmusten katveessa, tuoksuvassa
hiljaisuudessa, laivan mastojen kitinä kummittelemassa.

Ja joutsen kuin muinoin, kautta aikain purjehtien,
kaksoisolentonsa kauneutta rakastaen.

Ja jäisessä horroksessa, vihollisten ja ystäväin,
ystäväin ja vihollisten, kumu satojen, tuhanten askelten.

Eikä loppua näy kulkueelle varjojen,
graniittimaljalta oville palatsien.

Siellä valkeat yöni rakkaudesta, niin salaisesta, korkeasta,
jonkun toisen, kuiskailevat.

Ja kaikkialla hehku jaspiksen, helmiäisen,
mutta piilossa valon lähde, kätkö salainen.

- Anna Ahmatova -
Olen äänenne Kootut runot 1904-1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi 2016)
kuva Elin Danielson-Gambogi

Ehtoon rauhaa ja harmoniaa

Rauhaa ja harmoniaa. Olisiko sitä tässä Janne Vilppulan mustakurkku-uikun kuvassa....Minusta ihan tuntuu siltä. Ollaan oltu hämyvuokon tunnistamisessa ja tehty puutarhaa niin, että kropassa tuntuu. Nyt haluan tämän linnun harmonian ja rauhan. Kultainen valo hohtaa hänestä ja kaikki on ihan hyvin. Toivottavasti myös jääkiekossa. Katson vasta loppupelit. Ne sitten sitäkin tiiviimmin. Seesteistä iltaa kaikille makunsa mukaan....

Leena Lumi

kuva https://www.instagram.com/vilppula_wildlife/

Tänään puutarhan riemut ja murheet

Jos jostain varhaiskesän hetkestä pidän, se on siniset scillan peittämät alueet. Niitä tunkee myös kivikkopenkkien kivien väleistä ja saakin tulla

.

Valkoista scillaa on istutettu ja sekin leviää, mutta ei yhtä reippaasti kuin sininen. Nyt kun scillat alkavat olla jostain jo ohi, tulevat tilalle

lemmikit ja lemmikit

Lemmikkien sinessä on jotain ainutlaatuista. 

Puutarha sinistä lisäävät myös alppikärhöt, joista osa on jo auki.

Niitä on niin paljon, että olemme löytäneet jopa vaeltajan, joka on itse valinnut puunsa. Niittykukissa, joiden annan valloittaa isoja osia tylsän nurmikon sijasta, löytyy myös sinisiä kellokukkia. 

Suurin odotus on atsaleoissa ja hyvältä näyttää eli paljon nuppuja tulossa ja nyt emme ole poissa, kun ne kukkivat. 

Ison kalliomme reunaa koristavat nyt valkovuokot ja niiden jälkeen samaan paikkaan tulevat valkoiset maitohorsmat Sissinghurstin tyyliin ja ylempänä reunuksena ovat kuunliljat,, joiden muistaisin olevan Golden  Tiaraa.

Syyshortensia Wim's Red oli viime suven kuvatuin. Niitä on nyt myös pohjoisrinteessä. Tämä pensas on kukiltaan ensin valkoinen, sitten vaaleanpunainen ja lopulta ihan pakkasiin asti tummanpunainen. Tässäpä luettelen nyt talven tappiot, jotka on saatu tietää johtuneen liian kovista ja pitkistä pakkasjaksoista. Menehtyivät yksi helmiorapihlaja, monta nuorta tuijaa ja erilaisia havukasveja, joiden nimeäkään en muista, nyt ollaan vasta alussa, joten pian nähdään mitä muuta on mennyt. Uutta on istutettu: korvattu muutama tuija, valkoisia ja punaisia gladioluksia, vuosien jälkeen alapihalle kehäkukkaa ja kehikkoa pitkin kiipeävää krassia sekä kaadetun männyn kannolle pensaskrassia ja tuurenpihlajaa lisää. Ehkä vielä härmesalviaa...Terassihortensioita isoissa ruukuissa ja pienemmissä verenpisaraa.

Kaikista istutuksista  löytyy kuvia ja juttua 

Leena Lumin puutarhassa

PS. Kaikki hedelmäpuut ovat selvinneet kovasta talvesta. Uusi valkea kuulas Casperille, nuori keltakaneli, kahta eri sorttia luumupuita ja jopa päärynäpuu. Ja nuori rautatieomenapuu.

puutarhaterveisin 

Leena Lumi

Helmiorapihlajan kukintaa odotellessa...

Leena Lumin luetut 2023 -

Koska luen nykyään vähemmän kuin kymmenen tai kolmetoista vuotta sitten, ajattelin tehdä tällaisen parin vuoden koosteen. Kirjat yhden kuvan alle alkaen 2023. Olkaa hyvät♥♥

1. Mark Sullivan: Kohti vihreää laaksoa (The Last Green Valley, Sitruuna Kustannus 2022, suomennos Arto Konttinen)

2.  Anneli Heliö: Anna Ahmatovan elämä (Kirjokansi) 

3.   Lisa Ballantyne: Riittävä epäilys  (The Innocent One, MinervaCrime, suomennos Päivi Paju) 

4.   Pierre Lemaitre: Loistavat vuodet  (Le Grande Monde, Minerva 2023, suomennos Susanna Tuomi-Giddings)

5. Maaret Kallio, Susanna Ruuhilahti, Julia Savtchenko : Murkens Pullopostia mereltä ( WSOY 2023)

6.   Hila Blum: Kuinka rakastaa tytärtään  (Ech éehov et biteh, Tammi 2023, suomennos Minna Tuovinen) 

7.   Heli Pekkarinen: Kylässä Italiassa (Avain 2023)

8.   Peter James: Kuolema kätkeytyy kuvaan (Picture Your Dead, MinervaCrime 2023, suomennos Maikki Soro)  

9.   Anne Vuori-Kemilä: Maahan viilletty raja (Karisto 2023)

10.   Krista Launonen&Susanna Lehmuskoski: Kesken kaiken  (Avain 2023)

11.   Mila Teräs& Surojegin: Myyrä joka katsoi kuuta (Karisto 2023)

12.  Titta Kuisma ja Laila Nevakivi: Lapsen oma pöllökirja  (Minerva 2023)

13.  Timo Naarala: Iltaan on vielä päivän matka

14.   Sofi Oksanen: Samaan virtaan Putinin sota naisia vastaan (Like 2023)

15.  Maaret Kallio, Susanna Ruuhilahti, Julia Sactchenko: Murkens Luminen Nujakka (WSOY 2023)

16.   Claire Keegan: Nämä pienet asiat (Small Things Like These, Tammi 2023, suomennos Kristiina Rikman)

17.  Luca Crippa, Maurizio Onnis: Tyttö Kiovasta (Like 2022, suomennos Katja Kärkkäinen)

18.   Ari Rosenberg: Taivaalla kiertävät linnut   (BoD 2023, kansi Birgitta Björn) 

19.   Hannele Huovi ja Virpi Penna: Huhuuvuoren satuja (Tammi 2023)

20.   Joyce Carol Oates: Yö.Uni. Kuolema ja tähdet  (Night. Sleep. Death.Stars. HarperCollins Nordic 2019, suomennos Kira Poutanen)

21.   Claire Keegan: Kasvatti  (Foster, Tammi 2024, suom. Kristiina Rikman)

22.   Hjorth&Rosenfeldt: Syyllisyyden taakka  (Skulden man bär, Otava 2023, suomennos Tuomas Renvall) 

23.   Pirkko Soininen: Signe (Bazar 2024)

24.   Mattias Edvardsson: En sano sanaakaan  (Lova mig tystnad, Like 2024, suomennos Hanna Arvonen)

25.   Riikka Jäntti: Pikku hiiri ja hiirenkorvat (Tammi 2024)

26.   Riikka Jäntti: Pikku hiiri telttaretkellä  (Tammi 2024)

27.   Riikka Jäntti: Pikku hiiri laivalla (Tammi 2024)

28.   Saara Turunen: Hyeenan päivät  (Tammi 2024)

29.   Paul Auster: Baumgartner

30.   Betina Anton: Mengelen vuodet Etelä-Amerikassa  (Baviera tropical - A história de Josef Mengele, o médico nazista mais procuraro do mundo, que viveu quase vinte anos no Brasil sem nunca ser pego, Minerva kustannus 2024, portugalista suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä) 

31.   Ninni Schulman: Viimeiset leikit  (Som vi lekte, Tammi 2024, suomennos Sirpa Hietanen)

32.   Riikka Jäntti: Pikku hiiri, tuuliviiri  (Tammi)

Tästä se sitten jatkuu hitaasti ja jaksamisen mukaan. Haluan tehdä muutakin, kuten nyt puutarhaa. Ensimmäisinä vuosina yhdessä vuodessa tuon 30 perässä olisi ollut vielä nolla. Täytyy alkaa ajatella itseäänkin, vaikka tämä on järkyttävän vievä laji.