Katso, minä tulen tiellesi kuin päivännousuja heitän rakkauteni syliisi.
Se putoaa yllesi kuin ruususade,
se ympäröi sinua kuin sykähdyttävä auringonpaiste.
Oi armas, et sinä voi rakkaudelleni mitään.
Heitä se pois,
tallaa se jalkoihisi,
pakene sen alta maailman ääriin,
kaikkialle on se seuraava sinua.
Suurena, ihanana, riemuitsevana
on se ympäröivä sinut, minne kuljetkin.
Ja minun ääretön onneni on tekevä sinutkin onnelliseksi.
Etkö näe, että olen saanut armon korkeimman silmissä,
että tiet ovat avautuneet minulle äärettömyyksiä kohti?
Etkö ymmärrä, että siksi nyt seison edessäsi pystypäin
ja ylpeänä ja riemuitsevana huudan sinulle ihanan tunnustukseni:
Minä rakastan, rakastan sinua!
- Saima Harmaja -
Kylmät väreet menevät pitkin minua;
VastaaPoistatuo runo: RIEMUITSEVA RAKKAUDENTUNNUSTUS, sen teki. Edelleen, näiden kaikkien vuosikymmenien jälkeen, minä allekirjoitan joka sanan ja nyt elämää rikkaampana voin todeta, että juuri näin on käynyt. Minä tiedän, Sinä tiedät,rakkaimpani, että MINÄ RAKASTAN SINUA - silloin, nyt ja aina. Minulla oli rohkeutta kertoa Sinulle muutama vuosi sitten tunteistani. Sinä häkellyit ensin,mutta sitten sanoit, että olin rohkea kun kerroin. Lapsuudesta asti jatkunut ystävyytemme jatkuu edelleenkin, ehkä vielä syvempänä kuin ennen. Muuta tuo runo: tuo minun täytyy vielä Sinulle näyttää: tuota runoa kirjoitin päiväkirjaani lukemattomia kertoja. Minä olen onnellinen, että Sinä olet elämässäsi onnellinen, vaikkakaan et minun kanssani.Mutta et voi rakkaudelleni mitään-kaikkialle on se seuraava Sinua...
Kiitos sisko tästä ihanasta runosta.
Lämpö on tullut kylmien väreiden tilalle ja ajatukseni leijailee jossain kaukana... siellä missä Hän...
Sisko, tämän runon aion omistaa sinulle, mutta ajattelin, että tarjoan sen niin,e ttei siihen tule muuta kuin tuo ruusu ja runo. Eipä kiittämistä, sillä onhan tuo runo ollut minunkin elämässäni jotain tärkeää, sillä kun sen vihdoin löysin sieltä päiväkirjasivujen puolelta, sen sivuitse oli vedetty marginaaliviiva VERENPUNAISELLA TUSSILLA!
VastaaPoistaLaita Hänelle tekstari! Hänellä on minun blogikäyntikortti jo.
Rakastan miestäni, joka jopa vie roskapussin ulos ;)
VastaaPoistaKaunista!
VastaaPoistaHarmaja ja Södergran, he molemmat ovat minusta samanlaisia... mutta ehkä Harmaja kuitenkin näistä melankolisista loistavampi.
Tuure, onko tämä meidän ensimmäinen kirjallinen eriävyytemme, jonka hymyillen kestämme: sinulle Harmaja, minulle Södergran.
VastaaPoistaMUTTA!: Harmajalla on muutamia tosi taidokkaita runoja. Hänen tuotantonsa ei ole niin tasaista kuin Södergranin ja kuitenkin molemmat olviat sairaita ja sama sairauskin vielä, tuberkuloosi.
Minä olen lukenut ainakin kokonaisen kirjan Södergrania, Harmajaa nämä sinun laittamasi runot ja pari muuta poimittua. Joten mielipiteeni ei vielä ole läheskään eksakti! Ajattelin toivoa synttärilahjaksi Harmajan runokirjaa!
VastaaPoistaHarmajan kootut on hyvin kiinnostava, sillä siinä on alussa hänen päiväkirjansa etc. Ei yhtään pöllömpi toivomus.
VastaaPoistaEn malta odottaa!!
VastaaPoista