Viherlandia on se paikka, johon ajatuksissani ajan silloinkin, kun on sovittu tapaaminen kaupungissa;-) Ja monena vuonna olen ollut vappupäivänä siellä jo aamuvarhain. Kaikista maailman sekoiluista puutarhahulluus on antoisin! Muistakaa myös, että Viherlandiassa on erinomainen ja edullinen lounaspöytä, jossa on erittäin monta salaattivaihtoehtoa, pari lämmintä ruokaa ja samoin muutama jälkiruokavaihtoehto ja sitten vielä kahvit päälle. Viimeksi siellä istui viereisessä pöydässä eräs expääministeri perheineen, joten pitäisi kelvata krantuimmallekin. En tiedä, onko tämä laadun tae, mutta...olkoon nyt.
Eilen mukaan lähti rosmariinin taimia, jotka olivat todella komeita. seuraavalla kerralla sitten sitruunamelissaa ja laventelia. Ja kävin kurkkaamassa myös huonetta, josta joka vuosi valitsen 'suven värin':
Jos olet kiinnostunut pelargonioista, lue ihmeessä kirja Intohimona pelargonit. Kirja paljastaa, että näiden tavallisina pidettyjen kukkien maailma on paljon monipuolisempi kuin kukaan voisi uskoakaan.
Olen sattuneesta syystä saanut viime aikoina muutaman Maalla -lehden numeron ja on ollut aika viehättävää ja yllätyksiäkin. Numerosta 2 löysin monen sivun artikkelin Sateenkaarentaa Ilonan kodista ja perheestä.
Ja nyt puutarhatöihin. Olemme aukaisseet ikkunan makkaristamme jo klo 6 aamulla ja sitten nukahdimme suloisesti uudelleen virtaavan veden solinaan... Palataan arvontaan joskus iltapäivällä.
Viherlandia on ihanan kamala paikka, vaikka vain ajattelee käydä vähän vilkaisemassa, aina jotain on PAKKO päästä mukaan kotiin, ei siinä estelyni auta. Voi kun taas paina pääsisi käymään!
VastaaPoistaMummeli, minulla on autuus asua puolen tunnin ajomatkan päässä, joten kerran viikossa vapulta syysykuun loppuun. Sitten käymme taas ennen joulua, jolloin siellä on vaikka mitä ihanuutta ja näin ennen pääsiäistä etc.
VastaaPoistaToivon, että pääset sinne PIAN!
Viherlandia on kyllä upea paikka käydä, mutta meiltä liian kaukana. Onneksi täällä on oikein hyvä oma paikka Rauhalan puutarha myymälöineen.Paljon pienempi, mutta erinomaisen hyvin hoidettu ja monipuolinen. Sinne tulee usein lähdettyä. Ja minä tykkään punaisista ja valkoisista pelargonioista..
VastaaPoistaMuuten, sain kirjastosta esittelemäsi Tulppaanitarhan lumo. Aivan ihana katsella ja lukea juuri nyt. Kiitos sinun, osasin etsiä.
Kaunista ja ihanaa sinulla siellä!
VastaaPoistaMinttuli, äitini on aivan yhtä kova puutarhapersoona kuin minäkin ja hänellä on lähellä eli Porissa Paratiisin tamitarha. Olen tehnyt sieltä uskomattomia löytöjä. Kyllä Rauhalan puutarha varmaankin tarjoaa, mitä ikinä keksii haluta.
VastaaPoistaNo, katsoin omia pelakuukuviani ja siellä paras on sellainen, jossa on punaista ja valkoista. Itsekin ihmettelin, kun tuo pinkki on minua niin vienyt.
Tulppaanitarhan lumo on huumava kirja sipulikukkaharrastajalle. Nyt mietin aloittaa pienimuotoisesti, näin aluksi, sen, että istutan sipuleita myös ruukkuihin kellariin syksyllä. Kunpa kosteus vain sitten osuisi oikeaan...
Ole hyvä vain! Kerron ihan mitä tahansa puutarhasta, sillä olen luikenut 25 vuotta puutarhalehtiä, kirjoja sekä teen edelleen tätä isoa puutarhaa. (Tulin valmistamaan meille brunssia ja sitten taas menoksi - puutarhaan.)
Maria, kiitos on ja ymmärrän arvostaa.
VastaaPoistaOlet usein maininnut Viherlandian,joten se varmaan on upea paikka!
VastaaPoistaMeillä on rosmariinipuskia tässä puistossa talon vierellä.Nyt juuri sellaista nuorta,pehmeää.Käyn joskus saksien kanssa napsimassa,jos tarvitsen sitä.
Mukavaa viikonlopppua Leena!
Jael, olen todellakin lukenut, että kuten laventelit, myös rosmariini kasvaa etelässä puskiksi. Sitä minä jaksan vain ihailla...haaveilla.
VastaaPoistaVinkki: Tee siellä kiettiössäsi postaus niistä yrteistä, mitä mekin täällä käytämme, että miten sinä. Mihin laitan jäykkää rosmariinia, mihin sitruunamelissaa etc. Basilikaa minä tunkean joka paikkaan, sopii tai ei;-)
Kiva olisi viedä sinut joskus Viherlandiaan.
Harvemmin kuitenkin käytän sitä rosmariinia ruokaan.Olen laittanut uunipottuihin,kun on ollut vieraita.Myös kalalle olen sitä käyttänyt.,Ja hiuspohjaani,yhdessä nokkosen kanssa,Teen siitä uutteen,jota sitten hieron hiuspohjaan.Sitruunamelissa on ihana kesän vilvoittelevissa juomissa.Viherlandiiaan olisikin kiva päästä.S
VastaaPoistaJael, mutta se on jo niin kivan näköistä ruukuissa;-) Menin ostamaan sitruunamelissaa ja laventelia, mutta ne olivat niin pieniä vielä ja rosmariinit todella komeita. Reima aikoo käyttää kalaan ja tuon uunipottuohjeen olen lehdistä lukenutkin.
VastaaPoistaAion käyttää sitruunamelissaa juuri noin.
Olen saanut etiäisen, että minä ajan autoa, sinä istut vieressä ja kurvaamme Viherlandiaan vielä tänä suvena.
(Lähden vielä puutarhaan ja sitten arvonta. Palataan!)
Ahmaisin tuota pinkkiä voimaväriä itseeni! Kurkkukipu vie omat sävyt harmaudeksi.
VastaaPoistaVirtaavan veden solina, oih!
Mikäpä voisi olla parempi tausta uinahtaa.....
Kevättä luoksesi!
Nuo kupit ovat kyllä hurmaavat! Vaikka olen aatemaailmaltani (?) romanttikko, pidän hieman yksikertaisemmasta tyylistä (esim. Arabian Runo-astioista), mutta tuollaiset kupit ottaisin suvipäiviä ajatellen meillekin.
VastaaPoistaMukavaa, että anopilleni tulee Maalla-lehti, niin voin pääsiäislomalla kurkata.
Me teimme aamulla hieman puutarhahommia ja otimme vastaan virpojia, kohta äänestämään. Keväänvaloisaa sunnuntaita!
Tinttarus, otan osaa. Olen itse ollut elämäni ensimmäisen kerran täysin vailla pienintäkään flunssaa, kiitos sen, että otan nyt normaalivitamiinicoctailini päälle 50 mg D:tä. Enkä ole ottanut mitään rokotuksia.
VastaaPoistaHarmaa voi olla kaunis jossain, mutta ei elämän sävynä. Olen lukenut jostain, että naiset tarvitrsevat sekä suklaata että pinkkiä. Ne auttavat!
Kiitos samoin!
Katja, siis nämä ovat kukkaruukkuja. Ajattelin heti, että nämä olisivat kauniit pelkiltään. Kuppeina menisivät jo.
VastaaPoistaMinä joudun nyt taistelemaan Runoa vastaan. Katselin nimittäin joulun alla punaista Taikaa 'sillä silmällä' ja sitten näinkin Runon Hallamarjat...Siis joku heikko järki sanoo, että astioita on liikaakin, mutta kun...Se Kaikki Kaunis Turhuus (by Waltari).
Maalla on nyt ollut vain pari lahjalehteä, mutta nämä numerot ovat olleet antoisia.
Tällä saarella lapsiperhiessä käy virpojia eli meillä ei enää lähedetä virpomaan, eikä pikkunoitia näy. Sen sijaan saimme aamulla puutarhaamme nuoren kultaisen noutajan ja hänen omistajansa. Emme tunteneet ennestään. Meistä tulee Aarnen hoitopaikka hänen hoviväkensä lomaillessa 'after O'.
Äänestetty on tuttua ja taattua!
Kiitos samoin!
Minun rosmariini on vähän loukkaantuneen näköistä, puolet siitä ei oikein tykännyt kovasta talvesta. Kivalta näyttää Ilonan keittiö.
VastaaPoistaAllu, huoneenlämpöisellä vedellä kastelua ja rakkautta...kyllä se siitä.
VastaaPoistaIlonan keittiö on unelmaa...
Viherlandia on kyllä ihana paikka. Välillä siellä tulee piipahdettua. Viimeksi ostin orvokkeja sieltä.
VastaaPoistaKauniita nuo ensimmäisen kuvan ruukut ja ihana pelargonikuva!
Muutaman numeron olen lukenut Maalla-lehteä. Huokuttelevalle näyttää tuo uusinkin numero.
Susanne, en muistanutkaan orvokkeja. Ehkä sitten vappuna.
VastaaPoistaNuo ruukut olivat niin syötävän suloiset, että ne oli ihan pakko kuvata.
Uusimmassa oli jotain meille, joten se ei lähde edes kiertoon...
Mukavaa pääsiäisviikkoa Susanne! Meillä tuulee edelleen mielettömästi.
Voi Viherlandia! Se oli minulle lapsena 1980-luvulla unelmien paikka, jossa pysähdyimme aina matkalla Jyväskylään rakkaiden enoni ja hänen vaimonsa luo. Saimme aina valita sieltä yhdet viherkasvit omiin huoneisiimme (siis siskoni kanssa, tai jos oli joku ystävä mukana reissussa) ja aika usein ostimme kaktuksia, jotka olivat lapsesta jännittäviä, mutta myös jukkapalmut olivat kova sana, ja traakkipuutkin ostimme joskus.
VastaaPoistaEn ole käynyt Viherlandiassa ainakaan 20 vuoteen ja se on varmasti nykyisin vielä hienompi, mutta muistojeni mukaan se oli ainakin lapselle upea jo silloin.
Karoliina, voisit käydä verestämässä muistojasi. Me muutimme länsirannikolta tänne harjukaupungin saarelle '85 suvella ja minusta tuli nopeasti Viherlandian superasiakas. Myös Meri oli innokas lähtemään kauppapuutarhalle, sillä siellä ovat puhuvat papukaijat Torsti ja Kalle ja myöhemmin hänellä alkoi ensin kaktus- ja sitten bonsaiharrastus. Ja tietty se traakkipuu hänen piti saada.
VastaaPoistaMinulle on kerrottu, että Viherlandia olisi esim. ruukkujen myyjänä Euroopan suurin myymälä. Siellähän on suvella ulkona erikseen kukkataimet, puut ja pensaat, taimikasvatushuoneet, johon asiakkaatkin pääsevät, suihkulähteet sekä aivan valtaisa alue ruukkuja sekä puutarhapatsaita sekä kalusteita.
Viemme poikkeuksetta kaikki vieraamme ainakin kerran käymään Viherlandiassa. Jotkut haluavat sinne yhä uudestaan.
Suosittelen kotimaan matkavinkiksi! Ja sopii erityisen hyvin lasten kanssa. Löytyy jäätelöt, ruokailu etc. Ainakin ennen siinä oli vieressä Hilarius-hiiri, mutta en tiedä tämän hetken tai siis tulevan suven tilannetta tässä asiassa.