keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

VAARALLINEN JUHANNUS?

On juhannusviikko ja tehokkuusmittarini näyttää nollaa. Olen herännyt kello kuusi aamulla eli minulle se on yötä. Ollut liesussa. Käynyt passikuvassa ja todennut, että jälleen 'ne' onnistuivat ottamaan minusta kuvan, jossa näytän sarjamurhaaja Aileen Wuornosilta. Hän on siis se suomalaissukuinen murhaaja, joka teloitettiin vuonna 2002 Yhdysvalloissa. Viimeksi revin passikuvat kolmesti ja 'pojat' kehoittivat minua menemään studiokuvaan, tänään ajattelin, että 'yksi lysti'. Vaarallinen ajatus, sillä minä en ikinä, ikinä sano tai ajattele mistään, että 'yksi lysti'. Eikä voi sanoa, että 'yksi lysti', jos näyttää Aileen Wuornosilta yli kahden tunnin kampaajalla istumisen jälkeen...
Tein tänään myös viikon ruokaostokset. Kun olin tyhjentänyt kaikki kassit, lähdin kuvaamaan Jonnalle. Jo siellä tuntui oudolta. Katsoin kylpypaljun pohjaa, sitä reikää siellä, mistä vesi lasketaan pois ja aivan tunsin, miten Kivipäiväkirjojen Daisyn sielu nousi sieltä paljun nielusta ja asettui minuun. Arvasin jo kirjaa lukiessa, että Daisy ei saa rauhaa ennen kuin hän löytää jonkun johon asettua. Nyt hän on minussa! Daisy vei minulta tänään tarmon tarjota vielä yksi grillauskirja, tehdä teille upea juhannuskuvakollaasi ja tarmon olla oma ylitse tulviva virtani. Olen maannut sängyllä ja tuijottanut kattoa ja miettinyt, että 'yksi lysti'. Toisaalta muistan kuin neonvärillä yliviivattuna sen puhelun, jossa sisareni sanoi menevänsä muistitutkimukseen! Pikkusiskoni, joka on ikänsä tehnyt vaativia ristisanatehtäviä, oppinut uusia kieliä, eikä ikinä, ikinä unohtanut mitään...
Olen lukenut kahtena iltana sudenhetkeen kiintoisaa kirjaa, jolla olisin teidät voinut yllättää, mutta yhtäkkiä minulta ei tule siitä kirjasta yhtään sanaa. Sain vaarallisen aavistuksen, että ihmisellä on elinaikanaan vain tietty kiintiö sanoja ja nyt ne on käytetty! Perhe ei ole ikinä voittanut minua yhdessäkään sanapelissä, mutta nyt olisin helppo saalis...He eivät onneksi tiedä sitä. Paitsi, jos nykyisyyteni on myös tulevaisuuteni: Kaikki pitkät joulupyhät viettäisin sitten sanapelien häviäjättärenä. Jos tämä on enne vaarallisesta juhannuksesta, ei voi tietää mitä tapahtuu...aukeaako valkolehdokki, poiminko huumaavan juhannuskimppuni, hääräänkö R:n apuna, kun hän grillaa, saanko hänet nauramaan kuten aamulla, että sai paahtoleipänsä väärään kurkkuun, joka olisi Christien dekkarissa voinut olla vaikka tukehduttamismurha. Mitä minä hänelle sanoin? En muista siitä mitään. Kohta hän tulee kotiin ja tekee ehkä diagnoosin, mittaa kuumeen ja keittää kaakaota. Minun piti sanoa teille jotain tärkeää, mutta en millään muista mitä se oli. Muistan vain kaiken, mitä Daisy sanoi ja ajatteli ja siinä oli sitä lumisorbettia...

Daisy Lumisorbetti eikun Aileen...ei, ei,ei...siis:

Leena Lumi

44 kommenttia:

  1. Leena hyvä, ei vaikuta ainakaan tämän postauksen perusteella, että sanasi olisivat totaalisesti loppumassa. Ihanasti taaskin kirjoittelit. <3

    Mutta mitä tulee postauksiin, niin olen huomannut ihan saman (vaikka muuten mullakin syntyy tekstiä niin kirjoittamalla kuin puhumallakin). Aina ei jaksa kirjoittaa eikä tunnu syntyvän mitään. Luulen, että on ihan normaalia välillä uuvahtaa myös kirjoittamiseen. Ole siis rauhallisella mielellä (kuulostan ihan papilta), kyllä ne sanat vielä löytyvät.

    Kauniita, kesäisiä kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna Elina, ehkä se on vain harhaa, se kirjoitus...tai sormet sen tekevät=automaattikrijoitusta, mutta ajatus on katkennut jo aikaa sitten;-)

      Minä en äsken muistanut sanaa 'ananas'. Hoin mieehlleni vain, että se, se yksi, joka on mehukas ja sisältä keltainen ja...

      Oi, minusta tuntuu nyt myös, että voisinkin kaivata pappia. Olen siis lopun edessä! Nyt käy kaikki. Sekään ei ole minua!

      Ole sinäkin rauhassa, sillä R. meinaa laittaa mut nyt nukkumaan, sitten saan kuulemma valvoa hetken ja sitten taas nukkumaan...Voinhan olla niin uupunut, että en itse sitä enää tajua, mutta uskon, että kaikki selkiää, kun vain nukun. Daisyn tarina oli ihan erilainen kuin muistin...

      R. otti kerrankin kukkakuvat aamuvalossa. Liitin ne sinne Lemmikit Leena Lumi -postakseen myös eli olen minä tänään jotain tehnyt.

      Kiitos. Ei tässä mitään...

      Poista
  2. Ja passikuvat voivat kuulemma joko onnistua tai sitten niistä tulee näköisiä. Nämä eivät tainneet onnistua ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanna, hirveä ajatus;-) Mutta mietin juuri myös, mitä ihmeen väliä on sillä, miltä näyttää PASSIkuvassa. Kuka niitä katsoo;-)

      Poista
  3. Kyllä se sanat siellä taitavat olla... :-)

    Ehkä ääni päässä ei sanonutkaan "yksi lysti" vaan "huomenna on uusi päivä"? Kuuntele vielä...

    Oikein valoisaa ja nauravaista juhannusta, Leena!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Booksy, eivät ihan entisellään, mutta menen nyt vähän tuutimaan...

      Ai niin, Scarlettin sanat, joita aivan rakastan: "Tomorrow is another day."

      Kiitos samoin sinulle, Booksy! Minä haluankin monta päivää sekä nauraa että myös nukkua paljon. Ja olla ulkona kaiket välit.

      Poista
  4. Ennen loppuu satakieleltä laulu kuin Leenalta sanat.♥
    (Vanhaa sananlaskua mukaellen)

    VastaaPoista
  5. Hahaa, ei ole kyllä sanat sinulla kateissa. Tämä oli tosi hauska postaus, että piristi minua sairasta. Olen kaksi viikkoa ollut sisällä sairauslomalla ja netissä käyn lähinnä vain puhelimen kautta. Nyt oli pakko kirjautua ja jättää sinulle sana ja juhannustoivotus!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanna, ihanks totta! Siis Uskottuni on sisälläni, mutta ei tule ulos.

      Ihanaa saada piristää sinua. Ja aamulla miestä. En ymmärrä, mitä naurettavaa minussa on aamulla klo 6-7, joka on minulle yleensä vielä yötä.

      Parane pian ja kiitos samoin!

      Poista
  6. Toivotan rentouttavaa loppuviikkoa (eli siis juhannusta) sinulle, taidat olla levon tarpeessa :) Naurattaa tuo sun passikuvaus. Munkin kuvat näyttävät aina joltain muulta kuin minulta, muttei sentään sarjamurhaajalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi-Maaria, täysin samaa mieltä eli lepoalepoalepoa...

      No, olen niin raju tapaus, että kun kolmasti ne kuvat silloin 10 vuotta sitten revin, keksin sen Wournosin. Nyt huolestuttaa, että tyydyin niihin kuviin.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  7. Kuulosti aivan jännittävän kirjan alulta. :)
    Hyvää juhannusta siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Risa, usein tuntuu, että mun elämä olis kuin kirja.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  8. Ei asiat voi ihan huonosti olla, jos kirjoitat yhdestä lystistä näin hauskasti. Tai voihan olla, että minä olen semmoinen väärinnauraja..;)
    Väärinnauramisen lisäksi olen välillä yksi lysti -ihminen. Joskus kiukkuisempi: Kirosana, yksi lysti. Ja joskus apaattisempi makoileva yksi lysti.
    Mutta toisaalta, ei ole yksi lysti jos istuu kampaajalla kaksi tuntia ja sen jälkeen näyttää Aileen Wuornokselta. Mutta kukapa passikuvaltaan näyttäisi?
    Mutta se on varma, ettei se ole yksi lysti laisinkaan, jos joutuu olemaan vuodesta toiseen sanapelien häväjätär! Niin ei tule sinulle käymään!!

    Ihanaa juhannusta sinulle, semmoista sopivan vaarallista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, väärinnauraminen on minunkin helmasyntini. Asiat voivat olla vaikka kuinka huonosti, mutta keksitkö mitään, mihin ei auttaisi väärinnauraminen & nukkuminen.

      Niin R:kin lohdutteli, että hän ei muka tunne minua siitä kuvasta...

      Ei voi käydä: Olen aasettanut jo rahapanoksia, että saan muut kilpailemaan kanssani. Heidän mielestään olen liian suvereeni, joten meinasivat lopettaa pelaamisen. Raha toi hommaan aivan uutta säpinää. En millään tajua miksi minä en saisi aina voittaa...

      Kiitos samoin sinulle! Juu, pyydän, että R. on Zorro ja minä olen sitten se Zeta-Jones ja...

      Poista
  9. Muistikirja ei yhtään hullumpi keksintö, hyvä kun ei kaikki mahdu päähän. Poliisi ottaa ne kuvat täällä ja saa narista... uusia heti. Viimeksi sanoin, et ei oteta pois "Turkua", poliisi sitä ehdotti. Ei se häiritse. Eikä poliisiressukka voi sille mitään, minkä näköinen olen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, ei mitään turkua pois ikinä!

      Minulla on muistikirja ja sitten post it -lappuja kaikkialla. Hukun niihin.

      Me tietysti itse päätämme, miltä näytämme;-)

      Poista
  10. Heh, jos ajatus on hetkeksi katkennut, niin ainakin sanojen virta sinusta vielä jatkuu :)

    Passikuvat ei onnistu kenellekään. Juuri teetin tyttärille (10v + 12v) passit ja hihkuin jo kuvaamossa "No niin, näistä tuli niin passikuvat!" Kuvaaja näytti hieman nyrpeältä, tyttäret näyttivät hieman nyrpeiltä, mutta minä hymyilin kuin Hangon keksi. Ehkä vähän epäreilua näin niinkuin äidiltä :)

    Jotenkin tuntuu, että kohta sinulta tulee kirja. Jos ne sormet automaattikirjoittavatkin seuraavaksi jotain niin jännää, että bloggaamaankaan ei ehdi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anne, niin monta kertaa sormet painavat eteenpäin, vaikka ajatus on ollut aikaa sitten poikki;-) Kirjoitan vielä hemmetin nopeasti, joten kenen ajatus siinä mukana voisi pysyäkään.

      Hyvinpä keksit sanoa;-) Olisin nauttinut olla läsnä. No, tytöt ymmärtävät kyllä - viimeistään vähän vanhempina, mistä oli kyse.

      Niin, voishan se tulla just nyt, kun olen päättnyt, että ei ikinä. Jos sanon hankalalle kasville: Kuole!, se alkaa oikein kukoistaa. Pikkkusiskon sain aikanaan siivoamaan huoneeni, kun sanoin, että hän ei saa siivota huonettani...

      Poista
  11. Mutta kaikesta huolimattaa. oikein onnistunutta, sanarikasta Juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, kiitos samoin sinulle & Himmulle! Koirat tykkäävät kun niille puhuu. Olgakaan ei kuule enää, mutta lukee huulilta.

      Poista
  12. Herranjestas nainen, jos sulla on pönttö ja outo olo, niin onko tuo nyt ihme!!
    Kello kuusi! Silloin pitää kääntää kylkeä ja olla onnellinen ettei ole pakko nousta ....jos on pakko, niin sen tietää jos heti aamusta, että päivä menee persiilleen.
    Mitä muuta voi edes odottaa??

    Ja ah noita lemmikkejä :) minä ihailen niitä tästedes vaikka täällä sinulla, niin suloisia kuin ovatkin, niin ensi vuonna minulle niitä tulee vain pienenpieni läntti...perhanan kotilonkerääjiä...kauniita sellaisia kylläkin!

    Nyt minulta lähtee järki, jollen lähde syömään, olen kolme päivää puhunut gaagaa- ja muuta lasten lepertelykieltä ja asunut lattian tasolla, joten tankkaus meinaa unohtua välillä.
    Mutta mitäpä sitä ei tekisi maailman suloisimpien eteen... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pepi, täysin samaa mieltä! Minä en ymmärrä mitään, jos pitää herätä aamulla ennen klo...yhdeksää! Minusta on tullut yöolento...

      Siis nyt en ymmärrä, että ovatko kotilosi syöneet jopa lemmikit...sun on saatava sinne siilit. Meillä on siilit, mutta on mys hemmetisti kotiloita. Jos tarkoitat, että nämä kauniit niittykukat keräävät kotiloita, niin en välitä, sellaista sinistä kuin lemmikillä on, ei näe missään muualla.

      Sää olet sitte sitkee mummi! Minä uuvun kummipojan kanssa jo ekana päviänä ja R. hoitaa toisen. Onneksi lapsen kasvu tuo helpotusta. Viimeksi katsoimme yhdessä monta jaksoa Olipa kerran elämä -sarjasta ja olipa kiintoisaa kuunnella eppuluokkalaisen kommentteja.

      Niin, minäkin teen mitä vain eräiden koiruuksien eteen, omamme ja Merin. Maailman suloisimpien...

      Meinaan muuten nukkua seuraavalla rupeamalla kymmenen tuntia, että olen sitten pirteää juhannusseuraa;-)

      Poista
    2. Tuskinpa kotilot lemmikkejä syö, mutta muutamat maanpeittokasvit, samoin lemmikki, joka levittäytyy maata pitkin varsillaan (vaikkei varmaan maanpeittokasveihin kuulukaan) keräävät suojiinsa kotiloita. Sitä määrää rahaa ei ole haaskattavaksi, että joka koloon työntäisi ferramolia, se auttaa kyllä, mutta maksaa sen verran, että helpommalla pääsee kun vähän säätää kasviensa kanssa. Ja alkuvaiheessahan tämä mun puutarhani on, katsotaan muutaman vuoden päästä.....
      Mikään siiliarmeija ei pärjää isolle kotilomäärälle...

      Mä jaksan mitä vaan silloin kun on rinsessoista kyse :D nyt kyse myös miniän selästä ja jaksamisesta. Huominen vielä, sitten taas Lilla ja muut kuviot kutsuu.

      Poista
    3. Ferramoli auttaa, mutta minä en jaksa sen kanssa pelata näin isolla tontilla. Olen senkin tehnty, mutta nyt tulivat siilit oltuaan välillä pois vuosia.

      Sun puutarha on jo niin ihana. Nappasin sieltä jo yhden kuvan, ja jos rouva sallii käytän sopivassa yhteydessä linkittäen.

      Siilit syö kaiken! Jopa kananluut, olen itse nähnyt.

      No ihanaa, kun autat. Uupumus ja selkäsärky on kova yhtälö.

      Lepäät sitten siellä tavallasi, mikä tarkoittaa, että nukut pitkään, mutta päivät tongit maata, istutat ja suunnittelet. Minä sitten rakastan suunnitella. Nyt on jo puutarhakirjassa (blancot sivut) yksi kiva idea ensi keväälle.

      Poista
    4. Taidan arvatakin minkä kuvan nappasit :)
      Ollos hyvä vaan!

      Nyt meen pehkuihin, maratonpuhelu takana ystävän kanssa -ja aamulla taas rumba edessä...

      Poista
    5. Pepi, juu, just sen. Tarvitsen kuvia heinäkuulla, kun tulee vieraita ja yritän muutenkin olla vähemmän koneella 'tosihommissa'. Tehdään Lillasta kuuluisa;-)

      Miten minullakin oli illalla vielä pitkä puhelu, vaikka en oikein koskaan tykkää käyttää puhelinta. En ole sitä tyyppiä. Nyt on jo onneksi uusi päivä ja kaikki näyttää niin coolilta...

      Poista
  13. Kiva postaus Leena!ja älä välitä,ne passikuvat harvoin on hyviä. Minäkin näytän passi -ja ajokorttikuvassa ihan karsealta..
    Puutarhasi on taas niin ihanan rehevän näköinen!
    OIkein ihanaa ja turvallista Juhannusta;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael,kiitos. Ei niistä edes tunnista. No onneksi näytät oikeasti hurmaavalta!

      Se on nyt, mutta ei sitten enää naisten viikolla...

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  14. Makoisat naurut sain, voi tsiisus, että olet sanataiteen mestari! Tuli heti mieleen se leffa tästä Wuornoksesta.
    "Golden Globe -voittaja ja pääosastaan Oscar-ehdokas Charlize Theron kantaa elokuvaa uljaasti harteillaan. Entinen huippumalli ja säkenöivä kaunotar on muuntautunut taikinanaamaiseksi, nököhampaiseksi hirviöksi - eivätkä moiseen ihmeeseen pelkät maskeeraajan taidot riitä. 15 kiloa itseään lihottanut Theron tuntuu kirjaimellisesti solahtaneen Aileenin nahkoihin: naisen tuntema tuska ja jatkuva sisäinen ristiriita välittyvät hänen kasvoiltaan intiimisti ja samastuttavasti. Noilta kasvoilta voimme lukea sen, mille niin helposti käännämme kadulla selkämme: laitapuolen kulkijan aggressiivisen uhman, jonka tarkoitus on peittää sielun haavat."
    Minä poden jo pahanlaatuista 'sanojenunohdus' tautia. Täytyypä juhannuksena kokeilla sananselitysleikkiä, olisiko siitä mitään apua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Beate, mieskin mua nauraa;-)

      Kiinnostavaa, että olet nähnyt sen. Wuornos oli kokenut paljon kovia, mutta tietty murha ja murhat ovat aina niitä kovimpia. Kukaan ei tullut apuun, eikä hän osannut apua hakea. Luinkin, että pääosan esittäjä oli vetänyt roolin upeasti.

      Sitä on liikkeellä. Olen ihan hämmästynyt kun eräs lähisukulaiseni joutuu nyt oikein siitä lääkärille ja hän on ikänsä tehnyt ristisanatehtäviä mm. ja opetellut uusia kieliä etc.

      Monenlaisia kivoja sanaleikkejä on ja kyllä ne varmasti auttavat. Mun kohdalla on vaan tainnut käydä niin, että kun Wlatari lupasi, että lukeminen kasvattaa järkeä, hän unohti kertoa, että liika lukeminen voi viedä muistin.

      Poista
  15. Tuntui kuin olisin lukenut painajaisuntasi.
    Leppoisaa ja turvallista juhannusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, voihan se joskus ollakin, näyttää vain helpolta;-)

      Kiitos samoin sinulle & co!

      Poista
  16. Hei Leena, kirjoitit kyllä todella elävästi tuosta passikuvapainajaisestasi. Yksi lysti, todella, olen joutunut minäkin ajattelemaan. Passikuvakameroissahan on tunnetusti nk röhnäsuodatin, joka suodattaa kuvasta kaiken tunnistettavissa olevan kauneuden, fiksuuden ja erityisyyden jättäen jäljelle kuvan, jossa on kaikki se, mitä EN halua nähdä. Mutta jonka passintarkastajat välttämättä haluavat nähdä, sillä se on itse kunkin toinen, röhnäinen ja synkkä puoli, jonka yritämme jättää kotiin matkustaessamme. Mutta ei, siellä se on on, kuvassa, ja kertoo synkkiä valheita meistä... Kaikesta huolimatta, oikein hyvää Juhannuksen odotusta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marja Leena, en tienytkään, että niillä on rumennussuodatin! Ilmankos kaikki, kaikki näyttävät passikuvissa niin oudoilta. Kiitos tiedosta: helpotti!

      Juu, ei me haluta matkustaa sen röhnäisen kanssa. Me emme edes tunne häntä! Ja sykkyyden lykkäämme ulkovaraston perälle.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  17. Minä luulen, että passikuvia otettaessa käytetään jotakin erikoisobjektiivia, joka saa kauneimmankin ihmisen näyttämään omituiselta. Minä näytän ajokortin kuvassa noin 8-vuotiaalta, mikä ei toki ole pahin mahdollinen vaihtoehto, mutta ei kyllä näköinenkään.

    Rentouttavaa juhannusta ja pitkiä yöunia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, olet oikeassa: Katso edellinen kommentti.

      Oijoi, sinä saat nuorennusta, minäkin haluun sitä!

      Kiitos samoin sinulle! Yksi pitkään nukuttu yö jo takana ja kaikki väritkin ovat kuin eri.

      Poista
  18. Oi ja oi, sillä passikuvaan pitäisi mennä. Yllättävän monimutkaista edelleen Viipuriin meno, sillä viisumia varten tarvitaan passikuva sekä lisäksi valokopio passista.

    Sinulle ja R:lle toivottelen lempeää juhannusta! Nauttikaamme valoisasta ajasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, äitini haluaa minua niin aina sinne mukaansa, että hän hoitaa pikkubussin, tulkin ja kaikki mun viisumit yms. Olen luvannut lähteä vielä kerran ja outoa, mutta minulle jäi ikuinen ikävä mammani kaupunkiin...kuin hän olisi siellä nyt, minne aina kaipasikin. Jos uskallat, syö torilla niitä lihapiirakan nälköisiä, jotka eivät ole lihapiirakoita, en muista niiden nimeä. Minä söin monta;-) Ja ostin pikkurahalla muutaman ämpärin kantarelleja...

      Kiitos samoin sinulle & co! Meille juhannus ei ole mikään fiesta, vaan aika jolloin keräämme kauniisti voimia seuraaville viikoille, jolloin on paljon menemistä ja tulemista.

      Poista
    2. Vasta elokuussa olemme menossa, mutta paperit pitää täyttää reilusti ennen matkaa.

      Juhannuspyhät ovat mitä parhainta voimien keräämisaikaa. Me lähdemme viikoksi mökille tähän lähistölle, onneksi aurinko paistaa ja lämmpöäkin on luvattu lisää.
      Rapsutuksia Olgalle!

      Poista
    3. Marjatta, siitä en tiedä mitään, kun äiti on näissä oikein mestari. He vetivät isän kanssa aikanaan Luvian eläkeläisten matkoja etc.

      Nimenomaan sitä! Meidän nuoret ovat tietty festareilla, mutta niin minäkin vuonna kirves ja kivi. Toivottavasti ei liikaa lämpöä, sillä Olga ja minä selviämme paremmin arktisissa olosuhteissa...

      Olga kiittää!

      Poista
  19. Oma heikentynyt muistini (ei kovin kun on vasta 22) selittyikin b12-vitamiinin puutteella. Halusin vain kertoa, sillä itse olin jo melko huolissani ennen kuin vastaus löytyi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katri, minä syön erikoisvahvaa b-vitamiinia, jossa ovat kaikki beet oikeassa suhteessa. Olen oikein nero vitamiineissa ja hivenaineissa, sillä kiinnostuin niistä jo teininä. Käytän muuten amerikkalaisten lääkärien suosittelemia annoksia eli haluan nauttia niitä optimaalisella tasolla en tasolla, jossa vain torjutaan puutosta.

      Minun huonontunut muistini johtuu liiasta lukemisesta yhdistyneenä liikaan valvomiseen, sillä en osaa lukea päivällä ja on niin paljon muutakin tekemistä. Nyt on hyvä, kun olen nukkunut kohta 3 yönä 10 tuntia per yö;-)

      Siskoni on oikeasti menossa tutkimuksiin, mutta minä luulen, että hänellä on syynä rankka työstressi.

      Kiitos kun puutuit tähän tosissasi, sillä ei tämä ollut pelleilyä, vaikka jutusta teinkin hieman dramaattisen.

      Poista