keskiviikko 5. toukokuuta 2010

HOCH SOLL SIE LEBEN, HOCH SOLL SIE LEBEN, DREI MAL HOCH!


Allu lauloi heti aamulla aarian ja lähetti tällaisen onnittelukortin. Hän ei liene aamuihimisiä, kuten en minäkään, sillä ensimmäisessä kortissa luki: ...LeenaLLA kilokaupalla onnea. Minä en olisi huomannut mitään, mutta rouva itse havaitsi. Vähän jäi nakertamaan, kun tuntee Allun kiusoittelun halun, että olisiko kirjoitusvirhe voinut olla tahallinen...No, eihän toki! Ja kaikkihan tietävät minun askelmittariin tulevan 16 000 askelta päivässä. Silti en ikinä luovu juustoista. Enkä viinistä. Enkä rypäleistä. Jotain rotia sentään pitää olla...

Kiitos Allu♥

Tulin juuri runsaalta lounaalta ja sain Bessulta syntymäpäivälahjaksi Tuurenpihlajan, jonka aion vielä tänään istuttaa Alfauroksen avustamana. Mutta juhlat jatkuvat ja minä palaan vielä teihin ja tähän päivään. Olettehan huomanneet, että otan teidät mukaan kaikkeen, jopa mieheni pyöreille synttäreille. TE saitte kuulla juhlapuheen ennen kuin meidän vieraat! Elän kahta elämää, eikä toinen ole toista huonompi. Ikävää, että en ole saanut vuorokauteen tunteja tuplasti...

Palataan!

8 kommenttia:

  1. synttärionnittelut!! juustoista tai viineistä ei kyllä voi luopua. Oli ikä mikä tahansa :)

    VastaaPoista
  2. Anni, kiitos♥

    Just niin: Oli mikä tahansa!

    VastaaPoista
  3. Kilokaupalla onnitteluja taaltakin!
    Juustot on iso NAM!

    VastaaPoista
  4. Onnea, onnea, onnea vaan. Punainen tupa ja perunamaa!

    VastaaPoista
  5. Kitos, Anu♥ Juu, juustot ovat kulinarismin huippua.

    VastaaPoista
  6. Myöhästyneet onnittelut!
    Samma här, juustoissa ja viineissä pysytään.

    VastaaPoista
  7. Rita, toki, toki! Sitten joskus, sadan vuoden päästä, kun muut ilot ovat muisto vain, niin juusto ja viini eivät hylkää...

    VastaaPoista