Herra, on aika. Oli kesä suurenmoinen.
Peitä varjoihin aurinkokellot
ja valloilleen päästä tuuli toinen.
Herr: es ist Zeit. Der Sommer war sehr gross.
Leg deinen Schatten auf die Sonnenuhren,
und auf den Fluren lass die Winde los.
Syyspäivä on ehkä Rainer Maria Rilken tunnetuin runo. Rilken tuotantoa on tähän asti käännetty suomeksi hyvin vähän, mutta jouduttuani täysin löytämieni muutamien käännösten lumoamaksi, tutustuinkin yllättäen kääntäjä, runoilija Eve Kuisminiin (nyk. Rehn), joka lahjoitti minulle vuonna 2004 tekemänsä kirjan Tahto tahtojen (Der grosse Wille). Kirja on loistava valikoima Rilken runoja sekä suomeksi että alkuperäkielellä saksaksi. Kirjan kuvituksen on tehnyt Juha-Pekka Ikäheimo tummin, voimakkain, vaikuttavin valokuvin.
Ken on kerrankin kohdannut Rilken maagisen rytmin, jää ilolla hänen runojensa 'vangiksi'. Rainer Maria Rilke oli henkistyneen, miltei mystisen lyriikan ja muodoltaan viimeiseen asti hiotun runon taitaja. Tahto tahtojen on valikoima Rilken aiemmin suomentamattomista esinerunoista, eläimiä, kasveja tai esineitä, joiden kautta avautuu synkänkauniita panoraamoja rakkauteen, menetykseen, kaipaukseen ja tuskaan.
Pantteri on runo, jossa Eve Kuisminin käännöstyö läkähdyttää, suorastaan ahdistaa. Mitenkä hän on saattanutkaan tavoittaa häkkiinsä vangitun pantterin henkisen kuoleman: "Taukomatta se kulkee ohitse tankojen,/ silmät niin väsyneinä - katse häilyen/ kuin olisi olemassa vain tuhat tankoa/ ja takaa tangon tuhannen puuttuisi maailma." Pantteri on kirjan nimiruno ja niinpä toisessa säkeessä: "Askeleet vahvat, notkeat - käyntinsä pehmeää,/ kun pienimmistä pienintä se kiertää ympyrää./ Kuin tanssisi voimaa antain ympäri keskiön sen,/ jonka sisällä puudutettuna viruu Tahto tahtojen." Ja viimeistä säettä kirjoitan kyynelin: "Joskus avautuu äänettömästi verho pupillin,/ tuon tuokion aikana kuva sisään pääseekin./ Kiirii jäsenten läpi aavistus valppaudesta, eloisasta,/ kunnes se - sydämen kohdalla - lakkaa olemasta."
Ei ole sattumaa, että Eve ylittää jopa itsensä pakahduttavassa Pantterissa, sillä asuessaan Saksassa, hän sai Rilken runojen saksalaisen runokokoelman lahjaksi saatesanoin, 'ettei ole mitään kauniimpaa kuin Syyspäivä ja Rakkauslaulu', mutta Even sydämeen jäikin lähtemätön raapaisu Pantterin kynnestä, sillä Eve ei voinut unohtaa Rilken syvää ymmärrystä upeaa vangittua eläintä kohtaan.
Kirjassa Tahto tahtojen teitä odottaa kaksikymmentäkaksi koskettavaa runoa, kokonainen pieni maailmankaikkeus. Minä jäin kuitenkin kaipaamaan käännöstä Rilken Schlaflied -runosta, joka kirjasta uupuu. Eve kuitenkin käänsi sen minulle 'lahjaksi' ja hänen luvallaan tekin saatte nyt nauttia siitä: Jos tämä katoaisi?/ Olisitko unta vailla, / ellen lehmuksen latvan lailla/ enää kuiskuttaisi,/ellen vierellä valvoisi/ ja herkimmillä sanoillani/ käsivarsiasi, rintojasi/ - kaikkea sinussa palvoisi,/ ellen ympäröisi sinua/ ja kannustaisi kukoistamaan/ kuin kesäistä puutarhaa/ -tulvillaan tähtianista, melissaa?
*****
Even luento Rilkestä
En ole tainnut lukea Rilken runoja,kuin mitä olen täällä sinun blogissasi niihin törmännyt.Rilke käsitteenä on kuitenkin ollut tuttu vuosikausia. Pitäisi tutustua paremmin...
VastaaPoistaJael, katsoppa vaikka Lumikarpalosta runoa Kurtisaani...Minä olen huomannut, että törmään Rilkeen kaikkialla, kuten vaikkapa Richard Powersin kirjassa Muistin kaiku!
VastaaPoistaKirja lepää yöpöydälläni ja palaan siihen uudestaan ja uudestaan ja aina saan siitä jotain lohduttavaa, kannustavaa tai...
VastaaPoistaAnne, niinhän sen pitää, niinhän sen pitää...olla siinä sun yöpöydällä...Tahto tahtojen...Lue vaikka Ruusun sisin.
VastaaPoistaTuo runoilija on ollut pelkkä nimi minulle aikaisemmin. Hienoa että esittelit noin havainnollisesti ja kerroit kääntäjästä. Runojen kääntäminen on vaativaa työtä. En ihmettelisi yhtään jos saisin tietää että kääntämiseen kuluu yhtä paljon aikaa ja energiaa kuin alkuperäisen runon kirjoittamiseen ja hiomiseen. Vaikka eihän se aika ja työn määrä siinä ratkaise, vaan taito.
VastaaPoistaSinun blogisi sekä sen Niffeneggerin "Aikamatkustajan vaimon" (joka vilisee Rilke-viittauksia) myötä aloin kiinnostua Rilkestä. Liken kirjakauppa on melkein työmatkani varrella, ja mietinkin, että mahtaisinkohan vielä löytää kirjaa sieltä. Taidan joku kerta käydä katsomassa.
VastaaPoistaMuutenkin on ihanaa, että tuot paljon runoutta esiin. Liian usein ainakin itselläni blogini kirja-aiheet ovat romaaneja tai lastenkirjoja.
Kiitos siis runoista, Leena!
Lumiomena, kohta minun pitää etsiä käsiini to Aikamatksutajan vaimo...
VastaaPoistaMuistaisin, että Likellä ei enää ole...Minulla on vielä kaksi kuvatonta, jossa samat runot kuin tässä kuvallisessa, Annille jo lupasin toisen, toisen saat sinä. Laita osoite meiliini.
Rita, minä kuvittelen, että käntäminne on kovaa työtä. Erityisesti tajusin sen, kun luin Merja Virolaisen kertomusta Emily Dickinsonin kääntämisestä, kun teki Golgatan Kuningatarta...Mutta toiset vain kääntävät, Eve puhaltaa käännökseen myös hengen...
PS. Lumiomena, runous on minun lempilapseni♥
VastaaPoistaLeena: Suurkiitos ♥ Laitan sulle osoitteeni samalla, kun kirjoittelen muutakin.
VastaaPoistaKiitos, sain jo. Kirja lähtee aamulla. Ja kuten sanoin Annille Jäähyväisten postauksessa, saman kuvattoman version ojensin myös Tommy Tabermannille. Se on ihan täydellinen ja Even alkukirjoitus on pitkä ja antoisa. Runot ovat sekä suomeksi että saksaksi ja siitä minä pidän. Kunpa saisi vielä Emily Dickinsonin samalla tavalla...
VastaaPoista