sunnuntai 30. toukokuuta 2010

ONKO MITÄÄN SELLAISTA KUIN ON...

Onko mitään sellaista kuin on omenankukkien tuoksu tai kukkien valkea lumi, joka kukinnan jälkeen sataa puutarhaan. Ja voimmeko olla unohtamatta, miltä tuoksuu syksyinen puutarha omenien kypsyessä...

Onko mitään sellaista kuin on vanhan koiran katse, sen välittävä huolenpito, 'mamin' paimennus, täysillä läsnäoleva olemus. Olga tässä rakentuvalta köynnöshortensiapergolaltamme nähtynä...vielä mukana♥

4 kommenttia:

  1. Kaikkea tuota kuvaamaasi innolla odotan! Nääs vasta kolme vuotta sitten hankin ensimmäisen omenapuun ja viime keväänä toisen. Nyt tuo kolmivuotias on nupuilla, ihanaa. Koiraa ei enää tässä pihassa ole ollut vuosiin. Kissoja kyllä kolme.

    Paratiisimainen näky pihallasi. Ja koiran muodossa olevan enkelin katseen suojeluksessa olet.

    VastaaPoista
  2. Rita, omenapuu ottaa aikaa. Mutta antaakin sitten moninkerroin kaiken omenaonnena takaisin.

    Sinä noitanainen!: Olga onkin minun enkelini♥

    VastaaPoista
  3. Voin tuntea teidän pihan omenaisen syksyisen tuoksun, se huumaa. Ihana kuva Olgasta, tarkasti seuraa sinun puuhiasi. Minäkin laitoin kaksi omenapuuta lisää.

    VastaaPoista
  4. Anne, ollaanhan me siitä yhdessä nautittu. Olga on taas ollut niin...uhuuu...suloinen ja juuri tuo pieni ripaus paimenvaistoa noutajassa on 'se jokin'.

    Hyvä sinä! Omenapuista on niin paljon iloa.

    VastaaPoista