Onnea kannan
kuin maa hedelmäänsä,
kuin jalon päänsä
yön palava ruusu.
Kysy en, annan
väries loistaa.
Sieluni toistaa
kuin lauluaan lintu:
Läpäisit vaivoin
ruumiini mullan,
ennenkuin liekeistä
tulen ja kullan
valosi joit,
yön palava ruusu.
- Yrjö Kaijärvi -
Yrjö Kaijärven kauneimmat runot (Otava 1956)
Kaunista ja totta niin runo kuin ruuskin. Täydentävät toisiaan.. Aurinkoista ja rentouttavaa viikonloppua sinne paratiisisaarelle! Sinne tunnen sitä kaipuuta aina vaan. Välillä se on hiljaista ikävää ja toisinaan jäytävää kaipuuta.
VastaaPoistaAnne, niin minunkin mielestä: molemmat intohimon totta!
VastaaPoistaOletko unohtanut, että minulla on sinulle Turkoosi Huone? Mikset ole nyt täällä?
Aurinkoa ja suloista viikonloppua sinne Siniseen Kotiin järven rannalle♥
En ole unohtanut ja toista kertaa ei missata ;)
VastaaPoistaVarmasti ei. Siis juhannusviikolla muutamia päiviä. Keksitään jotain kivaa!
VastaaPoistaKaunis runo!
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
Susanne, olen niin myyty näihin Kaijärven runoihin, että yritän houkutella kustantamoja tekemään Kaijärven Kootut runot. Sain pienen kirjasen Yrjö Kaijärven kauneimat runot joskus Keuruun mammaltani, mutta en niihin silloin vielä syttynyt...Jotkut asiat ottavat aikansa.
VastaaPoistaNyt lähden istuttamaan valkoisia verenpisaroita VAALEANSINISIIN ruukkuihin, jotka löysin Sokokselta.
Unelmaista viikonloppua, Susanne!