sunnuntai 2. toukokuuta 2010

KARIN FOSSUM


Karin Fossum (s. 1954) on norjalainen kirjailija. Hänet tunnetaan kansainvälisesti varsinkin Konrad Sejer- rikosromaanisarjastaan. Hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa vuonna 1995 ja se ilmestyi suomeksi vuonna 1997 nimellä Even katse (Evas öye). Kirja esitteli lukijoille sympaattisen rikoskomisario Konrad Sejerin. Konrad Sejer –romaaneillaan Fossum on kerännyt lähes kaikki mahdolliset norjalaiset kirjallisuuspalkinnot, saanut Lasiavaimen parhaasta pohjoismaisesta dekkarista, Ruotsin dekkariakatemian palkinnon parhaasta käännösdekkarista, Suomen dekkariseuran ulkomaisen kirjallisuuden kunniakirjan, Los Angeles Times- lehden palkinnon vuoden parhaasta Yhdysvalloissa julkaistusta rikosromaanista ja ollut Golden Dagger ehdokkaana.



Konrad Sejer –sarja:

Evan katse (Evas öye, 1995)
Älä katso taaksesi! (Se deg ikke tilbake, 1996)
Ken sutta pelkää (Den som frykter ulven, 1997)
Piru valoa kantaa (Djevelen holder lyset, 1998)
Rakas Poona (Elskede Poona, 2000)
Mustat sekunnit (Svarte sekunder, 2002)
Harriet Krohnin murha (Draper på Harriet Krohn, 2005/ Johnny Kniga, 2006)
Toisenlainen rakkaus (Den som elsker noe annet, 2007, Johnny Kniga 2008)
Paha tahto
Varoitus (Varsleren, 2009/ Johnny Kniga, 2010)


Muut suomennetut teokset:

Hullujenhuone (De gales hus, 1999)
Jonas Eckel (Jonas Eckel, 2002/ Johnny Kniga, 2004)
Marraskuun neljännen vastainen yö (Natt til fjerde november, 2003)
Murtuma (Brudd, 2006)



Esittelen teille nyt Jonas Eckelin, Harriet Krohnin murhan sekä Fossumin uusimman Varoituksen. Suosittelen kuitenkin myös Konrad Sejer –romaania Toisenlainen rakkaus, jonka olen lukenut, mutta että pystyisin sen teille tarjoamaan, pitäisi nyt lukea uudelleen, enkä ehdi. Aikaisemmin olen lukenut myös Hullujenhuoneen, Marraskuun neljännen vastaisen yön sekä Murtuman. Kaikkia en muista, sillä jos lukee liian paljon niin käy väistämättä, mutta Harriet Krohnin murhan olen lukenut jo kolmasti!, sillä siinä jokin ei jätä rauhaan. Evan katsetta en muista lukeneeni, mutta taidan ottaa sen suvilukemiseksi. Hullujenhuone on dekkarihullun ystäväni mielestä Fossumin unohtumattomin kirja: Hän vei sen minulta;-) Minä muistan siitä järkyttävän upean kannen...

Fossum on kirjoittaja, jolla on taito piirtää hiekkaan viiva hyvän ja pahan välille. Sitten hän sallii aallon tulla ja pyyhkiä viivaa, kunnes katoaa taju kenen puolella lukijan pitäisi olla, rikollisen vai uhrin. Tunne muistuttaa meitä totuuksien epävarmuuksista ja siitä, miten huojuva rakennelma on meidän kuviteltu tajumme oikeuden toteutumisesta.

2 kommenttia:

  1. Hullujen huone on Fossumin paras ja liippasi niin läheltä! Saat sen joskus lainaan, kun haluat uusinnan ;)

    VastaaPoista
  2. Anne, suvella haluan lukea sen uudestaan. Sinähän pidit siitä niin hurjasti, että senkin takia vaatii rvenssia.

    VastaaPoista