maanantai 30. elokuuta 2010

Tess Gerritsen: Jääkylmä


Jääkylmä fakta on, että Tess Gerritsenin Jääkylmä (Ice Cold, Otava 2010, suomennos Ilkka Rekiaro) on Gerritsenin paras teos – tähän asti! Tiedän, että monet lukijani otaksuvat minun nyt pudonneen arktiseen hurmiooni, sillä Jääkylmässä liikumme Wyomingin vuoristossa ja hyvin, hyvin runsaassa lumessa. Well…se on van osa totuutta eli minulta löytyy paljon, paljon painavampaa sanottavaa kuin ’lumi’ kertoessani teille Tessin Jääkylmästä.

Olen aina ollut kiinnostunut kulteista. Se kaikki alkoi Charles Mansonista, joka 1960-luvulla johti lahkoa, jota kutsuttiin Perheeksi. Perheellä oli omat salaiset sääntönsä ja omituisuutensa, kuten lahkoilla usein. Lopulta Perheessä tapahtui murhia ja yksi surmatuista oli elokuvaohjaaja Roman Polanskin raskaana oleva vaimo Sharon Tate.

Katselin vain muutama päivä sitten Oprahin ohjelmaa eräästä amerikkalaisesta lahkosta, joka ei ollut amissit, mutta olisi voinut olla. Oprahin vieraillessa yhteisössä oli sinne juuri tehty ratsia ja suojaan oli viety runsaasti alaikäisiä lapsia ja iso kasa syytteitä on odottamassa nyt lahkon miehiä. Se, mikä näissä kulteissa on rikoksellisinta, on ehdottomasti pedofiilia. Lahkon johtajat, aikuiset miehet, usein jo vanhat äijät, ylläpitävät sairasta järjestelmää vain saadakseen sakkolihaa. Nuoria miehiä lahkot eivät suvaitse, sillä mitä mahdollisuuksia vanhoilla ukoilla olisi nuoriin naisiin ellei nuorukaisia tavalla tai toisella kadotettaisi ja ellei pastellimekoissaan kulkevia alaikäisiä tyttöjä saataisi uskomaan, että jumalainen henki on määrännyt heidät lahkon vanhimpien miesten morsioiksi! Tess kertoo tarinaa lahkosta nimeltään Seura, Kadonneista pojista sekä:

He astuivat ovesta saliin.

Se oli korkea ja valaistu lukemattomilla kynttilöillä. Kiiltävillä puupenkeillä istui satoja yhteisön jäseniä. Käytävän toisella puolella istuivat naiset ja tytöt pastellisävyisten mekkojen meressä. Toisella puolella istuivat miehet ja pojat valkoisissa paidoissa ja mustissa housuissa. Kaksitoista poliisia seisoi salin perällä, missä he katselivat vaivautuneina ympärilleen, tietämättä miten toimia paikassa, joka oli selvästikin pyhäkkö.


Cathyn katse karaistui teräkseksi. ”Saada sakkolihaa. Siitä Seurassa on viime kädessä kyse, rikosetsivä Rizzoli. Nuorten tyttöjen omistamisesta, hallitsemisesta ja nussimisesta.”

”Naiset ovat kuuliaisia robotteja. Miesten uskollisuus palkitaan antamalla heillekin nuoria morsiamia. Heitä sanotaan hengellisiksi morsiamiksi, jotta miehiä ei voida asettaa syytteeseen moniavioisuudesta. Miehet saavat ottaa niin monta vaimoa kuin haluavat ja kaikki on raamatullisesti hyväksyttyä.”


Jane naurahti pöyristyksestä. Niinkö? Missä Raamatussa?”


”Vanhassa testamentissa. Ajattele Abrahamia, Jaakobia, Daavidia ja Salomoa. Raamatun vanhoja patriarkkoja, joilla oli paljon vaimoja ja jalkavaimoja.”

Tess Gerritsenin Jääkylmä kulkee tuttumme, kuolinsyyntutkija Maura Islesin matkassa lääkärien konferenssiin lumiseen Wyomingiin. Maura on henkisesti hyvin uupunut, sillä hän on syvästi rakastunut katoliseen pappiin Daniel Brophyyn ja saa vastarakkautta sen kaikissa muodoissa, mutta tunnelmat ovat rankat, sillä Daniel tuntee syyllisyyttä ja Maura elää jatkuvassa tuskaisessa epävarmuudessa. Wyomingin konferenssi on hänelle suorastaan tervetullut pysähdys, sillä hän toivoo jopa ehtivänsä näkemään paitsi paljon lunta ja vuoria, myös vapaana vaeltavia vapiteja, biisoneita ja jopa susia. Hän saa sen kaiken ja paljon enemmänkin, sillä tapahtuu kohtalokas tapaaminen opiskeluaikaisen Dougin kassa ja Kuolleiden kuningatar päättää nousta Dougin autoon ja jatkaa lomaa vuorilla iloisen seurueen kanssa….Ja eihän mitään hätää, sillä navigaattorit toimivat ja luminen autuus on kuin lupaus uudesta ja selkeämmästä tulevaisuudesta. Niin kuitenkin tapahtuu ja tulee todistetuksi, että navigaattorit eivät tunne vuodenaikoja, sillä Dougin auton laite ohjaa heidät ns. kesätielle, joka aurataan seuraavan kerran vasta keväällä ja lunta sataa koko ajan lisää. Sataa lomalunta, puuterilunta, valkeaa vaaraa ja Taivasten valtakuntaa, outoja jälkiä lumessa…

Jääkylmä on äärettömän älykäs, monivivahteinen ja täydellinen kirja. Se käsittelee paitsi kultteja, tuo myös taiten esille Yhdysvaltojen syrjäseutujen omat, ikiaikaiset lait, jotka eivät ole maan lakeja, vaan pienen yhteisön normeja, mutta siltikin kuin jäähän hakattuja. Tess on kastanut kynänsä tätä kirjaa kirjoittaessaan sekä veriseen lumeen, mutta selvästi myös raapinut kirskuttaen kynän terällä jäätä, sillä pitihän hänen saada itsensä selviämään tilanteesta, jossa hän oli kuollut vaikka ei ollutkaan ja sitten oli Rotta…uskollinen Rotta, joka oli valmis antamaan henkensä hänen puolestaan…hän oli Rotalle velkaa enemmän kuin pelastuksen, hän oli velkaa lunta kylmemmän tarinan ja siksi Jääkylmä.


Jätämme rikoskomisario Jane Rizzolin istumaan kirkkoon sen jälkeen, kun hänen hyvän ystävänsä Maura Islesin arkku on kulkenut ohi. Jätämme kynän kirskuttamaan tarinaa jäähän ja olemme jäätuuli, joka puhaltaa ylitse Coloradon, Arizonan, Utahin, Idahon ja Wyomingin. Näemme kaukana pienen otuksen jolkuttavan lumessa…koiran nimeltään Karhu. Katsomme Karhua lentokoneen ikkunasta, kunnes pyrylumi peittää näkyvyyden, kyyneleet sumentavat kaiken…

Jäähän on hakattu: Jääkylmä on syväjäädytetyn varmasti vuoden paras jännityskirja!

Ice Cold

*****

Tämän kirjat ovat lisäkseni lukeneet ainakin Margit Kuutar  Anki  ja Susa

30 kommenttia:

  1. Oi, Tessin kirjoja luen, kiinnostava, ja etsin vielä käsiini :)

    VastaaPoista
  2. Nuo kultit ovat tosiaankin juuri niinkuin kirjoitit;muistat varmaan kun kirjoitin siitä täkäläisestä ukkelista joka oli haalinut ympärilleen monen monta nuorta "vaimao" joita hän totaalisesti hallitsi,kunnes poliisi teki ratsian ja hajoitti lahkon.
    Tiedätkö,että Rizzolista ja Islesta on nyt tehty TV-sarja,ja olen jo koukkuuntunut siihen.
    http://www.youtube.com/watch?v=lYl0rJmlQdk (
    katsaus sarjaan)

    VastaaPoista
  3. Minäkin satuin katsomaan sen Oprahin ohjelman, jossa oli puhe lahkosta ja pastellimekkoisia nuoria naisia haastateltiin. Olivat kuin Pieni talo preerialla-sarjasta ulkoisesti, mutta elivät varmasti aika rankassakin yhteisössä.

    Tämä romaani on ajankohtainen, ja ihan varmasti tärkeä. Koko maailmassa.

    VastaaPoista
  4. Seijastiina, uskallan sanoa, että enempi kuin kiinnostava!

    Jael, ensinnäkin, se sun jutun ukko antoi minulle 'pahan kasvot'. En unohda. Toiseksi, kiitos, että muistutit, Tessillä on omat sivut, jotka unohdin linkittää. Kävin sivuilla ja katsoin aivan katkerana,että jotkut maailmassa saavat katsoa Gerritseniä televisiostakin;-) Miksei Suomessa!!!Käyn tuolla linkissäkin vielä...Kiitos!

    Soolis, eihän Oprah olisi päässyt sinne yhteisöön ellei olisi luvannut yhteistyökykyä, mutta näithän hänen ilmeet, ne tarkoittivat: Lukekaa rivien välit! Nähkää tämän näytelmän läpi!

    (En katso Oprahia kuin aiheiden kiinnostavuuden mukaan. Ihailen häntä kovasti, mutta jotkut aiheet ovat 'ylitse minun', niihin ei aika riitä.)

    Toivon nyt todellakin, että tämän lukevat nekin, jotka eivät katso kuuluvansa dekkarein lukijoihin, sillä tässä on enempi lasten, tyttöjen ja nasiten asiaa kuin itse kovaa toimintaa.

    VastaaPoista
  5. Vaikuttipa tämä kiinnostavalta! Kuten tiedät, en ole enää juuri lukenut jännityskirjoja (luen nykyisin historiallista jännitystä ja aiemmin luin paljonkin dekkareita, eipä niissä niin suurta genre-eroa taitaa enää ollakaan. Ja mua ei se kova toiminta sinänsä pelota, muuten vain on into puuttunut!! Ehkä se palaa.), mutta lahko/kulttiaihe tässä kiinnostaa. Suljetuissa yhteisöissä on jotain väärää ja pahaa, samalla jotain pelottavuudessaan mielenkiintoista. Ainoa televisio-ohjelma, jota nyt seuraan on Big Love, joka kertoo moniavioisista mormoneista. Toiset koettavat elää muuten modernisti, nyky-yhteiskunnan säännöillä. Toiset taas elävät totalitaristisessa kultissa.

    Jäin nyt miettimään, että mikä syrjäseuduissa saa aikaan tuollaista käytöstä.

    VastaaPoista
  6. Lumiomena, jantelaisuus viihtyy syrjäisissä kylissä, eristyneillä seuduilla etc. Siellä on yhden tai muutaan helppo päästä 'johtajaksi' ja sitten hän valitsee muut 'armoitetut' äijät, joille hän antaa uskollisuduesta palkintoja. Kulteissa palkinnot ovat pikkutyttöjä.

    Tämä ei ole ns. kova dekkari, vaan enempi tämä kertoo eräästä kultista (ja niitähän riittää) ja jällen kerran, miten ikävää!, siitä miten aikuiset miehet voivat esineellistää ja alistaa naisia, mutta ei vain heitä, vaan myös alaikäisiä tyttöjä. Ja tietysti tämä kertoo myös Kadonneista pojista...

    Kirjan kansassakin oli erittäin paljon jännitystä...

    VastaaPoista
  7. Leena: Sitä minä sekavassa kommentissani yritin sanoakin, että luen historiallista jännitystä (Kirjan kansa, Historiantutkija, Tuulen varjo, Ajattoman kaupungin varjot jne) eikä niissä sinänsä ole eroa perinteiseen jännityskirjallisuuteen. Eikä minua pelota dekkarien kovuuskaan, en vain ole niitä muuten lukenut. Mutta tässä kirjassa on paljon sellaista lisäarvoa, joka tuntuu tekevän siitä jotain _enemmän_. Rankkoja aiheita, mutta sellaisia, joita muu maailma ei saa unohtaa.

    VastaaPoista
  8. Lumiomena, kyllä minä tajusin. Jäin muuten itsekin miettimään sitä, että jos minun pitäisi nyt vetää jotain rajoja, niin ei ihan helppo juttu. 'Kovat' dekkarit tunnistan, mutta loppu onkin istten jo veteen piirrettyä viivaa, kun niihin on alkanut tulla niin paljon muita aiheita kuin perinteistä rikosta ja rikospoliisityötä. Alunalkaen minätykästyin dekkareihin muutaman briitiläisen daamin ansiosta. Ihan eka oli tietty Agatha Christie, mutta sitten tulikin jo Ruth Rendell, Minette Walters, P.D.James etc., joita kaikkia luen edelleenkin. Ruth Rendell on ilmoittanut, että perinteinen dekkari on tullut tiensä päähän ja hän onkin tehnyt pari aika kokeellista, mutta rouva taitaa palata lähtöruutuun ja hyvä niin, sillä etenkin Rendell ja Walters ovat olleet lahjakkaita tekemään psykologisia dekkareita, joissa tapahtumat ovat eniten roolihenkilöiden päässä kuin konkreettisella rikosnäyttämöllä.

    On the other hand: Denise Mina tekee mahtavaa Patricia Meehan -sarjaa, joka varmaan täyttää dekkarin kriteerit, mutta lopulta, siinäkin, lukija alkaa eniten seurata Patrician kehitystä ja kasvua heikosta ja nujerretusta katolisen perheen tytöstä ensin laajan sydämen omaavaksi 'kovikseksi' ja myöhemmin, uskon näin, upeaksi, vahvaksi aikuiseksi naiseksi.

    Minusta Lehtolaisen Henkivartija on dekari ja Minne tytöt kadonneet yhteiskunnallinen julistus!

    VastaaPoista
  9. Heips!

    Minua kiinnostaa..
    Jonoon..

    Olen ollut kiinnostunut amihsseista ilmiönä, lähinnä "Tunnustus"-leffan kautta..

    Maailmassa on niin monen monta ihmeellistä asiaa...
    Voi sitä lasten viattomuutta, joka tahraantuu aikuisten kiima-tunteisiin..
    Kamalaa!!

    VastaaPoista
  10. Leena apua kun sä olet niin tuottelias. Täällä on niin ihania runoja ja äärettömän kiinostavia kirjoja ja tuo syksy-postaus oli upea ja täällä on vaan kaikkea enkä minä ehdi millään mukaan. Mutta silti ainakin käyn täällä aina kun ehdin.

    Minusta tuo lahko mistä puhut on mormonilahko ja amishit ovat sitten erikseen. Ja vaikka heilläkin on varmasti paljon parantamisen varaa, niin siinä on kuitenkin kritillinen pohja ja idea on lähinnä se että eletään niin luonnonvaraisesti kuin mahdollista. Kun taas tuollaisella moniavioisella alistamislahkolla on ihan muu meininki.

    Minulla Bone Garden odottaa hyllyssä, saa nähdä milloin ehdin sinne asti.

    VastaaPoista
  11. Anni, mun tuotteliaisuus on menen talven lumia. Sulla on harhoja;-)

    Siis Anni, puhun nyt siitä lahkosta, joka oli Oprahissa ja siinä ei kyllä mormoneista ollut mitään. Amisseista/amisheista (kummatkin kirjoitustavat käytössä) olen taas lukenut ihan kaheasti faktaa ja minusta se on vaan ihan...sairasta. Näin televisiosta, en Oprahissa, kun sinne tehtiin ratsia ja sieltä pelastettiin pois nuoria, joita ei oltu päästetty lähtemään. Jos nuori lähtee sieltä, perhe hylkää hänet totaalisesti eli se on heikkoon itsetuntoon kasvatetulle ja murrosiän kuohuissa olevalle nuorelle kova paikka.

    Usko mua, nekin lahkot, jotka yrittävät olla käypäisiä, ovat sisältä ihan mätiä. Tunne raadon hajua!

    Ai, sulla on Luutarhakin vielä lukematta.

    No, mä aloin nyt sitten keräämään Tessiä, mutta miten tämän kertoisi bestikselle...Jodun varmaan luovuttaman kaikki Anne Holttini;-)

    Hanne, anteeksi, sä olit ensin.

    Siis sinä sanot nyt tuon sanan kiima ja siinä lahkossa, jonne Oprah meni ja josta oli viety talteen miehiä vankilaan ja nuoria, hyväksikäytettyjä tyttöjä turvaan, moniavioinen ukko sanoi, että 'ei kiimaa, ei maallisia himoja' vain PUHDASTA RAKKAUTTA. Silloin multa meisasi katketa verisuoni päästä!

    Onmneksi minusta ei tule lahkotutkijaa, mutta tyttärestä voi tulla....

    VastaaPoista
  12. Wau, et taida selvitä Holteilla ja jouluun en malta odottaa ;D Gerritsen on ylittänyt itsensä, myös sinun tekstisi on uskomattoman hyvä! Tämä on täytyy saada ja tälle varataan ihan oma viikonloppu, takkatuli, nojatuoli ja lammasviltti.. (ehkä lasi hyvää viiniä)

    VastaaPoista
  13. Amishin tapaisia ovat myös mennoniitit ja hutteriitit. En ole nähnyt ko. Oprahin ohjelmaa, joten en tiedä mistä on kyse. Sen sijaan olen lukenut yhdestä mormoneista eronneesta "porukasta", jossa vanhoilla miehillä oli monia (nuoria) vaimoja ja nuoret miehet suljettiin yhteisiön ulkopuolelle. En valitettavasti muista tämän tarkemmin.

    Kiitos taas vinkistä, en olekaan lukenut Tessiltä mitään ja ainakin tämä kirja täytyy lukea.

    VastaaPoista
  14. Anne, juu, juu;-), mutta tämä kirja jää mulle. Toki heti lainaan!Annan sitten yhden Holtin päälle jotain muuta ja yhden jutun, mitä sinä et ehtinyt hankkia ennen kuin se myytiin loppuun. Liittyy inkivääriin, mutta ei ole sitä...Oi, kunpa tämä kirja olisi nyt vasta alussa! Eläydyin siinä niin kaikkeen: Wyoming, lumi, jää, Maura, Jane, koira, poika, kultti...se kaikki.

    Helena, uskon, että noita riittää. Googletappa Charles Manson ellet tunne tapausta. Minä olen lukenut siitäkin paljon ja se manittiin myös tässä kirjassa.

    SE Oprah tuli ihan viikko tai kaksi sitten. Oprah selvisi upeasti, kun hän vihdoin pääsi sinne sisälle.

    Ole hyvä vain Helena ja toivon, että luet tämän kirjan, sillä tämä koskettaa jokaista naista ja vielä vahvemmin tyttärien äitejä...

    VastaaPoista
  15. Hei
    muistan Mansonin jo siitä mitä teki Polanskin vaimolle ja noita riittää, esim. Davidin oksa oli samantyyppinen lahko. Tarkoitin vain, että noi kolme ryhmää karttavat tiettyä teknologiaa ja elävät eristäytyneinä muusta yhteisöstä ja modernisaatiosta.

    Joihinkin amis-yhteisöihin pääsee tutustumaan turistina, koska rahaa tarvitaan.
    Tästä Tessistä tuli mieleeni Åsa Larsson, erityisesti esikoisteos ja kuukkeloin; olet myös hänen ihailija! Etkä ole ainoa...

    VastaaPoista
  16. Marraskuukin on kiva, ehkä tämä silloin sopisi (tänään saat olla vihreä kateudesta ;)

    VastaaPoista
  17. Philadelphiassa ollessani pääsin tutustumaan amisheihin,ja tuli vähän juteltuakin. Jollain amish-yhteiskunnissa on rumspringa,jolloin nuoret saavat kokeilla ulkopuolista elämää,ennenkuin päättävät ,että jäävät kokonaan amish-yhteiskuntaan.Minusta oli hassua nähdä amishpoika McDonaldsin jonossa!

    VastaaPoista
  18. Helena, juuri niin. Ja olen todellakin kai aika akrtinen persoona, sillä Åsa Larsson räjäytti tajuntani. Miten lumessa kaikki on niinku kiinnostavampaa;-)

    Hannele,marraskuu ei ole suosikikuukautnei, mutta heti helpottaa, kun tulee kunnon lumet.

    Olen valitettavan huono kadehtimaan ja sitä on pdetty jopa välinpitämättömyytenä, mitä taas en ole ollenkaan: Minä välitän kaikista/kaikesta. Toki toivon nyt, että minä olisin saanut olla tilallasi, sillä näytti ihan mun unelmalta. Yhdeltä niistä.

    Jael, no nyt saa jopa McDonalds minulta kannatusta;-) Hyvä, että saavat valita, jos se valinta on yhtään todellista, sillä jos nuori jättää yhteisön, perhe ei pidä enää mitään yhteyttä. Aika kova juttu.

    VastaaPoista
  19. Voi miten hienosti jälleen kirjoiti, ihan ihokarvat nousevat jo nyt pystyyn. Mitähän sitten ,kun lukisi kirjaa.
    Nuo ovat kammottavia paikkoja kaikki nuo suljetut yhteisöt ja lahkot. Olen katsellut joitakin ohjelmia niistä. Huh vieläkin puistattaa.
    Yksi asia on mitä en siinä käsitä, mitenkä ryhmän johtajat aivopesevät ne aikuiset naiset jotka luovuttavat lapsensa moiseen ja kuinka sinisilmäisiä orjia ne naiset ovat. Nähtävästi se juhtuu siitä, ettei ole vaihtoehtoja.
    Kammottavaa, kuin myös ne kaikki hiljattain paljastuneet hyväksikäytöt ja omaan lapseensa sekaantumiset ja huomeisiin vangitsemiset.
    Maailma on sairas ja sairaammaksi aina vain tulee.
    Mutta varmasti hyvä kirja ja lukemisen arvoinen:)

    VastaaPoista
  20. Voi kääks, nytkö tämä on jo ilmestynyt!! Kuten ehkä muistat, minulta löytyy yhtä vaille kaikki aikaisemmat Tessin kirjat omasta hyllystä.

    Nyt minun kyllä oikeasti pitää tehdä se, mitä aikaisemmin vinkkasit, eli hankkia vihko, johon alan merkata muistiin kaikki kirjat, jotka haluan lukea heti kun mahdollista/osan ostaa pian omaksi.

    VastaaPoista
  21. Hanne, minäkin jaksan aina vain ihmetellä noita naisia. Etenkin kun he mitään ksyymättä antavat tehdä lapsilleen, niin tytöille kuin pojille, ihan mitä vain. Käy kirjasta hyvin ilmi. Mutta Tessin kirjassa valotetaan lyheleti myös, millainen on sellaisen ihmisen profiili, joka lähtee moiseen lahkoon. Hän on usein maailmassa epäonnistunut tai ainakin kokee niin, tuntee katkeruutta ja tuntee jääneensä osattomaksi, hän ei ole erikoisen älykäs eli on helposti 'johtajan' vietävissä ja kn lahkossa hänet tai heidät (pariskunta) otetaan vastaan sydämellisesti ja kehuen ja tukien, niin ansa laukeaa ja uhrin uusi elämä alkaa. Silti: Miten nainen voi päätyä tuollaiseen mukaan! Minulle sitä ei selitä mikään muu kuin hyvin yksinkertainen ja kevyt älyllinen toiminto.

    Susa, nyt nopeesti kirjakauppaan tai tilaa netistä. Tämä myydään heti loppuun! Minä onneton olen antanut Bessun kahmia Tessit...olen niistä aina tykännyt, mutta tämä räjäytti mun tajunnan!

    VastaaPoista
  22. Voi sentään, pitääköhän tähän kirjaan tarttua seuraavaksi! Kaikki mytologia kiinnostaa mutta tämä oli taas ihan uutta minulle.

    VastaaPoista
  23. Nette, lue ehdottomasti tämä kirja. Vähintäinkin kaikkien äitien pitäisi.

    (En tajua, miten pääsit läpi...)

    VastaaPoista
  24. Olen samaa mieltä kanssasi monestakin asiasta. Jääkylmä on kirjailijan parasta antia ja ehdottomasti äiti-ihmisten tulisi tähän tutustua! Rotta oli kirjan Sydän.

    Oletko lukenut Henning Mankellia? Jos ei koko Wallander-sarjaa jaksa läpi kahlata, Ennen routaa olisi kirja, jonka nostaisin esiin. Se käsittelee nimenomaan lahkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan niin.

      Luin muutaman Wallander -kirjan dekkarihullun ystäväni innoittamana, mutta en omista niitä ja ne ovat jo pyyhkiytyneet pois...Åke Edwardsson oli pakko lopettaa, sillä aloin pelätä ihan oikeasti. Mitä ne nyt olivatkaan kovimmat, oliko se Valoa ja varjoa tms. Olen siis lopettanut kovimmat ja nynnyimmät eli nyt: Läckberg, Gerrittsen, Mina, Cornwell (vaikka viimeisimmät pettymys), murharouva Clark edelleen kuvioissa, mutta viimeisin ei huippua eli...Nyt tuli black out, sillä en juuri heti muista muita, ai niin: Åsa Larsson, ylärekisterissä kirjoittava huippudekkaristi. Waltersilta olen lukenut kaikki ja taidan ne omistaakin, mutta hän ei ole julkaissut aikoihin tai ei ole ainakaan suomennettu ja sitten Rendell.

      Mikset pyydä kustantajilta arvostelukappaleita edes dekkareihin, joita teet niin palavalla innolla?

      Muuten, tuon lahkokirjan olen lukenut. Minulla on niihin oikein syvä taipumus...,sillä lahkot ovat minusta syvältä.

      Poista
  25. Minun täytyisi tutustua Minaan ja Clarkiin. Olen jotenkin ajatellut Clarkin menevän hömpän puolelle, mutta mikäpä että ei, ainahan voi kirjoille mahdollisuuden antaa. Rendelliltä olen lukenut yhden kirjan ja jotenkin hänet unohtanut. Ei tainnut ihan mieletöntä vaikutusta tehdä, mutta paha sanoa yhden kirjan perusteella.

    Valistahan nyt tyhmää, siis arvostelukappaleasia, otetaan vaan yhteyttä kustantamoon ja mainostetaan siinä samalla omaa blogia? Olen jotenkin arka tuon blogini kanssa, niin, itsetunto-ongelmia, mutta toki voisin kokeilla. Siinä tulisi samalla motivaatiota paneutua blogin pitämiseen vielä suuremmalla innolla :)

    Juu, lahkot on syvältä! Minulla on värikäs menneisyys ja tällaistakin on tullut kokeiltua, valitettavasti. Nykyinen elämänkatsomukseni armokeskeinen luterilaisuus, kaikkea muuta "pelkään".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se Clark taida olla sun juttusi,mutta Mina on. Jatketaan tätä koko keskustelua nyt meilissä, niin kerron sulle enemmän sekä Minasta että miten saat arvostelukappaleita. Autan sut kiinni jo syksyn dekkareihin, jos suinkin voin.

      Meidän Meri opiskelee uskontotieteitä olematta mitenkään hengellinen. Hän haluaa tietää vieläkin enemmän uskontojen ja lahkojen vaikutuksista etc.

      Mun meili on leenalumi@gmail.com

      Poista
    2. Meidä nuoret saapuvat kohta, joten olen sitten poissa koneelta.

      Denise Minalta sinun kannattaa lukea ainakin Patricia Meehan -sarja ja lue se järjestyksessä eli Veripelto, Suden hetki ja Viimeinen hengenveto. Kertoo skotlantilaisesta tytöstä, joka kasvaa katolisessa perheessä, mutta rimpuilee itsensä irti ja joutuu lopulta tutkivana juornalistina todella hurjiin juttuihin mukaan. Pidät takuulla!

      Poista
  26. Leena, laitan sulle sähköpostia! Lähden kohta lasten kanssa leffaan, mutta viimeistään huomenna olen taas koneella. Kirjoitan periaatteessa anonyyminä blogia, enkä ole tehnyt sen mukaista sähköpostiosoitetta, eli tehdään mailin vaihto nyt tälleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OK

      Minä en paljasta sinua;-) Monet haluavat pysyä anonyyminä.

      Palataan!

      Poista