Nyt tuulet kääntävät suuntaa, kun Lumimies lähtee huomenna taas töihin eli lomat ovat ohitse. Minä aivan pakahdun ideoihin, mutta toisaalta myös haahuilen. Nyt en edes tiedä, mihin kirjaan seuraavaksi tartun, mutta yritän sopivin välein tarjota teille jotain somaa ja loppusuveen sekä alkusyksyyn sopivaa.
Minä en saa rauhaa ennen kuin olen listannut Ian McEwanit palkkiini sekä aloittanut sen omien puutarhakuvieni 'pankin', jossa kevyen höpinän myötä kerron 26 vuoden kokemuksella yhdestä kasvista kerrallaan. Älkää siis ihmetelkö, että kohta tulee kuvia lemmikeistä ja kärhöistä! Kerrytän sitä vähitellen ja tarkoitus olisi ehkä pitää sitä palkissa jopa talvella. Kuulostaako tämä oudolta? Voisin sitten pitää palkissa myös samassa ryhmässä edelleen Sarin puutarhat sekä kolmena vuonna tekemäni puutarhakirjat. Ne luonnollisesti pudotan talvella alemmas. Näyttävätkö puutarhakuvat palkissa omituisilta vaikka joulukuussa?
Minusta tuntuu, että
- ensi viikolla alan rakennella noita palkkijuttuja
- tänä iltana otan muutaman aivan erilaisen kirjan käteeni ja katson mikä 'kolahtaa' juuri nyt
- pitää alkaa taas järjestellä kirjaston kaaosta
- kitkeä kaikki kukkapenkit
- aloittaa aamulenkit
- muistaa syödä nyt sesongin herkkuja
- olla lukematta aamukolmeen, kuten tapahtui jälleen viime yönä
- ensi viikolla on tärkeä päivä, sillä saatamme Lumimiehen kanssa yhdessä kummipoikamme torstaina 'epulle'
- saatan kohta jälleen sukeltaa harjukaupungin yöhön;-)
- kirjoitan kummitytölle Ghanaan
- kohta on Leena Lumissa arvonta, johon liittyy helppo, mutta tunteellinen haaste
- upeat loppusuven illat ovat ne huumaavimmat
- rakastan teitä kaikkia!
♥:lla Leena Lumi
Sinulla onkin paljon suunnitelmia! Ja Lumimiehelle mukavaa työhönpaluuta!Mikä muuten on "epulle" (jonne saatatte kummipojan)
VastaaPoistaJa love back to you!
Jael, nyt on kuin välitila: uusi sesonki on alkamassa, mutta ei ihan kuitenkaan vielä, mutta kaikki virtaa/kulkee jo toisin...
VastaaPoistaNo, laitoin sen jo lainausmerkkeihin eli se on puhekielinen lyhenne ensimmäiselle luokalle
♥
Tässä loppukesässä, pian alkavassa syksyssä on jotain taikaa, joka saa monet meistä suunnittelemaan kaikkia uusia kivoja projekteja tai uudelleen aloittamaan vanhoja tuttuja. Uudistautumisen aikaa siis!
VastaaPoistaTunteellinen haaste kuulostaa todella kivalta!
Susa, tunteellinen ja HELPPO.
VastaaPoistaYritämme aina uudistua;-)
***
Kyllä minä jo vähemmästäkin ymmärrän, että puutarhaa ei haluta talvella eikä etenkään jouluna. Meni heti perille, sillä kyllä sinä tai Jael olisitte siihen sanoneet 'kyllä', jos se olisi ok;-) Tajusin jo. Ne voi pistää vähän huilaamaan talvikuukausiksi...puutarha-asiat.
Apua Leena, nyt tulkitsit kyllä ihan väärin!!! Minä olen niin väsynyt viikonlopun synttärijuhlinnoista, että ajattelin vain yksioikoisesti noita kirjajuttuja ;)
VastaaPoistaMutta sikäli olen vähän jäävi kommentoimaan puutarhajuttuihin, kun meillä on vain to betoninen parveke, missä ei mikään menesty kun kesäisin +40/50 lämmintä paahteessa..Ja kateellisena vaan aina ihailen muiden puutarhajuttuja samalla kun sydän itkee, ettei ole omaa, edes pientä, maatilkkua, johon kylvää ja istuttaa.
Minusta kauniit puutarhakuvat sopivat YMPÄRI VUODEN blogin sivupalkkiin, koska ne ovat kuin tuulahdus kesää talvenkin keskellä. Siis ehdottomasti ok, en vain heti asiaan tarttunut, kun mietin vain kirjajuttuja. Anteeksi.
Kiitos Leena♥
VastaaPoistaÄlä ihmeessä laita jäihin. Talvihan on mitä parhainta aikaa suunnitella kesän puutarhaa. Silloinhan on kiva selata kaikkia kirjoja ja tsiikata uusia kasvia.
Minsta ideasi on hyvä.
Muuten tuo syksyinen intosi pistää vähän harmittamaan. Minulla kun tuo on keväällä, kun kaikki alkaa kasvaan ja uudistuun. Niinkuin olen Sinulle ennenkin maininnut etten ole oikein noita syksyn ihmisiä. Onneksi on kuitenkin teitä jotka luotte uskoa tulevaan syksyn pimenevissä illoissakin.
Suunnitelmasi ovat hienot, jään odottaan toteutusta:)
Tsemppiä Sinulle ja Lumimiehelle:)
Ihania suunnitelmia sinulla! Minusta puutarhakuvat voivat olla talvellakin palkissa, siellä alempana. Odotan jo sinun ja muiden bloggauksia syksyn uutuuksista, sillä itse en ainakaan kovin nopeasti ehdi niitä lukemaan.
VastaaPoistaSuloista sunnuntai-iltaa!
Puutarhaosio kuulostaa houkuttelevalta. Minä taas en selviä tammikuun pakkasista ilman pinoa puutarhakirjoja, joten luen mieluusti kukkasista myös talven pimeinä kuukausina.
VastaaPoistaOi, olet täynnä energiaa. Kesä on tehnyt tehtävänsä!
Ihanaa - toinen haahuaja ilmoittautuu. Yritän saada itseäni työmoodiin, huonolla menestyksellä: poukkoilen asiasta toiseen, olen aivan liian levoton lukemaan edes novelleja, paitsi yöaikaan ja syksy syyhyttää jo mukavasti. Niin paljon uutta ja vanhaa. Oh, olen alkanut sisustusleikkeiden levittelyn--- jajaja...
VastaaPoistaLuvassa on myös pian kirjasta kirjoittaminen - teksti työstyy jo, mutta ulos taidan saada senkin vasta alkuviikosta.
Siis lepatetaan levottomina elokuun tuulissa. Taikaa on. Ja minä olen aina ollut sitä mieltä, että uusi vuosi vaihtuu elokuussa.
Mukava päästä lukemaan taas kirjoituksiasi kirjoista. Teet niitä tyylillä!
VastaaPoistaPuutarhakin kiinnostaa paljon, joten odotan niitäkin.
Kesää on vielä vähän jäljellä, vaikka lomat on ohi. Nautitaan! Syksykin on upeaa aikaa. Nautin ruskasta, ja toivonkin pääseväni retkeilemään värikkäissä maisemissa.
Susa, ei mitään 'anteeksi'! Minä olin niin väsynyt aina lastensynttärien jälkeen, että sitä ei sanotuksi saa.
VastaaPoistaNo, jos sinäkin, jolla ei ole puutarhaa VIELÄ, ajattelet noin, niin sitten ehkä, mutta sinne alas, alimmaksi.
Lepää nyt vähän, kun minä yritän pysyä sun tahdissa, niin ihan kuolen, mutta se ei ole sun syy, vaan kaikki vika minussa;-)
♥
Hanne, muistan aina, että sinä et ole syysihmisiä! Minä olen toukokuussa syntynyt, mutta elokuusta ja syyskuusta pidän sekä tietysti lumesta, siitä Mirkka Rekolan hellästä lumesta.
VastaaPoistaEhkä minä sitten tuon vähän kesää talven keskelle. Ja kyllähän innokkaimmat alkavat puutarhasuunnitelmiin jo härkäviikkojen jälkeen tammikuussa.
Kiitos samoin sinulle & co!
♥
Maria, minusta on mielestäni tullut hidas! Yritän pysyä vaikka Susan tahdissa ja tuntuu etten pysty. Toisaalta annan itselleni armoa siinä, että teen paljon myös harraste- ja tietokirjoja. Kunnon tietoteos voi viedä ihan hyvin kaksi viikkoa, joskus kolmekin.
VastaaPoistaSyksyn kirjasato on jälleen erinomainen!
Ja taidan sitten pitää sitä puutarhaa vähän elossa talvellakin.
Kiitos samoin sinulle!
♥
Joana, kiva, että yksi reippaasti tunnustaa, että se puutarhakiihko alkaa jo tammikuussa. Niin minullakin.
VastaaPoistaAinakin kaikenlaista pyörii päässä, mutta toivottavasti tämä energia myös pitää. Eikun sen on pidettävä!
Lumoavaa elokuuta sinulle!
♥
Valkoinen kirahvi, upea ajatus tuo uuden vuoden vaihtuminen elokuussa. Minusta oikeasti tuntuu siltä.
VastaaPoistaMikähän kirja on tulollaan. Odotan!
Sisustus alkaa tosiaankin pienen paussin jälkeen taas lykätä innokkaita nuppujaan. Minä aion käydä Ilonan puodissa syksyn aikana, enkä ole sieltä vielä kertaakaan ulos päässyt jotain ostamatta.
Olen syntymälevoton, mutta nyt tämä on pahempaa. Jotenkin olen alkanut yhdistää haahuilun siihen, kun lukee yli 500 sivuisen kirjan, niin sen jälkeen on olo, jossa ei osaa tarttua uuteen, valita uutta.
Mitäs me levottomat tuhkimot, muuta kuin nautimme pienistä navigointihäiriöistämme;-)
♥
Paula, miten onnekasta että odotat sekä kirjoituksiani kirjoista että puutarhasta. Kiitos!
VastaaPoistaVielä on kesä, on kesä. Arki vian muuttuu hieman toiseksi.
Minä olen aivan ruskahullu, mistä saattaa johtua myös kiintymykseni syksyyn. Sinä taidat lähteä Lapin taikaan. Minä täällä sitten ihailen todella monia kasvejani, jotka olen valinnut syysvärin takia.
Lumoavaa elokuuta sinulle!
♥
Hyvältä kuulostaa suunnitelmasi. Itse tässä haahuilen tekemättömien töiden ja suunnitelmien kanssa, mutta huomenna on kitkettävä kukkamaat, ovat nyt allapäin sateen runtelemina.
VastaaPoistaAurinkoista viikkoa toivottelen sinne!
Minttuli, ja sitten kitketään taas vielä syyskuulla, niin kevät on helpompi.
VastaaPoistaKiitos samoin sinulle!
♥
Minun mielestäni elo-syyskuu ovat vuoden ihaninta aikaa (rakastan myös talvea, oikeaa lumista talvea, en loskaa). Kaikki on jotenkin niin uutta ja ilmassa on aavistus raikkautta, satoa korjataan, moni uusi asia alkaa... Ja syksyn kirjat lupaavat tänäkin vuonna hurjasti hyvää. :)
VastaaPoistaTuo palkkijuttujen rakentaminen on mukavaa ja aikaavievää puuhaa. Ja olen samaa mieltä siitä, että kannattaa kuunnella omaa itsensään sen suhteen, mikä kirja kolahtaa juuri nyt. Minullakin on jo keväästä ollut muutama odottamassa, mutta niiden aika ei vain ole tullut.
Minä lukisin mieluusti puutarhajuttuja juuri talvella, koska silloin on aikaa unelmoida ja saada niitä mielen sopukoihin jääviä vinkkejä tulevaa kesää ajatellen. Keväällä on jo liian kiire omissa pihahommissa.
Mutta miten sinä onnistut olemaan lukematta aamukolmeen? ;-) Kiusaan sinua vähän, kun itse luin viime viikolla yhtä hyvää kirjaa (sitä Läckbergin Merenneitoa, josta koetan kirjoittaa blogiini pian) yhteen, kahteenkin yöllä ja aamulla oli lasten päiväkodin alkamisen vuoksi herättävä varhain.
Katja, minusta syksy voimaannuttaa ihmistä. Syyskuu on minun onnenkuukauteni, mutta rkastan jo elokuutakin hurjasti. Tässä ei ole mitään valittamista. Sen sijaan huhtikuu on kuukausista julmin ja se harhauttaa uskomaan lupauksiinsa, joita se ei edes pidä.
VastaaPoistaOlen alusta asti tiennyt sinut syksyn lumoamaksi. Parhaiten sen osoittavat kuvasi, et ehkä itse huomaa sitä;-)
Siis kertoa ulkopuoliselle, miten paljon palkkihomma vie aikaa, kukaan ei voi sitä tajuta edes. Palkkini on aika sekava, mutta sittenhän se on yhtä levoton kuin minä.
Juu, päätin jo pitää ne puutarha-linkkkikuvat tuolla palkissa koko talven.
Merenneitoa ei enää ole, eikä edes Slaughterin uutuutta, joten ehkä nukun. Tänään luen vain Kodin Kuvalehden ja sitten tuutulullaa.
Merenneito hyppäsi minulla kastiin, jota en olisi uskonut. Palaan siihen asiaan loppuvuodesta. Tiedän sataa varmasti että pidät siitä kirjasta!
Sinulla kyllä energia virtaa. Tunnistan tuon tilan. Uutta kohti mennään, innostuneena ja pää täynnä ideoita, myös selkeitä suunnitelmia ja tekemisen meininkiä. Elämä maistuu mansikoille.
VastaaPoistaJuu, puutarhajuttuja haluaa tämä täti. Niitä ei ole koskaan liikaa eikä ole mitään väärää vuodenaikaa niille. Niistä saa aina virtaa. Kiitos!
Jopas on paljon suunnitelmia tulevalle viikolle!
VastaaPoistaKäyppäs kurkkaamassa lupaamaani päivän asu postaustani!
Leena, minua, hitaampaa ihmistä, sinun tahtisi huimaa ;). Mutta kukaan ei mitenkään voi tehdä kaikkia syksyn kirjoja heti kun ne ilmestyvät - ei kukaan, ei mitenkään :).
VastaaPoistaSe tyttökirja... Onko sen nimessä viittaus puutarhaan, eräs kukka? ;)
Minua alkoivat ihan kauhistuttaa nuo kaikki hienot suunnitelmasi syksylle ja lähitulevaisuudelle. Tai ehkä pitäisi ennemminkin sanoa heikottaa eikä kauhistuttaa (vrt. sanonta "hitaampaa ihan heikottaa").
VastaaPoistaMulla on nimittäin päällä juuri se haahuilu-vaihe, vaikka kaiken järjen mukaan nyt pitäisi olla energinen, pirteä ja ideoiva. Loppukesä ja alkusyksy ovat nimittäin mulle vuoden parhainta aikaa. Nautin pimeistä illoista, sadon kypsymisestä, alkusyksyn tuoksuista, luonnon kypsästä vihreästä ja myöhemmin ruskan väreistä. MUTTA valitettavasti kuulun siihen ihmisryhmään, joka kuolee joka vuosi marraskuussa (kuten Helvi Hämäläisen runossa).
Onneksi loppusyksyyn kuitenkin on vielä aikaa! Melkein kokonainen elokuu ja sitten vielä ne pari muuta kuukautta. Ja onneksi vuosi vuodelta oppii ymmärtämään paremmin omaa itseään ja sitä, milloin kannattaa hiljentää ja vaikkapa käpertyä kuuntelemaan sadetta.
Tahtoo ehdottomasti puutarhaa keskelle talvea - mikäs sen piristävämpää!
Mut nyt tää lähtee nukkumaan (onkin jo aika...).
Me kaikki rakastetaan kanssa sinua♥
VastaaPoistaTästä postauksesta nyt jo huomaa, että olemme kääntymässä suvesta syksyyn.
VastaaPoistaMukavaa työhönpaluuta vaan Lumimiehelle.
Oli ihana lukea kuinka innokkaana ja täynnä ideoita olet vastaanottamassa uutta vuodenaikaa. Nyt on kuitenkin vielä vedet lämpimiä, vo uida elokuun kuutamossa.
Irene, tosiaankin, eihän voi ola väärää vuodenaikaa puutarhalle.
VastaaPoistaPelkään virtaavani ylitse, mutta hällä väliä: Suunta on eteenpäin ja jotenkin kuin avoautolla;-)
***
Rita, Aili sanookin minua 'mahotomaksi'. Olenkin jo odottanut sinun päiävn asuasi;-)
Maria, minuakin huimaa! Yritän aina mahdottomia, mutta totuushan on, että ei siihen voi pystyä, ei voi.
VastaaPoistaEikun siinä on lumi ja tuli, vähän niinkuin minä...
♥
Irenelle ja Ritalle vielä:
♥
Anna Elina, mutta huomaa,että vaikka energiapiikkini ovat korkeat, niin tulen sitten yleensä alas lujaa. Minullahan oli viime vuonna marraskuussa se kauhea väsymys, johon sitten hankin kaiken mahdollisen Upiqinonista alkaen.
VastaaPoistaJossain, Lumikarpalossa tai jopa tässä blogissa on runoni Mutta marraskuu, joka kertoo suhteestani syksyyn ja marraskuuhun.
Kohta illoissa huumaa kypsyvien omenoiden tuoksu...
Puutarha jää myös talveksi!
Kipin kapin nukkumaan. Tuo onminun helmasyntini, että en osaa nukkua tarpeeksi kuin viikonloppuina. Ole sinä viisaampi.
♥
Allu, ihanaa!
VastaaPoista♥
***
Unelma, lumoava syksy jo hyväilee ihoa tuulessa...
Kiitos psta!
Älä pelkää, että jätän uimista tai pukeudun syksyyn. Minä olen aina paljain säärin ainakin syyskuun ensimmäiseen päivään ja uimaan mennään, kun kelit kivat.
♥
Elämme tunteellisia aikoja, ihanaa elokuuta. Tämä kuukausi tuo elämään monia ihania muutoksia meille kaikille..
VastaaPoistaTäällä seuraillaan mitä kaikkea blogissasi tulee tapahtumaan..
Soolis, mikä voisikaan olla tunteellisempaa kuin tummat elokuun illat ja kaikki se muu siinä.
VastaaPoistaSiis eikai mitään kauhean erikoista ellei joku tekninen helvetti repeä...virtaa vaan löytyy taas niin kauheesti, että mihin sen kanssa joutuu.
Lumoavaa elokuutaa sinulle!
Nyt oli niin paljon kommentteja, etten tähän aikaan yöstä aio lukea niitä. Mutta ihania suunnitelmia, kaikki kuulostaa hyvältä! Toivon sinulle intoa ja inspiraatiota lukemisiin ja kirjoittamisiin, Leena!
VastaaPoistaLeena, en kyllä osaa varmaan koskaan viisasti öiden ja nukkumisten kanssa. Viime yönä yritin mennä nukkumaan ennen kolmea, mutta nukahdin vasta joskus puoli neljän maissa. Ja nytkin taas täällä keikun, kun koko päivänä en ole blogeihin ehtinyt. Onneksi työni on nyt sellaista, että voin nukkua aamuisin kaikessa rauhassa pitkään.
VastaaPoistaMullakin menee just niin, että välillä olen täynnä virtaa ja ideoita ja sitten taas tulen rytinällä alas. Mutta minkä sitä itselleen voi....
Karoliina, minä olin tuohon aikaan jo lopettanut koneella, mutta sitten luinkin aamukahteen. Onneksi en nyt kolmeen. Pitäis saada tuo yölukeminne pois, mutta kun ei ehdi muulloin.
VastaaPoistaKiitos!
Anna Elina, minulla meni viime yönnä 'vain' kahteen...Tämä on aivan mahdotonta.
VastaaPoistaSaanhan minäkin nukkua aamuisin, sillä mieheni käyttää koiramme aamuvarhain puutarhassa ennen töihin lähtöä, mutta ei se aamu-uni ihan täyttää vastaa eli välillä olen ihan sekaisin, kun olen valvonut kolmeenkin ja lukien. Minulla tulee jo ikäkin vastaan tässä valvomisessa. Vain yhdet bileet meni enää tänä suvena aamuviiteen;-)
Ne energiapiikit ovat ihania, mutta niiden tullessa jo tietää, että alaskin tullaan.
Nautitaan kuitenkin näistä elokuun päivistä ja öistä!