keskiviikko 21. lokakuuta 2009

EROOTTISET RUNOT


Mies rakastuu silmillään, nainen rakastuu sanoista. Kaikkihan me tiedämme vanhan hokeman, että runoilijat saavat kaikki naiset. Sen oli kuullut myös Teinirakkauteni, joka opetteli ulkoa kaikki minun hänelle kirjoittamat runot ja lausui niitä sitten silmät kosteina muille tytöille. Hän on pyytänyt anteeksi, mutta myönsi, että kävi kova ’flaxi’!

Tommy Tabermannin Veren sokeria pidin huikeana, mutta sain kerran kuiskata charmantin herra Tabermannin korvaan, että ’voisiko saada vielä eroottisempaa.’ Hän lupasi, että ’tuleman pitää’. Arvoisat lukijat romanttinen, eroottinen, kuuma kevätkiima on täällä: Tommy Tabermannin Eroottiset runot (Gummerus, 2009) eli Tabermannin kiihottavimmat runot yksissä kansissa – vihdoinkin!

Tämä teos, hmmm….opettaa, mikä on ikuisen nuoruuden eliksiiri ja kertoo se jotain myös siitä sukupolvesta, johon runoilija Tabermann ja minä kuulumme: meillä ei helposti veri jähmety!


Tekee mieli antaa pieni leikkimielinen varoitus: Kun luette tätä kirjaa, älkää olko yksin, vaan hyvässä seurassa. Lukekaa nyt rivien välit arvoisat aikuiset lukijani. Ei tunnu hyvältä lukea Eroottisia runoja yksin!

No hyvä on. Sanon sen sanan. Täydellistä!!!

Ah Armaani, annahan kun lukaisen sinulle vähän:


Sääresi sisäpinta valuu
ja poskesi valuu.
Älä pelkää, vien sinut perille
vaikka kaksin sormin.

Me olemme sileäkarvainen eläin,
täydellinen ja kesyttämätön
Minä olen sinun veresi,
jokainen miljoonista soluista,
sinä purjehdit minua pitkin
merta kohti
Minä kihisen sinussa,
minä murisen ja nuolen,
minä huudan ja vaadin,
minä en anna rauhaa

Minä olen aistit
minä olen verkkokalvot ripset
kielenpäät,
niityt, joet,
minä olen peto ja veri
Minä hiivin sinussa
enkä jätä sinua rauhaan,
sinun on nuoltava minut
kiihkoon, polvillasi, ehdoitta

Minä olen se

jota sinä pelkäät
Minä olen se
jota ilman et voi olla
Minä olen se joka
juottaa sinulle
oman veresi, vie
sinut merelle
Minä olen aistit, sinä olet alamainen
Yhdessä olemme täydellinen


Se on veressä, kiima,
sillä ilman kiimaa on veri laimeaa,
niin laimeaa
ettei virtaa, seisahtaa

Koskaan älä kadota
villihanhen kiimaa
kerta kerran jälkeen
lähteä kauas, pois,
voittaa vaarat, väistää nuolet,

ja villihanhen kiimaa
palata,
olla varoituksille kuuro,
tehdä pesä


Mitä muuta rakastelu muka loppujen lopuksi on
kuin kiven pyörittämistä
haudan suulta



PS. Ellen pystynyt asiallisuuteen, syy on täysin Tabermannin runojen: minä humallun näistä!

( PS2. Tämä kone jättää nyt jokaisen uusinnan jälkeen tällaisen tyhjän tilan. Kuten tiedätte, olen niin suuri tekninen nero, että tarvitsen tämän asian oikomiseen Supporttiani ja hän tulee vasta illalla myöhään...,joten olen sitten vain pahoillani...minua häiritsee...apua!, Joku!)

7 kommenttia:

  1. Leena, mitä ajattelet "Tuomari Nurmion" lyriikoista - humallutko;)

    VastaaPoista
  2. Olen pahoillani, pahoillani...en tiedä mitään mistään Tuomari Nurmiosta...laulaja?kirjailija?runoilija?

    Haluaisin niin kovasti ryhtyä kaikkeen, nyt mm. haluaisin latinistiksi ja opetella purjehtimaan;-), mutta aika ei riitä. Jos kyse on musiikista, niin nyt kuuntelen melkein vain Concha Buikaa...

    Älä välitä, löysin vasta Aki Sirkesalonkin, kun kuulin Lisa Nilssonin ja hänen levyn Mysteriet;-) Olin niinku myöhäjunassa...

    Lue sinä Siri Hustvedtin kirja Kaikki mitä rakastin, siitä ovat pitäneet miehetkin.

    VastaaPoista
  3. Pahoillani! "Tuomari Nurmio on saanut Juha Vainion sanoittajapalkinnon, ja ainoana rock-muusikkona Eino Leinon palkinnon vuonna 2003, sekä Teosto-palkinnon Kinaporin Kalifaatti -levystään vuonna 2005. Maaliskuussa 2009 hän sai elämäntyöstään erikois-Emman."

    Elämä on muutakin kuin...
    Älä kerro tyttärellesi;)

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomari_Nurmio

    VastaaPoista
  4. Juu-u!, pahoillani;-) En minä voi sille mitään, että minua vie fado, flamenco, ja yksi meksikolainen musiikkisuuntaus...

    Minä luulen, että tytär tietää enempi kuin äitinsä. Kaikesta.

    Jos haluat tietää, mitä suomalaista musiikia minulla on, niin Rauli Badding-Somerjoen kaikki levyt, Hurriganesia, Carolaa, Tehosekoitinta, Karita Mattilaa ja Johanan Rusasta. Sibeliusta. Ja siskoni on Suomen insotunein Tapani Kansa fani, joten hän osti minulle kaksi Kansan levyä...Kaikki muu on muualta kuin Suomesta...En fanitan kansallisuuden perusteella, vaan fiilingin.

    Mitä sinä tiedät lunttaamatta Concha Buikasta?

    VastaaPoista
  5. Niin, elämä on muutkain kuin kirjoja...

    Nyt kuitenkin koen unelmaani todeksi: Saan vain lukea ja kirjoittaa!

    VastaaPoista
  6. Katsopa blogiani - mikäli kiireiltäsi ehdit;)

    VastaaPoista
  7. Kiitos Suuri! Olen avartunut, mutta parasta oli La Falsa ja ne kuurakuvat - kuitenkin.

    VastaaPoista